HALLAN HARHAA - Perjantaina, 30.01.2015 klo 21:55
Isi viime vkl. Nyt se on jo ihan kunnossa.
Alle viikon päästä kävi niin että minä oksensin matolle ison kasan epämääräistä mössöä. Ja isi oli uudelleen vaisu ja haluton lenkkeilemään. Emäntä laski 1+1 ja sai tulokseksi 3 ja päätti myrkytyksen pelossa oksennuttaa meidät kaikki (täällä on ollut koiramyrkyttäjiä ja me ei oltu syöty mitään ennen ku edellisenä päivänä joten mun täysi maha oli aika epäilyttävä juttu sen mielestä). No oksenneltiin sitten kylppäriin. Minä sitä mössöä, äiti tyhjää mahaa ja isi ensin tyhjää mahaa, sitten sitä samaa mössöä ja lopulta verta. Ja taas mentiin ell. Ne verihiutaleen pirulaiset olivat laskeneet entisestään ja ell pelotteli emäntää sillä että isi voi vuotaa kuiviin ja pitäisi olla valvonnassa yön yli ja sittenkään ei voitaisi tehdä mitään. Tultiin kotiin ja emäntä ja isäntä valvoi isiä läpi yön. Seuraavana päivänä soitettiin aika toiselle klinikalle verensiirtoa varten ja emäntä otti yhteyttä vähän kaikkiin jotta paikalle saataisiin riittävän iso koira luovuttamaan verta. Aamulla se mössön arvoitus selkis: me oltiin vähän rosmoiltu emännän leipomia teeleipiä. Ne oli sikahyviä kun niissä oli juustua! Mutta ei kyllä niin hyviä että haluaisin oksennella niiden takia toiste.
Isi oli jatkuvan kyttäyksen alla kunnes tuli perjantai ja päästiin sinne toiselle klinikalle. Otettin sata ja yksi testiä ja katsottiin ne verihiutaleet ja röntgenkuvattiin isi. Verihiutalearvot olikin lähes normaalit (siitä edellisestä "tämä voi kyllä kuolla koska vaan" tilanteesta oli 2 päivää) joten verensiirtoa ei kannattanut tehdä ja röntgenissäkään ei oikein näkyny mitään. Sydämen sivuääni oli kuulemma sellainen joka kannattais tutkia.
Sunnuntaiyönä isin kunto romahti. Se oksenteli sappinesteitä valtavia määriä. Seisoi kyyryssä kipeänä, läähätti, oli haluton liikkumaan minnekään ja tiputteli verisiä pisaroita esinahan alta. Soitettiin ell vasta autosta kun oli niin kiire. Haima-arvo koholla, maksa-arvoista Alat noussut entisestä, verihiutaleet taas alhaalla (mutta hyytymistesti joka tehtiin ekan kerran normaali joten verihiutalearvot luultavasti labravirhe)
Diagnoosi: haimatulehdus ja eturauhastulehdus. Lääkitys: kortisonin lopetus asap sillä se voi laukaista ja pahentaa molempia, antibiootit siihen eturauhastulehdukseen (sellaiset jotka ei rasittais maksaa) ja hormonipiikki hillitsemään hormonitoimintaa ja haimatulehduksen hoitona ruokavalio. Ennuste: tulee olemaan hirveän kipeä ja paranee hitaasti jos paranee.
Vähän kerrassaan isin vointi parani. Se oli vaisu lenkillä (aluksi ei käynytkään ollenkaan), emäntä heräili 2h välein katsomaan onko se hengissä. Se sai ruokaa viidesti päivässä, lääkkeitä ja lisäravinteita toisen mokoman. Vähän kerrassaan nousi paino, häntä alkoi heilua ja ruoka maistua. Samaan aikaan emäntä kävi poksahtamassa ja me oltiin eri paikassa hoidossa kuin isi.
