HALLAN HARHAA - Maanantaina, 28.03.2011 klo 21:33
Paakkulumesta mä en kauheasti tykkää
Upotushankikaan ei oo mikään kauhean kiva juttu.
Pöllyävä pehmohanki on kiva!
Kantohankea piti ensin tutkia. Nuuskin sitä: se haisee samalta kuin muukin lumi. Kokeilin sitä tassulla: tuntuu kovalta. Kaivoin: siellä alla on pehmohankea.
Aika kivaa kun voi pallotella missä vaan eikä joudu pysyttelemään poluilla jos ei halua upota tai kerätä itseensä palloja!
Välillä täytyy kyllä olla aika tarkkana ettei uppoa.
Saattaa olla että vähän varastin taas äitin palloa...
Sillä lailla sen saa seuraamaan mua!
Kun en jaksanut juosta yritin piiloutua... mutta ei se oikein toiminut.
Paras vaan juosta karkuun! Sillä äiti on tosi sinnikäs ja sillä on vuosien kokemus hankijuoksusta.
Juostuani äidiltä karkuun asetuin välillä makaamaan ja vinguttamaan palloa.
Kunnes kauhea tunne valtasi mut!
Tuli sellainen tunne kuin jokin vaanisi minua!
Ihan hirveä ennakkoaavistus... Mutta mitään ei näkynyt!
Ennakkoaavistus oli oikeassa! Yhtäkkiä jokin rysähti päälleni ylhäältä päin!
Se oli äiti! Ja sen jättiläisloikka!
Onneksi osa sen hyökkäyksistä meni ohi!
Isona mäkin aion osata leijua ylhäältä päin pahaa-aavistamattomien saaliiden kimppuun!
Osaako teidän muiden äidit leijua? Ja loikkia? Ja onko muualla kantohankea kun meillä?
Moikka taas!
t. Halla
Hangella
Täällä on ollut viime aikoina aika lämmintä ja aurinkoista. Mä olen lenkkeillyt enimmäkseen ihan alasti! Lenkeillä mun seurana on ollut lähinnä äiti sillä mulla oli juoksut ja isi tuli taas aivan ääliöksi ja se vietiin siksi hoitoon. Aurinko lämmittää jo mukavasti. Tykkään nuuskutella auringon lämmittämää ilmaa ja ihmetellä sen sulattamia lätäköitä. Osa teista on jo sulia mutta meri on vielä jäässä ja metsissä (ja pihalla) on lunta. Lumi ei kylläkään enää ole sitä samaa jalkoihin tarttuvaa tahmaista ainetta tai upottavaa petollista ainetta. Eikä se pöllyä ympäriinsä hienona pölynä. Nyt se on kovaa, kiiltävää ja se kantaa! Ensin ihmettelin kantohankea kovasti, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen että se on loistavin keksintö ikinä!Paakkulumesta mä en kauheasti tykkää
Upotushankikaan ei oo mikään kauhean kiva juttu.
Pöllyävä pehmohanki on kiva!
Kantohankea piti ensin tutkia. Nuuskin sitä: se haisee samalta kuin muukin lumi. Kokeilin sitä tassulla: tuntuu kovalta. Kaivoin: siellä alla on pehmohankea.
Aika kivaa kun voi pallotella missä vaan eikä joudu pysyttelemään poluilla jos ei halua upota tai kerätä itseensä palloja!
Välillä täytyy kyllä olla aika tarkkana ettei uppoa.
Saattaa olla että vähän varastin taas äitin palloa...
Sillä lailla sen saa seuraamaan mua!
Kun en jaksanut juosta yritin piiloutua... mutta ei se oikein toiminut.
Paras vaan juosta karkuun! Sillä äiti on tosi sinnikäs ja sillä on vuosien kokemus hankijuoksusta.
Juostuani äidiltä karkuun asetuin välillä makaamaan ja vinguttamaan palloa.
Kunnes kauhea tunne valtasi mut!
Tuli sellainen tunne kuin jokin vaanisi minua!
Ihan hirveä ennakkoaavistus... Mutta mitään ei näkynyt!
Ennakkoaavistus oli oikeassa! Yhtäkkiä jokin rysähti päälleni ylhäältä päin!
Se oli äiti! Ja sen jättiläisloikka!
Onneksi osa sen hyökkäyksistä meni ohi!
Isona mäkin aion osata leijua ylhäältä päin pahaa-aavistamattomien saaliiden kimppuun!
Osaako teidän muiden äidit leijua? Ja loikkia? Ja onko muualla kantohankea kun meillä?
Moikka taas!
t. Halla
