HALLAN HARHAA - Tiistaina, 10.01.2012 klo 21:33
Ennen lähtöä mökille emäntä paketoi kiireellä meille lahjoja ja mä olin siinä tietysti apuna. Tarkistelin paketoinnin laatua ja teippauksien pitävyyttä ja kokeilinpa auttaa vähän tassulla sitä paperinkin laittamista. Jostain syystä mut kuitenkin häädettiin pois avustamasta suunnilleen niihin aikoihin kun emäntä itse sössi yhden paketin kolmanteen kertaan (siinä oli joku palkeenkieli niminen juttu vaikka en mä siinä mitään kieltä nähny vaikka kuinka yritin katsella). Kai sitä nolotti kun ei osaa sen vertaa paketoida? Äiti taas oli vissiin syvästi tietoinen kaikista ilkeyksistään vuoden aikana sillä se hiipi yöllä aukomaan niitä paketteja etukäteen ja yritti varastaa kaikki koirien lahjat! Onneksi emäntä sais sen kiinni ennen kun se ehti mun lahjaan asti.
No me siis paketoitiin ja pakattiin ja autokin oli lopulta niin täynnä että hyvä kun ihmiset mahtuivat sekaan. Meillä koirilla oli ihan samat tilat kuin ennenkin sillä meidän häkkiin ja sen lähelle ei kuulemma voi laittaa esimerkiksi kinkkua vaikka ihan hyvin se olis sinne mahtunu. Se automatka meiltä kotoa Syötteelle kesti ainakin puoli ikuisuutta joten kun tarjolla ei ollut matkaevästä ja isin laulama matkamusiikkikin keskeytettiin heti alkuunsa niin mun piti tyytyä pureskelemaan äidin pantaa. Perillä sitten emäntä oli repiä pelihousunsa ja räyhäsi isännälle pannan jättämisesta mun lähelle siinä määrin että ihmettelen saako sellainen räyhääjä joululahjoja ollenkaan. Mulle se ei räyhänny. Koirille ei saa puhua ikävästi jos niillä on tylsää.
Äidin panta. Mulla oli Niin Tylsää.
Siellä mökillä oli lunta ja Vapaus. Mä rakastan erityisesti sitä vapautta. Se tarkottaa sitä että voi mennä muka pissalle ja oikeasti juosta ympyrää mökin ympäri 10 minuuttia, tulla sit sisälle syömään kinkkua ja mennä sit taas ulos. Siellä oli myös Takka (= makkaranpaistoväline), portaat, ihan huippu Salainen Paikka, sauna, sohva, Metsä ja ruokaa.
Kävin pikapikaa pissalla. No ehkä ihan vähän nautin Vapaudesta siinä samalla.
LUNTA!
Soffa. Lomalla kuuluu loikoilla.
Äiti yrittämässä kavuta Huippu Salaiseen Paikkaan. Mutta sepä ei osannu! Hahaa! Mä olin ainoa joka osasi kavuta sinne (tosin alas emännän piti auttaa). Vähänkö oli kivaa mennä sinne kun muut joutu jäämään alas.
Ihan ekaksi me lämmitettiin sitä mökkiä ja sitten paistettiin Kinkku. Autoin vahtimaan sen kinkun paistamista tietysti ja sain kunnian toimia hovimaistajana eli testata että kinkku on syötävää. Yritin esittää että se on pahaa ja ihmisille kelpaamatonta mutta mun hännän heilutus taisi paljastaa totuuden sillä ihmiset sitä enimmäkseen söi. Muistutus itselle ensi vuodeksi: älä heiluta häntää kun maistat kinkkua.
Kinkun paistamisen lisäksi sain tietysti avata niitä paketteja. Olin ollut Niin Kiltti että paketeista paljastui: possulelu (pikkupossu! meillä on jo iso, mutta pieni on kivempi), ketun häntä, makkaraa! ja sonnin suti. Ja joulun jälkeen sain vielä jälkitoimituksessa lisäpaketteina namisalajemman ja possunkorvan. Tosi Kiltti siis. Ehkä ois jopa varaa olla vähän tuhmempi ensi vuonna. Jos siis tuntuu siltä.
Isi avaa paketteja
Paketin sisältöä syömässä...
Emäntä oli vissiin syönyt vähän liikaa kinkkua. Se ei jaksanu kävellä sen normaaleilla jaloilla vaan liitti lenkillä käydin ajaksi jalkoihinsa pitkulaiset lisäosat. Niillä se sit lasketteli mäkiä ja rimpuili eteenpäin. Aika outo tyyppi. Mutta kun oikein tarkasti mietin niin musta alkoi tuntua että me taidettiin olla hangilla suksien kanssa viime vuonnakin? Emännän rimpuilun lisäksi me ulkoiltiin Syötteen rinteillä katsomassa näkiskö sieltä pitkälle (no ei nähny ku siellä oli ihan sumuisaa mutta pääsin jonkun japanilaisturistin lomakuviin koska olin niin söpö) ja tehtiin pihalle lumiukko.