Kun isi alkoi olla jo melkein normaali käytiin ultrassa tutkimassa se sydän ja vatsaontelo. Emäntää pelotti kamalasti eikä se nukkunut koko yönä. Mutta sillä ell olikin hyviä uutisia: hyvin pieni vanhuuden aiheuttama läppävuoto sydämessä, ei vaikuta mitenkään mihinkään (eli isi saa elää normaalia elämää, ei tarvi kuuntelua kummempaa seurantaa eikä tarvi lääkitystä ja jos isi pitää rauhoittaa niin riskit ei ole tavallista koiraa suurempia), kaikki muut sisäelimet terveen näköiset (maksa, haima, mahaportti, suolisto, eturauhanen, perna ja mitä näitä ny oli). Haimatulehdustestikin näytti jo negatiivista ja maksa-arvot ja kaikki muutkin oli palautuneet ihan viitearvoihin.
Sen kunniaksi isi pääsi sitten elämään taas aika normaalia elämää. Ja nyt se on jo oma rasittava itsensä (hyppii MUN YLI!! lenkillä). Aika normaalia siksi että me ei uskalleta enää antaa isille normaalia ruokaa vaan se syö haimasairaan muonaa edelleen.
Huh mikä säikäytys. Se viimeisin sappinesteiden oksentelu ja kipeys johtui siis haimasta ja eturauhasesta. Veren oksentaminen luultavasti siitä että vatsa äityi oksetuksesta. Mutta edelleen on mysteeri mikä se ensimmäinen pyörtyminen oli. Mutta pääasia on nyt kuitenkin se että selvittiin säikähdyksellä ja isi on kunnossa. Vaikkakin emäntä meinasi viime lenkillä että avaruusoliot koittaa kaapata isin takaisin omalle planeetalleen:
Ei ne sitä kaappaa. Isi levitoi. Se on just niin Cool.
Levitoivan isin varjosta,
Halla
Levitoiva isikoira
Isi oli ennen joulua kovasti kipeä. Oireet olivat kummallisia: ensin se kaatui sisällä (näytti pyörtymiseltä) ja oli haluton lenkkeilemään, tasapaino oli vähän hakusessa ja koko isi aika vaisu. Käytiin ell jossa ei löytynyt oikein mistään mitään selitystä paitsi alhaalla olevat verihiutalearvot (ja sydämessä kuulemma iso sivuääni joka oli ilmestynyt tyhjyydestä alle puolessa vuodessa)... Niihin verihiutaleisiin saatiin kortisonikuuri, muttei mitään selitystä miksi ne ois alhaalla (mutta alhallaa olevat arvot selittäis kuulemma pyörtymisen). Maksa-arvoista Alat hiukan koholla.Isi viime vkl. Nyt se on jo ihan kunnossa.
Alle viikon päästä kävi niin että minä oksensin matolle ison kasan epämääräistä mössöä. Ja isi oli uudelleen vaisu ja haluton lenkkeilemään. Emäntä laski 1+1 ja sai tulokseksi 3 ja päätti myrkytyksen pelossa oksennuttaa meidät kaikki (täällä on ollut koiramyrkyttäjiä ja me ei oltu syöty mitään ennen ku edellisenä päivänä joten mun täysi maha oli aika epäilyttävä juttu sen mielestä). No oksenneltiin sitten kylppäriin. Minä sitä mössöä, äiti tyhjää mahaa ja isi ensin tyhjää mahaa, sitten sitä samaa mössöä ja lopulta verta. Ja taas mentiin ell. Ne verihiutaleen pirulaiset olivat laskeneet entisestään ja ell pelotteli emäntää sillä että isi voi vuotaa kuiviin ja pitäisi olla valvonnassa yön yli ja sittenkään ei voitaisi tehdä mitään. Tultiin kotiin ja emäntä ja isäntä valvoi isiä läpi yön. Seuraavana päivänä soitettiin aika toiselle klinikalle verensiirtoa varten ja emäntä otti yhteyttä vähän kaikkiin jotta paikalle saataisiin riittävän iso koira luovuttamaan verta. Aamulla se mössön arvoitus selkis: me oltiin vähän rosmoiltu emännän leipomia teeleipiä. Ne oli sikahyviä kun niissä oli juustua! Mutta ei kyllä niin hyviä että haluaisin oksennella niiden takia toiste.
