ELäMää HUKKASENKUJALLA - Maanantaina, 01.12.2014 klo 20:25
Elena oli jotenkin oudon rauhallinen koko ajan ja se myös väsyi helposti. Se jaksoi touhuta vartin ja sitten nukahti ja nukkui sikeästi pari tuntia. Kun vein sen viereiselle pellolle Helmin kanssa juoksemaan, se jaksoi juosta 10 minuuttia ja sitten väsähti niin, että minun piti kantaa se kotiin. Matkaa oli n. 100 metriä. Jos se oli nukkumassa kun lähdin pois kotoa, ei se edes huomannut että olin käynyt jossain. Ihmettelin silloin, että miten voi olla noin kiltti ja rauhallinen pentu. Elena ei koskaan tehnyt mitään pahuuksia, ei edes yrittänyt pureskella sormia tai mitään muutakaan.
Ulkona Elena oli reipas ja rohkea. Se halusi mennä tervehtimään kaikkia ihmisiä ja etenkin lapsia. Isompia koiria vähän arasteli, mutta kun näki villakoiran, ei arastelusta ollut tietoakaan! Se juoksi edestakaisin, pyöri ja hyöri villakoiran ympärillä. Käytiin myös kaupungin keskustassa kun Elena oli 8-viikkoinen ja moni ihminen pysähtyi ihastelemaan pientä mustaa karvapalloa. Elena oli innoissaan, kun sai niin paljon huomiota. Käytiin myös eläinkaupassa ja vähän myöhemmin agilitykisoja katsomassa sekä mätsärissä yleisönä. Kaikissa paikoissa Elena oli kuin kotonaan, sitä ei pelottanut yhtään. Se myös osasi rauhoittua. Se vain makoili rauhassa, vaikka ympärillä liikkui koiria ja ihmisiä.
Kun Elena oli 4,5 kk:n ikäinen, mentiin pentukurssille. Se meni oikein hyvin ja jatkettiin agilityyn valmistavalle kurssille. Sen jälkeen agilityn alkeiskurssille ja lopulta ihan valmennusryhmään asti. Elena näytti tykkäävän agilitysta. Muutenkin Elena oli ja on ihan huipputyyppi joka paikassa. Treenatessa se keskittyy vain minuun ja siihen, mitä tehdään. Se nauttii kun saa opetella uusia asioita. Sen kanssa on ilo treenata. Aloitettiin myös toko viime kesänä. Treeneissä Elena oli aina rauhallinen ja makoili hallin lattialla kun ei tehty mitään. Kuitenkin innoissaan lähti mukaan kun ruvettiin tekemään jotain.
Nyt lokakuussa vein Elenan lonkka- ja kyynärkuviin ja samalla tarkastettiin silmät ja polvet. Samalla reissulla Elenasta otettiin verikokeet, koska se oli ollut melko pitkään tavallista väsyneempi eikä ruoka maistunut. Lonkka- ja kyynärkuvia varten Elena rauhoitettiin ja siitä toipuminen kesti kauan. Liian kauan. Melkein vuorokauden. Verikokeitten tuloksista selvisi, että Elenalla on maksa-arvot pilvissä. Siksi se ei meinannut toipua rauhoituksestakaan. Elena joutui samantien erikoisruokavaliolle ja ruuan lisäksi sille piti antaa joka päivä ravintolisä samylinia sekä laktuloosia. Viikon verran Elenalle maistui uusi ruoka erittäin hyvin, sitten vähän huonommin, kunnes se ei kelvannut enää ollenkaan. 3 viikon päästä otettiin kontrolliverikokeet. Elena oli laihtunut 300g. Maksa-arvot olivat normalisoituneet. Maksa myös ultrattiin, etsittiin shunttia, jota ei löytynyt. Koska Elena lakkasi syömästä sitä erikoisruokaa, aloin antaa sille normaalia ruokaa, joka on meillä raakaruoka. Sitä Elena onkin syönyt nyt hyvin ja painokin nousi takaisin normaaliksi. Mutta maksa-arvot olivat taas korkeat. Elenalle tuli myös ärhäkkä ripuli, joka loppui vasta antibioottikuurilla. Tehdään vielä uusi ultraäänitutkimus myöhemmin.
Elenan kyynär- ja lonkkakuvien lausunnot tulivat kennelliitosta ja tulos ei ollut mikään hyvä. Lonkat A/A eli täysin terveet, mutta kyynärät 2/2. Kyynärien takia agility piti lopettaa heti. Se harmitti minua varmasti paljon enemmän kuin Elenaa, koska olin niin toivonut saavani agilitykoiran. Mutta vaikka Elenalla olisikin priimat kyynärät, ei siitä koskaan tule harrastuskoiraa. Elena ei ole terve ja se kyllä näkyy Elenan käytöksessä, lähinnä energian puutteena.
