HALLAN HARHAA - Perjantaina, 26.04.2013 klo 15:48
Koirilla synnytys etenee yleensä niin että ensin lakkaa maistumasta ruoka. Mun ja veljien kohdalla äiti lakkasi syömästä kun vuorokausia oli kasassa 57. Lisäksi synnytystä edeltää se että koiran ruumiinlämpö laskee hormonitoiminnan seurauksena ennen alle 37 °C asteeseen (normaalilämpöhän on n. 38 °C). Meillä äidin ruumiinlämpö laski mun ja velikultien kohdalla 36,5 °C asteeseen 58 vuorokauden kohdalla iltapäivällä ja me synnyttiin 59 vuorokauden aamuna. Lämmön laskusta pentujen pitäisi syntyä vuorokauden sisällä tosin joskus voi mennä pidempäänkin.
Lämmön laskua seuraa kohdun avautuminen. Se käy kipeää ja sen pitäisi tosiaan kestää muutamasta tunnista n. vuorokauteen. Sen aikana äitikoira on yleensä levoton, läähättää ja petaa sekä etsii synnytyspaikkaa ja mahdollisesti tyhjentää suolen (= haluaa ulos tiheämmin kuin normaalisti). Minun ja veljien kohdalla kävi juuri näin. 58.-59. vuorokauden välisen yön äiti oli levoton. Ulkona käytiin monta kertaa ja pentulaatikkoa pedattiin ja äitiä läähätytti.
Kohdun avautumisen jälkeen alkavat supistukset ja jos kaikki menee hyvin pennut syntyvät suhteellisen pienin väliajoin. Kuta enemmän pentuja on sitä enemmän istukat erittävät hormonia emon verenkiertoon ja sitä paremmin kohtu avautuu, supistukset voimistuvat jne. Synnytyksen jälkeen emo puhdistaa pennun, auttaa sen hengitystiet auki ja syö jälkeiset (jotka voimistavat maidontuotantoa). Minun ja veljieni kanssa kaikki meni juuri niin kuin piti. Supistukset alkoivat klo 6.40. Ensimmäinen meistä syntyi 7.23. (Kuura ilkimys tunki edelle ja minä pääsin ulos vasta toisena) ja viimeinen klo 11.04. Ihmisten apua ei tarvittu muuta kuin tsemppaamaan äitiä.
Äiti ja me kaikki samana päivänä kun minä synnyin
Pikkusiskon kohdalla ruoka alkoi maistua huonommin vuorokauden 57 kohdalla (äiti söi kolmesti päivässä ennen tuota ja sitten enää n. joka toinen tai kolmas päivä yhden ruuan). Mutta pikkusiskon kohdalla lämmöt eivät vaan laskeneet. Alimmillaan käytiin 37,0 °C mutta alle sen ei päästy. Vuorokaudella 57 äiti alkoi myös vuotaa kirkasta limaa (mikä on ihan ok ja normaalia). Kun vuorokausia oli kasassa 58 äiti petasi ja läähätti jonkin verran samoin seuraavana päivänä. Ei kuitenkaan missään nimessä samassa määrin kuin meidän kanssamme ja hetken petaamisen ja läähätyksen jälkeen se meni rauhallisena nukkumaan. Vuorokauden 60. kohdalla tilanne oli taas rauhoittunut ja äiti söi ja kävelikin taas ihan mielellään. Olimme tyytyväisiä sillä koiranpentujen laskettu aika on vuorokausi 63 ja viimeksi meille tuli yksi enkeliveli koska se olisi tarvinnut lisäaikaa kohdussa. Seuraavina parina päivänä ruoka ei taas maistunut ja äiti tärisi ajoittain. Soiteltiin ell ja saatiin ohjeeksi kävelyttää äitiä oikein paljon jotta synnytys käynnistyisi helpommin.
Ennen viikonloppua soittelimme taas ell sillä äiti söi, nukkui ja lenkkeili aivan normaalin oloisena (saimme myös naapurilta kehoituksen laihduttaa koiraa... koska se oli "vähän pullea"). Edessä oli viikonloppu. Ohjeeksi saimme katsoa tilannetta aivan rauhassa viikonlopun yli ja tulla äidin kanssa maanantaina lääkäriin jos mitään ei tapahdu.
