HALLAN HARHAA - Torstaina, 07.04.2011 klo 22:58
Musta on maailman tylsintä odottaa että ensin teipataan ja sit vasta mennään lenkille. Joten toivon että pian me voidaan mennä lenkille vaan sujauttamalla pannat kauloihin!
Muuten meille kuuluu aika tavanomaista elämää. Kantohanki ja jäällä kävelyn aika ovat ohi ja nyt kaikkialla tuntuu olevan upottavaa lunta tai suuria lätäköitä. Minä rakastan läärätä lätäköissä, kaivaa, istua ja juoksennella mutta emäntä ei oikein tykkäisi pestä mua joka päivä sen takia. Lumisateet ovat vaihtuneet vesisateisiin ja sen tähden me kokeiltiin tässä päivänä muutamana emännän etelän tuliaisia eli kahta käytettyä sadetakkia lenkillä...
kantohangesta ei ole kauaa
nyt upottaa
Sadesäällä ei oikein saa kuin ankean harmaita kuvia, mutta näkyy tässä nyt kuitenkin millaiset ne takit on:
Alku niiden kanssa sujui hyvin:
Mutta sitten alkoi ilmetä ongelmia. Emäntä pelasti mun jalan joka oli jotenkin kummallisesti joutunut kaula-aukosta ulos...
Syöksy!
Ja taas oltiin pulassa
Muahan ei pienet vastoinkäymiset lannista joten jatkoin juoksemista kunnes emäntä komensi mut luokse
Loppuajan olin sit ihan alasti.
Johdin joukkoja
Isikin on taas kotona:
Meillä oli pieniä erimielisyyksiä
Näytin isille korvatempun:
ja hampaat:
ja syöksyloikan:
ja isi opetti mulle ärjyntää:
Lopulta me oltiin kaikki aivan märkiä...
Sieltä me ajeltiin lentokentälle ja se olikin aika jännä reissu! Aluksi ihmettelin muita ihmisiä (siivoajaa ja sen hurisevaa konetta, kahvilan tätiä, muita odottavia tyyppejä jne) ja tutkailin paikkoja. Olin tosi kiltisti koko reissun ja sainkin aika monelta tyypiltä rapsutuksia. Lisäksi emäntä antoi mulle palan sen leivästä kahvilassa. Musta jo tää kaikki olis ollu ihan ihanaa,mutta siellä lentokentällä oli vielä yksi yllätys: isäntä tuli kotiin! Aivan huippu homma. Äiti ja isi taisi sen tietää jo etukäteen mutta mä en olekaan ollut lentokentällä kuin kai kerran aiemmin ihan pienenä pentuna kun veljetkin vielä asui kotona.
Tässä video jossa näkyy siivooja ja sen imuri!En ees räyhänny yhtään.
Isin hännän heilutuksesta näkee että se tietää mitä tapahtuu, mä vaan nuuskuttelen.
Ja sitten se isäntä lopulta tuli! Arvatkaas vaan kuka meistä tykkää siitä kaikista eniten...
Sellaista tällä erää. Mä olen vähän käynyt agiliitelemässä ja sit Sinna kävi meillä kylässä, mutta mun pitää nyt mennä emännän unikaverikoiraksi sen kainaloon (näkyy tietysti kivempia unia kun on koira kainalossa) ja kerron teille joskus myöhemmin niistä agility ja Sinna jutuista!
Hyvää yötä!
T. Halla
Kevät keikkuen tulevi
Mun jarrunappulat on parantuneet (ja menneet rikki ja parantuneet uudestaan). Muutamalla lenkillä käytiin niin että oli kokonaan jalat suojattuina ja nyt emäntä kieputtaa enää muutaman kierroksen suojaavaaliinaa jarrunappuloiden ympäri. Se laittaa muuten itselleen kantapäihin sitä samaa suojaa joten me ollaan samiksia lenkillä ja vanha sanonta "sellainen emäntä kuin koira" näyttäisi siis pitävän paikkansa ainakin meillä.Musta on maailman tylsintä odottaa että ensin teipataan ja sit vasta mennään lenkille. Joten toivon että pian me voidaan mennä lenkille vaan sujauttamalla pannat kauloihin!
Muuten meille kuuluu aika tavanomaista elämää. Kantohanki ja jäällä kävelyn aika ovat ohi ja nyt kaikkialla tuntuu olevan upottavaa lunta tai suuria lätäköitä. Minä rakastan läärätä lätäköissä, kaivaa, istua ja juoksennella mutta emäntä ei oikein tykkäisi pestä mua joka päivä sen takia. Lumisateet ovat vaihtuneet vesisateisiin ja sen tähden me kokeiltiin tässä päivänä muutamana emännän etelän tuliaisia eli kahta käytettyä sadetakkia lenkillä...
kantohangesta ei ole kauaa
nyt upottaa
Sadesäällä ei oikein saa kuin ankean harmaita kuvia, mutta näkyy tässä nyt kuitenkin millaiset ne takit on:
Alku niiden kanssa sujui hyvin:
Mutta sitten alkoi ilmetä ongelmia. Emäntä pelasti mun jalan joka oli jotenkin kummallisesti joutunut kaula-aukosta ulos...
Syöksy!
Ja taas oltiin pulassa
Muahan ei pienet vastoinkäymiset lannista joten jatkoin juoksemista kunnes emäntä komensi mut luokse
Loppuajan olin sit ihan alasti.
Johdin joukkoja
Isikin on taas kotona:
Meillä oli pieniä erimielisyyksiä
Näytin isille korvatempun:
ja hampaat:
ja syöksyloikan:
ja isi opetti mulle ärjyntää:
Lopulta me oltiin kaikki aivan märkiä...
Sieltä me ajeltiin lentokentälle ja se olikin aika jännä reissu! Aluksi ihmettelin muita ihmisiä (siivoajaa ja sen hurisevaa konetta, kahvilan tätiä, muita odottavia tyyppejä jne) ja tutkailin paikkoja. Olin tosi kiltisti koko reissun ja sainkin aika monelta tyypiltä rapsutuksia. Lisäksi emäntä antoi mulle palan sen leivästä kahvilassa. Musta jo tää kaikki olis ollu ihan ihanaa,mutta siellä lentokentällä oli vielä yksi yllätys: isäntä tuli kotiin! Aivan huippu homma. Äiti ja isi taisi sen tietää jo etukäteen mutta mä en olekaan ollut lentokentällä kuin kai kerran aiemmin ihan pienenä pentuna kun veljetkin vielä asui kotona.
Tässä video jossa näkyy siivooja ja sen imuri!En ees räyhänny yhtään.
Isin hännän heilutuksesta näkee että se tietää mitä tapahtuu, mä vaan nuuskuttelen.
Ja sitten se isäntä lopulta tuli! Arvatkaas vaan kuka meistä tykkää siitä kaikista eniten...
Sellaista tällä erää. Mä olen vähän käynyt agiliitelemässä ja sit Sinna kävi meillä kylässä, mutta mun pitää nyt mennä emännän unikaverikoiraksi sen kainaloon (näkyy tietysti kivempia unia kun on koira kainalossa) ja kerron teille joskus myöhemmin niistä agility ja Sinna jutuista!
Hyvää yötä!
T. Halla