Elenan energisyys ja väsymys vaihtelevat päivittäin. Joinakin päivinä se juoksee täysiä metsässä ja leikkii kotonakin Helmin kanssa. Joinakin päivinä se vain nukkuu, vaikka ei olisi edes lenkkeilty.
Elenalla on myös lievää eroahdistusta. Jos Elenan jättää kotiin ihan yksin, ilman Helmiä, jää se ulvomaan. Samoin silloin, jos lähden kotoa poikkeavaan aikaan tai toisen kerran saman päivän aikana. Elena saattaa ulvoa ja haukkua tunnin, joskus parikin putkeen. Joskus se ulvoo puoli tuntia. Viime aikoina se on ollut kotona Helmin kanssa vain säännöllisesti aina samaan aikaan joka päivä. Silloin se on vain nukkunut.
Elena on aina ollut erittäin helppo koira. Mitään murkkuilua ei ole ollut ja korvatkin ovat pysyneet päässä aina, joka tilanteessa. Elena saa juosta metsässä vapaana päivittäin, eikä se koskaan ole jättänyt tulematta kun kutsun sitä. Kuitenkin Elenalta on aina puuttunut “se jokin”. Energia. Luultavasti Elenalla on synnynnäinen maksavika ja se selittää paljon asioita pentuajalta. Esimerkiksi Elena lopetti kasvamisen 5kk:n ikäisenä. Tilasin Elenalle silloin kurahaalarin ja mittasin sen. Nyt tänä syksynä mittasin uudelleen ja kaikki mitat olivat tarkalleen samat. Painokin.
Elena
Elena haettiin Haukiputaalta toukokuussa 2013. Hakumatka oli lyhyt, joten Elena sai olla sylissäni koko matkan. Kotona oli Helmi odottamassa. Laitoin vain Elenan lattialle ja saivat heti tutustua toisiinsa. Helmi ei ollut yhtään ihastunut uudesta tulokkaasta ja Elenakin pysytteli kauempana. Hetken tutustumisen jälkeen lähdin Helmin kanssa lenkille ja Pekka jäi Elenan kanssa kotiin. Elena oli heti käpertynyt Pekan viereen lattialle nukkumaan ja nukkui siinä koko sen ajan kun olin poissa. Ensimmäisen päivän Elena pysytteli viisaasti kaukana Helmistä sisällä, mutta ulkona Helmikin halusi leikkiä Elenan kanssa. Parin päivän päästä koirat leikkivät innoissaan sisälläkin.Elena oli jotenkin oudon rauhallinen koko ajan ja se myös väsyi helposti. Se jaksoi touhuta vartin ja sitten nukahti ja nukkui sikeästi pari tuntia. Kun vein sen viereiselle pellolle Helmin kanssa juoksemaan, se jaksoi juosta 10 minuuttia ja sitten väsähti niin, että minun piti kantaa se kotiin. Matkaa oli n. 100 metriä. Jos se oli nukkumassa kun lähdin pois kotoa, ei se edes huomannut että olin käynyt jossain. Ihmettelin silloin, että miten voi olla noin kiltti ja rauhallinen pentu. Elena ei koskaan tehnyt mitään pahuuksia, ei edes yrittänyt pureskella sormia tai mitään muutakaan.
Ulkona Elena oli reipas ja rohkea. Se halusi mennä tervehtimään kaikkia ihmisiä ja etenkin lapsia. Isompia koiria vähän arasteli, mutta kun näki villakoiran, ei arastelusta ollut tietoakaan! Se juoksi edestakaisin, pyöri ja hyöri villakoiran ympärillä. Käytiin myös kaupungin keskustassa kun Elena oli 8-viikkoinen ja moni ihminen pysähtyi ihastelemaan pientä mustaa karvapalloa. Elena oli innoissaan, kun sai niin paljon huomiota. Käytiin myös eläinkaupassa ja vähän myöhemmin agilitykisoja katsomassa sekä mätsärissä yleisönä. Kaikissa paikoissa Elena oli kuin kotonaan, sitä ei pelottanut yhtään. Se myös osasi rauhoittua. Se vain makoili rauhassa, vaikka ympärillä liikkui koiria ja ihmisiä.