Sunnuntai iltana klo 19.30 äiti alkoi vuotaa epämääräisen väristä (vihertävää) mömmöä lenkillä. Vihreä vuoto tarkottaa istukan irtoamista. Ja koska pentu saa istukan kautta paitsi ravinnon niin myös hapen tarkoittaa se että istukan irrottua on kiire. Meiltä kesti 10-15 minuuttia päästä kotiin. Sitten soitimme ell joka kyseli taustatietoja ja osoitteita ja emäntää ei olisi voinut vähempää kiinnostaa joten ilmoitimme vaan että me tulemme paikalle ja annamme tiedot perillä.
Päivystyksessä todettiin kohtutulehdus (!) ja samaan syssyyn se että äidin kohdunsuu on täysin auki mutta supistuksia ei ole lainkaan. Pistettiin kalkkia synnytyksen käynnistämiseksi ja alettiin valmistella leikkausta. Supistuksia ei saatu aikaiseksi ja pentu ultrattiin (löytyi hyvänoloinen syke ja saatiin hiukan helpotusta), samalla varmistui ettei kohdussa ole kuin yksi pentu. Emäntä antoi luvan leikata äidiltä kohtu pois samalla. Äiti oli pentunsa saanut kävipä pienen kanssa kuinka vain ja kohtutulehdus on vakava tila jonka kanssa ei kannata alkaa leikkiä. Lopulta pieni syntyi n. klo 21.30 eli kaksi tuntia liman vuotamisen jälkeen. Pikkusisko oli alusta asti kipakka ja sen huuto kuului odotusaulaan vastaanottotilojen läpi. Kotiin äiti ja pentu pääsivät vasta yöllä (n. klo 1.20) kun oli saatu maidontuloa vähän paremmaksi kalkkipistoksella (leikkauksen lääkitys, kipu ja se että pentu ei synny normaalisti ja emo ei saa syödä jälkeisiä vähensi jo päiviä aiemmin alkaneen runsaan maidontulon ihan minimiin).
Almaz alle 1 vrk
Alkoi minun aikani päivystää pentuportin takana. Hieman ihmetytti rääkyvä, oudolta haiseva minipieni eläin jota äiti puolusti raivokkaasti aina ääniä kuullessaan vaikka samainen otus oli tehnyt äidin mahaan koko mahan pituisen ison haavan.
Isosisko Halla
Kuinka sisko halkaisi äidin keskeltä
Viimeksi saitte jännittää meidän kanssa pikkusiskon syntymää. Kukaan ei lopulta arvannut montako sisarusta mulle syntyy (eipä ole ihme: ei mekään arvattu että jättiläispallomaha pullaponi äidistä tulee vain yksi pieni rääpäle). Ja lähimmäksi oikean ajan arvasi facebookin puolella Liisa, joka saakin sitten mun ja emännän yhdessä piirustaman sarjakuvan.Koirilla synnytys etenee yleensä niin että ensin lakkaa maistumasta ruoka. Mun ja veljien kohdalla äiti lakkasi syömästä kun vuorokausia oli kasassa 57. Lisäksi synnytystä edeltää se että koiran ruumiinlämpö laskee hormonitoiminnan seurauksena ennen alle 37 °C asteeseen (normaalilämpöhän on n. 38 °C). Meillä äidin ruumiinlämpö laski mun ja velikultien kohdalla 36,5 °C asteeseen 58 vuorokauden kohdalla iltapäivällä ja me synnyttiin 59 vuorokauden aamuna. Lämmön laskusta pentujen pitäisi syntyä vuorokauden sisällä tosin joskus voi mennä pidempäänkin.
Lämmön laskua seuraa kohdun avautuminen. Se käy kipeää ja sen pitäisi tosiaan kestää muutamasta tunnista n. vuorokauteen. Sen aikana äitikoira on yleensä levoton, läähättää ja petaa sekä etsii synnytyspaikkaa ja mahdollisesti tyhjentää suolen (= haluaa ulos tiheämmin kuin normaalisti). Minun ja veljien kohdalla kävi juuri näin. 58.-59. vuorokauden välisen yön äiti oli levoton. Ulkona käytiin monta kertaa ja pentulaatikkoa pedattiin ja äitiä läähätytti.
Kohdun avautumisen jälkeen alkavat supistukset ja jos kaikki menee hyvin pennut syntyvät suhteellisen pienin väliajoin. Kuta enemmän pentuja on sitä enemmän istukat erittävät hormonia emon verenkiertoon ja sitä paremmin kohtu avautuu, supistukset voimistuvat jne. Synnytyksen jälkeen emo puhdistaa pennun, auttaa sen hengitystiet auki ja syö jälkeiset (jotka voimistavat maidontuotantoa). Minun ja veljieni kanssa kaikki meni juuri niin kuin piti. Supistukset alkoivat klo 6.40. Ensimmäinen meistä syntyi 7.23. (Kuura ilkimys tunki edelle ja minä pääsin ulos vasta toisena) ja viimeinen klo 11.04. Ihmisten apua ei tarvittu muuta kuin tsemppaamaan äitiä.