Ihmiset halusi tehdä lumiukon (kuvissa isännän sisko). Mä olen aina valmis auttamaan. Tässä näytän tassulla miten sitä palloa pitää pyörittää.
Oi kuinka hauskaa se lumiukon tekeminen oli!
Laadun tarkkailua: joko se osais itse?
Ei osaa! Tarvii mun apua!
Joskus ihmiset haluaa tehdä itse vaikkei ne oikein osaakaan.
No tehköön sit ite!
Heitti ne sentään välillä mullekin palloa
Tuli siitä ihan siedettävä lumiukko vaikka en saanutkaan auttaa.
Äidin joululäskit ikuistettuna. Se joutui laihdutuskuurille.
Väsyneen isännän siskon kans sohvalla.
Autan sitä ettei sen tarvi olla ihan yksin. Olisi ikävää olla jouluna ihan yksin.
Lenkillä siellä Jossain Huipulla. Huomatkaa kellä on suurin into!
Emännän mielestä me näytettäis söpöiltä lumisen puun alla.
Mutta siellä oli kyllä aika kylmää ja lumista...
Vapaa! -käsky:
Vähän inhimillisempi poseerauspaikka
Voi miten paljon siellä oli potentiaalista Vapautta odottamassa mua! Harmi ettei ne päästäneet mua irti.
Sellainen joulu. Mitä tulee uuteen vuoteen niin sanonpa vaan että juhlat, joissa on herkkuina vaan jotain nakkeja ja ulkona paukutellaan jotain värijuttuja, on aika onnettomat juhlat. Kyllä nyt joku paketti pitäis ainakin olla. Ja jotain Vähän Parempia ruokia. Mutta ehkä ens vuonna se Uusi Vuosi osaa järjestää paremmat bileet?
(En mä sitä silti pelkää, mutta en nyt vaan tajua miksi siitä pitäis hössöttää? Olin just nukahtamassa parhaimpaan uneen (kuorsasin ja tassut vipatti) kun joku pamautti ihan vieressä. Heräähän sitä sellaiseen. Murisin sille sit vähän ja se onneksi lopettikin vähäksi aikaa, mutta vissiin sillä on huono muisti kun se sit paukutteli kuitenkin kohta taas).
Tosi Kiltti Halla
Kaikenlaisia juhlia (osa 3: joulu ja uusi vuosi)
Joskus tuntuu että elämä on yhtä juhlaa. Viime aikoina on vähän tuntunut siltä. Ensin oli tosiaan mun synttärit ja sitten joulu ja uus vuos (ja huomaa että tässä kolmannessa juhlahumuosiossa on joulu ja Uusi Vuosi molemmat kun taas mun synttärit vaati 2 osaa eli siitä voi päätellä juhlien tärkeyden...). Jouluksi me karattiin tällä kertaa Syötteelle vuokramökille ja uusi vuosi juhlittiin sitten ihan vaan kotona.Ennen lähtöä mökille emäntä paketoi kiireellä meille lahjoja ja mä olin siinä tietysti apuna. Tarkistelin paketoinnin laatua ja teippauksien pitävyyttä ja kokeilinpa auttaa vähän tassulla sitä paperinkin laittamista. Jostain syystä mut kuitenkin häädettiin pois avustamasta suunnilleen niihin aikoihin kun emäntä itse sössi yhden paketin kolmanteen kertaan (siinä oli joku palkeenkieli niminen juttu vaikka en mä siinä mitään kieltä nähny vaikka kuinka yritin katsella). Kai sitä nolotti kun ei osaa sen vertaa paketoida? Äiti taas oli vissiin syvästi tietoinen kaikista ilkeyksistään vuoden aikana sillä se hiipi yöllä aukomaan niitä paketteja etukäteen ja yritti varastaa kaikki koirien lahjat! Onneksi emäntä sais sen kiinni ennen kun se ehti mun lahjaan asti.
No me siis paketoitiin ja pakattiin ja autokin oli lopulta niin täynnä että hyvä kun ihmiset mahtuivat sekaan. Meillä koirilla oli ihan samat tilat kuin ennenkin sillä meidän häkkiin ja sen lähelle ei kuulemma voi laittaa esimerkiksi kinkkua vaikka ihan hyvin se olis sinne mahtunu. Se automatka meiltä kotoa Syötteelle kesti ainakin puoli ikuisuutta joten kun tarjolla ei ollut matkaevästä ja isin laulama matkamusiikkikin keskeytettiin heti alkuunsa niin mun piti tyytyä pureskelemaan äidin pantaa. Perillä sitten emäntä oli repiä pelihousunsa ja räyhäsi isännälle pannan jättämisesta mun lähelle siinä määrin että ihmettelen saako sellainen räyhääjä joululahjoja ollenkaan. Mulle se ei räyhänny. Koirille ei saa puhua ikävästi jos niillä on tylsää.
Äidin panta. Mulla oli Niin Tylsää.