Isi oli jatkuvan kyttäyksen alla kunnes tuli perjantai ja päästiin sinne toiselle klinikalle. Otettin sata ja yksi testiä ja katsottiin ne verihiutaleet ja röntgenkuvattiin isi. Verihiutalearvot olikin lähes normaalit (siitä edellisestä "tämä voi kyllä kuolla koska vaan" tilanteesta oli 2 päivää) joten verensiirtoa ei kannattanut tehdä ja röntgenissäkään ei oikein näkyny mitään. Sydämen sivuääni oli kuulemma sellainen joka kannattais tutkia.
Sunnuntaiyönä isin kunto romahti. Se oksenteli sappinesteitä valtavia määriä. Seisoi kyyryssä kipeänä, läähätti, oli haluton liikkumaan minnekään ja tiputteli verisiä pisaroita esinahan alta. Soitettiin ell vasta autosta kun oli niin kiire. Haima-arvo koholla, maksa-arvoista Alat noussut entisestä, verihiutaleet taas alhaalla (mutta hyytymistesti joka tehtiin ekan kerran normaali joten verihiutalearvot luultavasti labravirhe)
Diagnoosi: haimatulehdus ja eturauhastulehdus. Lääkitys: kortisonin lopetus asap sillä se voi laukaista ja pahentaa molempia, antibiootit siihen eturauhastulehdukseen (sellaiset jotka ei rasittais maksaa) ja hormonipiikki hillitsemään hormonitoimintaa ja haimatulehduksen hoitona ruokavalio. Ennuste: tulee olemaan hirveän kipeä ja paranee hitaasti jos paranee.
Vähän kerrassaan isin vointi parani. Se oli vaisu lenkillä (aluksi ei käynytkään ollenkaan), emäntä heräili 2h välein katsomaan onko se hengissä. Se sai ruokaa viidesti päivässä, lääkkeitä ja lisäravinteita toisen mokoman. Vähän kerrassaan nousi paino, häntä alkoi heilua ja ruoka maistua. Samaan aikaan emäntä kävi poksahtamassa ja me oltiin eri paikassa hoidossa kuin isi.
Kun isi alkoi olla jo melkein normaali käytiin ultrassa tutkimassa se sydän ja vatsaontelo. Emäntää pelotti kamalasti eikä se nukkunut koko yönä. Mutta sillä ell olikin hyviä uutisia: hyvin pieni vanhuuden aiheuttama läppävuoto sydämessä, ei vaikuta mitenkään mihinkään (eli isi saa elää normaalia elämää, ei tarvi kuuntelua kummempaa seurantaa eikä tarvi lääkitystä ja jos isi pitää rauhoittaa niin riskit ei ole tavallista koiraa suurempia), kaikki muut sisäelimet terveen näköiset (maksa, haima, mahaportti, suolisto, eturauhanen, perna ja mitä näitä ny oli). Haimatulehdustestikin näytti jo negatiivista ja maksa-arvot ja kaikki muutkin oli palautuneet ihan viitearvoihin.
Sen kunniaksi isi pääsi sitten elämään taas aika normaalia elämää. Ja nyt se on jo oma rasittava itsensä (hyppii MUN YLI!! lenkillä). Aika normaalia siksi että me ei uskalleta enää antaa isille normaalia ruokaa vaan se syö haimasairaan muonaa edelleen.
Huh mikä säikäytys. Se viimeisin sappinesteiden oksentelu ja kipeys johtui siis haimasta ja eturauhasesta. Veren oksentaminen luultavasti siitä että vatsa äityi oksetuksesta. Mutta edelleen on mysteeri mikä se ensimmäinen pyörtyminen oli. Mutta pääasia on nyt kuitenkin se että selvittiin säikähdyksellä ja isi on kunnossa. Vaikkakin emäntä meinasi viime lenkillä että avaruusoliot koittaa kaapata isin takaisin omalle planeetalleen:
Ei ne sitä kaappaa. Isi levitoi. Se on just niin Cool.
Levitoivan isin varjosta,
Halla
