EIN HUNDELEBEN - Keskiviikkona, 15.09.2010 klo 22:38
Pentukuume valtasi mukaansa myös tormenton ja menin sitten äidillekin asiasta sanomaan. Keväällä meille tulee ilmeisesti valkoinen ruotsinhirvikoira, naaraspentu. Sessulle seuraa ja mulle lisää töitä.
Koulu painaa päälle ja on muitakin huolenaiheita joista en blogissa huutele. Koiran kanssa kävely on hyvin rentouttavaa puuhaa, varsinkin ratsastuskamppeet päällä, kaikki vaatteet märkänä ja vesisateessa. Kokeilkaa vaikka kaikki tallitytöt, se oikeasti rentouttaa. Vielä muutamia juoksuaskelia koulun yleisurheilukisoihin valmistautumiseksi ja kaatuminen lätäkköön, ja voilá! Pakko myöntää, että on tuo oikeasti rentouttavaa kun voi sulkea kaiken muun pois ja keskittyä siihen koiraan.
Koulutusta
Heippadidei! Viimeiset viikot ovat kuluneet koulutuksen merkeissä. Ehdin jo ihmetellä, kun koira ei oikein mitään oppinut. Eräällä lenkillä kuitenkin vahingossa sanoin venäjäksi ei, ja koirahan kääntyi oikein katsomaan että mitä sille omistajalle kävi. Siitä päivästä lähtien koira on kuullut sanoja niet, spasibo, danke, da, sto, gracias, sí, que, no erityisen paljon. Koirahan on siis venäjänsaksanespanjalainen! Apua, mihin sitä tulikaan ryhdyttyä...Pentukuume valtasi mukaansa myös tormenton ja menin sitten äidillekin asiasta sanomaan. Keväällä meille tulee ilmeisesti valkoinen ruotsinhirvikoira, naaraspentu. Sessulle seuraa ja mulle lisää töitä.
Koulu painaa päälle ja on muitakin huolenaiheita joista en blogissa huutele. Koiran kanssa kävely on hyvin rentouttavaa puuhaa, varsinkin ratsastuskamppeet päällä, kaikki vaatteet märkänä ja vesisateessa. Kokeilkaa vaikka kaikki tallitytöt, se oikeasti rentouttaa. Vielä muutamia juoksuaskelia koulun yleisurheilukisoihin valmistautumiseksi ja kaatuminen lätäkköön, ja voilá! Pakko myöntää, että on tuo oikeasti rentouttavaa kun voi sulkea kaiken muun pois ja keskittyä siihen koiraan.
