HALLAN HARHAA - Tiistaina, 02.12.2014 klo 20:42
Mutta tää kuva on siis jälkijouluista 2011 ja mä sain silloin aika monta pakettia! Osassa oli herkkua ja taisi jossain olla joku sittemmin jo kuollut lelukin... Pakettien aukomishommathan meillä menee yleensä niin että isi aukoo kaikki paketit. Se on nopein ja tehokkain ja mun ja äidin mielestä on helpompaa varastaa isiltä jo avattu paketti ja isin mielestä on helpompaa antaa meidän varastaa ja avata sitten uusi eli kun tuossa kuvassa mulla on selkeästi paketti jossa lukee Halla niin se onki oikeasti aika harvinainen tilanne... (siis kyllähän mä osaan avata paketin, mutta kun miksi jos isi voi avata sen mulle?)
Uuden vuoden alla emäntä taisi sinä vuonna ajatella että nyt on satanut niin ihanaa puuterilunta että mehän käydäänkin ottamassa semmoiset koko perheen mukavat talvipotretit samalla kun käydään lenkillä. Sillä oli kuulemma trauma siitä joulukorttikuvaushommasta ja se halusi ennakoida lumikuvilla seuraavaa talvea...
Tässä kuulemma piti vielä vähän säätää asetuksia ja ilmeet ei ollu hyvät...
Sen jälkeen seuraavat kennolle tallentuneet ruudut on nämä:
... ja sit se vaan luovutti. Koska kuulemma minä karkasin (ei pidä paikkaansa: jos katsotte niin mä näyn melkein kaikissa kuvissa, vikassakin voi helposti arvata missä mä oon!), äiti ei osannu olla järkevässä ryhdissä ja isi reipastui vasta kun me molemmat oltiin jo kyllästytty. Ei tullu joulukorttikuvia näistäkään.
Kuten ei myöskään tästä... Joskus on kuulemma vaikea erottaa mua ja lumiukkoja tai ois vaikeaa jos lumiukotkin juoksentelis ympäriinsä. Ja niillä ois hassuja vaatteita. Noi tommoset paakut muuten on aika keljuja. Ne hidastaa, ne tukistaa ja ne palelee! Mutta siltikin musta ois kertakaikkisen ihanaa kun tulis jo lunta! Vähäsen sitä tulikin jo tänään, eli toivottavasti sitä tulee lisää ja se pysyy maassa.
Nyt me mennään isännän kanssa tutkailemaan sitä lumiasiaa tarkemmin, pitäkää peukkuja ettei se oo paakkulunta!
lumipallokoira, Halla
Arkistojen aarteita osa 2
Jatketaan arkistojen tonkimista. Vuonna 2011 me taidettiin viettää joulu isännän kotikotona ja sieltä on jotain arkistojen helmiä kans, mutta niitä me ei nyt näytetä kun mä en ole niissä olleskaan pääosassa! Mutta koska emännän ja isännän kotikotien välillä on semmoiset 530km niin meilläpä on usein ollu joulu kahdesti. Ja koska emäntä tykkää kamalasti joulusta ja isäntäkin tykkää siitä silleen normaalisti ja meistä on aina kivaa saada lahjuksia ja herkkuja niin sehän onkin aivan mainio ratkaisu. Tänä vuonna emäntä on uhkaillu että se ei ehkä vietä joulua ollenkaan, mutta saapa nähdä. Ei se kuitenkaan ole malttanu olla vähän siivoilematta ja vähän kaivelematta valoja ja glögin juomisenkin se taisi alottaa jo lokakuussa.... niin ja lahjojakin se on ostellu. En tiedä uskooko siihen sen joulun skippaamiseen kukaan muu kuin se itse.Mutta tää kuva on siis jälkijouluista 2011 ja mä sain silloin aika monta pakettia! Osassa oli herkkua ja taisi jossain olla joku sittemmin jo kuollut lelukin... Pakettien aukomishommathan meillä menee yleensä niin että isi aukoo kaikki paketit. Se on nopein ja tehokkain ja mun ja äidin mielestä on helpompaa varastaa isiltä jo avattu paketti ja isin mielestä on helpompaa antaa meidän varastaa ja avata sitten uusi eli kun tuossa kuvassa mulla on selkeästi paketti jossa lukee Halla niin se onki oikeasti aika harvinainen tilanne... (siis kyllähän mä osaan avata paketin, mutta kun miksi jos isi voi avata sen mulle?)
Uuden vuoden alla emäntä taisi sinä vuonna ajatella että nyt on satanut niin ihanaa puuterilunta että mehän käydäänkin ottamassa semmoiset koko perheen mukavat talvipotretit samalla kun käydään lenkillä. Sillä oli kuulemma trauma siitä joulukorttikuvaushommasta ja se halusi ennakoida lumikuvilla seuraavaa talvea...
Tässä kuulemma piti vielä vähän säätää asetuksia ja ilmeet ei ollu hyvät...
Sen jälkeen seuraavat kennolle tallentuneet ruudut on nämä:
... ja sit se vaan luovutti. Koska kuulemma minä karkasin (ei pidä paikkaansa: jos katsotte niin mä näyn melkein kaikissa kuvissa, vikassakin voi helposti arvata missä mä oon!), äiti ei osannu olla järkevässä ryhdissä ja isi reipastui vasta kun me molemmat oltiin jo kyllästytty. Ei tullu joulukorttikuvia näistäkään.
Kuten ei myöskään tästä... Joskus on kuulemma vaikea erottaa mua ja lumiukkoja tai ois vaikeaa jos lumiukotkin juoksentelis ympäriinsä. Ja niillä ois hassuja vaatteita. Noi tommoset paakut muuten on aika keljuja. Ne hidastaa, ne tukistaa ja ne palelee! Mutta siltikin musta ois kertakaikkisen ihanaa kun tulis jo lunta! Vähäsen sitä tulikin jo tänään, eli toivottavasti sitä tulee lisää ja se pysyy maassa.
Nyt me mennään isännän kanssa tutkailemaan sitä lumiasiaa tarkemmin, pitäkää peukkuja ettei se oo paakkulunta!
lumipallokoira, Halla
