HALLAN HARHAA - Perjantaina, 20.05.2011 klo 09:00
Wapun vietin jälkeen olimme viikon kotosalla ja meillä oli hiljaista kuin huopatossutehtaalla (oltiin kaikki aika väsyneitä töiden jäljiltä), mutta heti seuraavana viikonloppuna automme nokka käännettiin jälleen kohti etelää ja isännän siskon valmistujaisia. Pitkän automatkan aikana ehdin hyvin järsiä meidän kolmen koiran hihnaan koristeellisia kuvioita ja taisinpä vähän lauleskellakin muiden iloksi (mulla on niin kaunis ja kantava ääni).
Jostain kumman syystä meitä ei otettu mukaan varsinaisiin valmistujaisiin vaikka kyllä mullekin olisi kakku maistunut (taisi olla taas lajisyrjintää!). Mutta illalla pääsimme sentään pihalle ja muu juhlaväki kävi siellä meitä tervehtimässä. Äiti käski mun jahdata fasaania, jonka se näki naapurin puolella (se ei itse halunnut ryömiä aidan ali) joten minä karkasin naapuriin enkä sitten osannutkaan tulla heti takaisin kun emäntä komensi. Kun pääsin takaisin niin äiti oli vihainen kun en tuonut fasaania ja emäntä (ja naapuri) oli vihainen kun olin karannut ja minä en tiennyt kenelle olisi pitänyt eniten pahoitella. Emäntä onneksi leppyi aika pian kun se huomasi että pihalla on kaunis valo valokuvaamista varten. Me ei suostuttu pysymään paikallaan kuvausta varten joten eipä aikaakaan kun huomasin olevani puussa. Mua se ei haitannut koska siellä äiti ei voinut komennella mua ja näin sen naapurin pihalla olevan fasaaninkin paremmin. Oikeastaan en halunnut tulla alas ollenkaan, mutta enhän voinut sinnekään jäädä joten lopulta emäntä nosti mut alas.
Minä puussa. Omasta mielestä näytin siellä ihan siltä että voisin kuuluakin puuhun!
Tähyilin fasaania
Aidan ali ryömimisen jäljiltä mun turkissa oli vähän roskia...
Emäntä väitti että näytin vähän laiskiaiseläimeltä siellä puussa makoillessani
Äitikin kävi puussa
Ja isi
Illalla käytiin Taran kanssa lenkillä. Tässä Tara ja minä
Ilalla kävimme vielä lenkillä Tara koiran kanssa. Se oli aika hauska tyyppi! Seuraavan päivänä kävimme vielä kylässä isin tädin luona ja siellä sainkin aika paljon rapsutuksia ja herkkuja ja me juostiin sohvaa ympäri ainakin sata kierrosta. Sitten olikin mukavaa matkustaa kotiin (poikettiin vielä toisen isännän tädin luona kylässä ja sielläkin saatiin herkkuja ja mä vähän karkailin tielle ja naapuriin kun siellä ei ollut aitoja).
T. Matkusteleva Halla
Elämyksiä etelässä
Olen siirtynyt nukkumaan pääasiassa omaan yksiööni eli emännän vaatekaapin alahyllylle. Siellä on mukavan pehmoista, turvallista ja järjestelen sitä ihan oman mieleni mukaan. Emäntä kyllä välillä viikkaa vaatteita ja järjestää ne nukkumisen kannalta hankaliksi kasoiksi, mutta eipä niiden avaamiseen ja pehmittämiseen kovin kauaa mene. Huidotaan vaan tassuilla ja nostellaan hampailla mieleisiin paikkoihin. Jostain syystä emäntä valittaa että sen vaatteissa on pieniä hampaan jälkiä.Wapun vietin jälkeen olimme viikon kotosalla ja meillä oli hiljaista kuin huopatossutehtaalla (oltiin kaikki aika väsyneitä töiden jäljiltä), mutta heti seuraavana viikonloppuna automme nokka käännettiin jälleen kohti etelää ja isännän siskon valmistujaisia. Pitkän automatkan aikana ehdin hyvin järsiä meidän kolmen koiran hihnaan koristeellisia kuvioita ja taisinpä vähän lauleskellakin muiden iloksi (mulla on niin kaunis ja kantava ääni).
Jostain kumman syystä meitä ei otettu mukaan varsinaisiin valmistujaisiin vaikka kyllä mullekin olisi kakku maistunut (taisi olla taas lajisyrjintää!). Mutta illalla pääsimme sentään pihalle ja muu juhlaväki kävi siellä meitä tervehtimässä. Äiti käski mun jahdata fasaania, jonka se näki naapurin puolella (se ei itse halunnut ryömiä aidan ali) joten minä karkasin naapuriin enkä sitten osannutkaan tulla heti takaisin kun emäntä komensi. Kun pääsin takaisin niin äiti oli vihainen kun en tuonut fasaania ja emäntä (ja naapuri) oli vihainen kun olin karannut ja minä en tiennyt kenelle olisi pitänyt eniten pahoitella. Emäntä onneksi leppyi aika pian kun se huomasi että pihalla on kaunis valo valokuvaamista varten. Me ei suostuttu pysymään paikallaan kuvausta varten joten eipä aikaakaan kun huomasin olevani puussa. Mua se ei haitannut koska siellä äiti ei voinut komennella mua ja näin sen naapurin pihalla olevan fasaaninkin paremmin. Oikeastaan en halunnut tulla alas ollenkaan, mutta enhän voinut sinnekään jäädä joten lopulta emäntä nosti mut alas.
Minä puussa. Omasta mielestä näytin siellä ihan siltä että voisin kuuluakin puuhun!
Tähyilin fasaania
Aidan ali ryömimisen jäljiltä mun turkissa oli vähän roskia...
Emäntä väitti että näytin vähän laiskiaiseläimeltä siellä puussa makoillessani
Äitikin kävi puussa
Ja isi
Illalla käytiin Taran kanssa lenkillä. Tässä Tara ja minä
Ilalla kävimme vielä lenkillä Tara koiran kanssa. Se oli aika hauska tyyppi! Seuraavan päivänä kävimme vielä kylässä isin tädin luona ja siellä sainkin aika paljon rapsutuksia ja herkkuja ja me juostiin sohvaa ympäri ainakin sata kierrosta. Sitten olikin mukavaa matkustaa kotiin (poikettiin vielä toisen isännän tädin luona kylässä ja sielläkin saatiin herkkuja ja mä vähän karkailin tielle ja naapuriin kun siellä ei ollut aitoja).
T. Matkusteleva Halla