Siellä mökillä oli lunta ja Vapaus. Mä rakastan erityisesti sitä vapautta. Se tarkottaa sitä että voi mennä muka pissalle ja oikeasti juosta ympyrää mökin ympäri 10 minuuttia, tulla sit sisälle syömään kinkkua ja mennä sit taas ulos. Siellä oli myös Takka (= makkaranpaistoväline), portaat, ihan huippu Salainen Paikka, sauna, sohva, Metsä ja ruokaa.
Kävin pikapikaa pissalla. No ehkä ihan vähän nautin Vapaudesta siinä samalla.
LUNTA!
Soffa. Lomalla kuuluu loikoilla.
Äiti yrittämässä kavuta Huippu Salaiseen Paikkaan. Mutta sepä ei osannu! Hahaa! Mä olin ainoa joka osasi kavuta sinne (tosin alas emännän piti auttaa). Vähänkö oli kivaa mennä sinne kun muut joutu jäämään alas.
Ihan ekaksi me lämmitettiin sitä mökkiä ja sitten paistettiin Kinkku. Autoin vahtimaan sen kinkun paistamista tietysti ja sain kunnian toimia hovimaistajana eli testata että kinkku on syötävää. Yritin esittää että se on pahaa ja ihmisille kelpaamatonta mutta mun hännän heilutus taisi paljastaa totuuden sillä ihmiset sitä enimmäkseen söi. Muistutus itselle ensi vuodeksi: älä heiluta häntää kun maistat kinkkua.
Kinkun paistamisen lisäksi sain tietysti avata niitä paketteja. Olin ollut Niin Kiltti että paketeista paljastui: possulelu (pikkupossu! meillä on jo iso, mutta pieni on kivempi), ketun häntä, makkaraa! ja sonnin suti. Ja joulun jälkeen sain vielä jälkitoimituksessa lisäpaketteina namisalajemman ja possunkorvan. Tosi Kiltti siis. Ehkä ois jopa varaa olla vähän tuhmempi ensi vuonna. Jos siis tuntuu siltä.
Isi avaa paketteja
Paketin sisältöä syömässä...
Emäntä oli vissiin syönyt vähän liikaa kinkkua. Se ei jaksanu kävellä sen normaaleilla jaloilla vaan liitti lenkillä käydin ajaksi jalkoihinsa pitkulaiset lisäosat. Niillä se sit lasketteli mäkiä ja rimpuili eteenpäin. Aika outo tyyppi. Mutta kun oikein tarkasti mietin niin musta alkoi tuntua että me taidettiin olla hangilla suksien kanssa viime vuonnakin? Emännän rimpuilun lisäksi me ulkoiltiin Syötteen rinteillä katsomassa näkiskö sieltä pitkälle (no ei nähny ku siellä oli ihan sumuisaa mutta pääsin jonkun japanilaisturistin lomakuviin koska olin niin söpö) ja tehtiin pihalle lumiukko.
Ihmiset halusi tehdä lumiukon (kuvissa isännän sisko). Mä olen aina valmis auttamaan. Tässä näytän tassulla miten sitä palloa pitää pyörittää.
Oi kuinka hauskaa se lumiukon tekeminen oli!
Laadun tarkkailua: joko se osais itse?
Ei osaa! Tarvii mun apua!
Joskus ihmiset haluaa tehdä itse vaikkei ne oikein osaakaan.
No tehköön sit ite!
Heitti ne sentään välillä mullekin palloa
Tuli siitä ihan siedettävä lumiukko vaikka en saanutkaan auttaa.
Äidin joululäskit ikuistettuna. Se joutui laihdutuskuurille.
Väsyneen isännän siskon kans sohvalla.
Autan sitä ettei sen tarvi olla ihan yksin. Olisi ikävää olla jouluna ihan yksin.
Lenkillä siellä Jossain Huipulla. Huomatkaa kellä on suurin into!
Emännän mielestä me näytettäis söpöiltä lumisen puun alla.
Mutta siellä oli kyllä aika kylmää ja lumista...
Vapaa! -käsky:
Vähän inhimillisempi poseerauspaikka
Voi miten paljon siellä oli potentiaalista Vapautta odottamassa mua! Harmi ettei ne päästäneet mua irti.
Sellainen joulu. Mitä tulee uuteen vuoteen niin sanonpa vaan että juhlat, joissa on herkkuina vaan jotain nakkeja ja ulkona paukutellaan jotain värijuttuja, on aika onnettomat juhlat. Kyllä nyt joku paketti pitäis ainakin olla. Ja jotain Vähän Parempia ruokia. Mutta ehkä ens vuonna se Uusi Vuosi osaa järjestää paremmat bileet?
(En mä sitä silti pelkää, mutta en nyt vaan tajua miksi siitä pitäis hössöttää? Olin just nukahtamassa parhaimpaan uneen (kuorsasin ja tassut vipatti) kun joku pamautti ihan vieressä. Heräähän sitä sellaiseen. Murisin sille sit vähän ja se onneksi lopettikin vähäksi aikaa, mutta vissiin sillä on huono muisti kun se sit paukutteli kuitenkin kohta taas).
Tosi Kiltti Halla