Äiti ja me kaikki samana päivänä kun minä synnyin
Pikkusiskon kohdalla ruoka alkoi maistua huonommin vuorokauden 57 kohdalla (äiti söi kolmesti päivässä ennen tuota ja sitten enää n. joka toinen tai kolmas päivä yhden ruuan). Mutta pikkusiskon kohdalla lämmöt eivät vaan laskeneet. Alimmillaan käytiin 37,0 °C mutta alle sen ei päästy. Vuorokaudella 57 äiti alkoi myös vuotaa kirkasta limaa (mikä on ihan ok ja normaalia). Kun vuorokausia oli kasassa 58 äiti petasi ja läähätti jonkin verran samoin seuraavana päivänä. Ei kuitenkaan missään nimessä samassa määrin kuin meidän kanssamme ja hetken petaamisen ja läähätyksen jälkeen se meni rauhallisena nukkumaan. Vuorokauden 60. kohdalla tilanne oli taas rauhoittunut ja äiti söi ja kävelikin taas ihan mielellään. Olimme tyytyväisiä sillä koiranpentujen laskettu aika on vuorokausi 63 ja viimeksi meille tuli yksi enkeliveli koska se olisi tarvinnut lisäaikaa kohdussa. Seuraavina parina päivänä ruoka ei taas maistunut ja äiti tärisi ajoittain. Soiteltiin ell ja saatiin ohjeeksi kävelyttää äitiä oikein paljon jotta synnytys käynnistyisi helpommin.
Ennen viikonloppua soittelimme taas ell sillä äiti söi, nukkui ja lenkkeili aivan normaalin oloisena (saimme myös naapurilta kehoituksen laihduttaa koiraa... koska se oli "vähän pullea"). Edessä oli viikonloppu. Ohjeeksi saimme katsoa tilannetta aivan rauhassa viikonlopun yli ja tulla äidin kanssa maanantaina lääkäriin jos mitään ei tapahdu.
Sunnuntai iltana klo 19.30 äiti alkoi vuotaa epämääräisen väristä (vihertävää) mömmöä lenkillä. Vihreä vuoto tarkottaa istukan irtoamista. Ja koska pentu saa istukan kautta paitsi ravinnon niin myös hapen tarkoittaa se että istukan irrottua on kiire. Meiltä kesti 10-15 minuuttia päästä kotiin. Sitten soitimme ell joka kyseli taustatietoja ja osoitteita ja emäntää ei olisi voinut vähempää kiinnostaa joten ilmoitimme vaan että me tulemme paikalle ja annamme tiedot perillä.
Päivystyksessä todettiin kohtutulehdus (!) ja samaan syssyyn se että äidin kohdunsuu on täysin auki mutta supistuksia ei ole lainkaan. Pistettiin kalkkia synnytyksen käynnistämiseksi ja alettiin valmistella leikkausta. Supistuksia ei saatu aikaiseksi ja pentu ultrattiin (löytyi hyvänoloinen syke ja saatiin hiukan helpotusta), samalla varmistui ettei kohdussa ole kuin yksi pentu. Emäntä antoi luvan leikata äidiltä kohtu pois samalla. Äiti oli pentunsa saanut kävipä pienen kanssa kuinka vain ja kohtutulehdus on vakava tila jonka kanssa ei kannata alkaa leikkiä. Lopulta pieni syntyi n. klo 21.30 eli kaksi tuntia liman vuotamisen jälkeen. Pikkusisko oli alusta asti kipakka ja sen huuto kuului odotusaulaan vastaanottotilojen läpi. Kotiin äiti ja pentu pääsivät vasta yöllä (n. klo 1.20) kun oli saatu maidontuloa vähän paremmaksi kalkkipistoksella (leikkauksen lääkitys, kipu ja se että pentu ei synny normaalisti ja emo ei saa syödä jälkeisiä vähensi jo päiviä aiemmin alkaneen runsaan maidontulon ihan minimiin).
Almaz alle 1 vrk
Alkoi minun aikani päivystää pentuportin takana. Hieman ihmetytti rääkyvä, oudolta haiseva minipieni eläin jota äiti puolusti raivokkaasti aina ääniä kuullessaan vaikka samainen otus oli tehnyt äidin mahaan koko mahan pituisen ison haavan.
Isosisko Halla