Kun Elena oli 4,5 kk:n ikäinen, mentiin pentukurssille. Se meni oikein hyvin ja jatkettiin agilityyn valmistavalle kurssille. Sen jälkeen agilityn alkeiskurssille ja lopulta ihan valmennusryhmään asti. Elena näytti tykkäävän agilitysta. Muutenkin Elena oli ja on ihan huipputyyppi joka paikassa. Treenatessa se keskittyy vain minuun ja siihen, mitä tehdään. Se nauttii kun saa opetella uusia asioita. Sen kanssa on ilo treenata. Aloitettiin myös toko viime kesänä. Treeneissä Elena oli aina rauhallinen ja makoili hallin lattialla kun ei tehty mitään. Kuitenkin innoissaan lähti mukaan kun ruvettiin tekemään jotain.
Nyt lokakuussa vein Elenan lonkka- ja kyynärkuviin ja samalla tarkastettiin silmät ja polvet. Samalla reissulla Elenasta otettiin verikokeet, koska se oli ollut melko pitkään tavallista väsyneempi eikä ruoka maistunut. Lonkka- ja kyynärkuvia varten Elena rauhoitettiin ja siitä toipuminen kesti kauan. Liian kauan. Melkein vuorokauden. Verikokeitten tuloksista selvisi, että Elenalla on maksa-arvot pilvissä. Siksi se ei meinannut toipua rauhoituksestakaan. Elena joutui samantien erikoisruokavaliolle ja ruuan lisäksi sille piti antaa joka päivä ravintolisä samylinia sekä laktuloosia. Viikon verran Elenalle maistui uusi ruoka erittäin hyvin, sitten vähän huonommin, kunnes se ei kelvannut enää ollenkaan. 3 viikon päästä otettiin kontrolliverikokeet. Elena oli laihtunut 300g. Maksa-arvot olivat normalisoituneet. Maksa myös ultrattiin, etsittiin shunttia, jota ei löytynyt. Koska Elena lakkasi syömästä sitä erikoisruokaa, aloin antaa sille normaalia ruokaa, joka on meillä raakaruoka. Sitä Elena onkin syönyt nyt hyvin ja painokin nousi takaisin normaaliksi. Mutta maksa-arvot olivat taas korkeat. Elenalle tuli myös ärhäkkä ripuli, joka loppui vasta antibioottikuurilla. Tehdään vielä uusi ultraäänitutkimus myöhemmin.
Elenan kyynär- ja lonkkakuvien lausunnot tulivat kennelliitosta ja tulos ei ollut mikään hyvä. Lonkat A/A eli täysin terveet, mutta kyynärät 2/2. Kyynärien takia agility piti lopettaa heti. Se harmitti minua varmasti paljon enemmän kuin Elenaa, koska olin niin toivonut saavani agilitykoiran. Mutta vaikka Elenalla olisikin priimat kyynärät, ei siitä koskaan tule harrastuskoiraa. Elena ei ole terve ja se kyllä näkyy Elenan käytöksessä, lähinnä energian puutteena.
Elenan energisyys ja väsymys vaihtelevat päivittäin. Joinakin päivinä se juoksee täysiä metsässä ja leikkii kotonakin Helmin kanssa. Joinakin päivinä se vain nukkuu, vaikka ei olisi edes lenkkeilty.
Elenalla on myös lievää eroahdistusta. Jos Elenan jättää kotiin ihan yksin, ilman Helmiä, jää se ulvomaan. Samoin silloin, jos lähden kotoa poikkeavaan aikaan tai toisen kerran saman päivän aikana. Elena saattaa ulvoa ja haukkua tunnin, joskus parikin putkeen. Joskus se ulvoo puoli tuntia. Viime aikoina se on ollut kotona Helmin kanssa vain säännöllisesti aina samaan aikaan joka päivä. Silloin se on vain nukkunut.
Elena on aina ollut erittäin helppo koira. Mitään murkkuilua ei ole ollut ja korvatkin ovat pysyneet päässä aina, joka tilanteessa. Elena saa juosta metsässä vapaana päivittäin, eikä se koskaan ole jättänyt tulematta kun kutsun sitä. Kuitenkin Elenalta on aina puuttunut “se jokin”. Energia. Luultavasti Elenalla on synnynnäinen maksavika ja se selittää paljon asioita pentuajalta. Esimerkiksi Elena lopetti kasvamisen 5kk:n ikäisenä. Tilasin Elenalle silloin kurahaalarin ja mittasin sen. Nyt tänä syksynä mittasin uudelleen ja kaikki mitat olivat tarkalleen samat. Painokin.
