HALLAN HARHAA - Perjantaina, 28.02.2014 klo 23:53
Eikä asia välttämättä selviä vaikka oisin ihan siinä vieressä ja monta monituista kertaa keskustelu onkin edennyt jotenkin näin:
joku uusi tuttavuus: "No mutta jos toinen on vielä ihan pentu niin...."
emäntä: "Niin no oikeastaan Hallahan täytti jo neljä vuotta" *virnuilua*
uusi tuttavuus: *syvä järkyttynyt hiljaisuus* ja varovaista mutinaa: "No jotkut koirathan aikuistuu vähän hitaammin"
sitten katse yleensä kirkastuu ja ohikulkija osoittaa äitiä: "Tämä toinen taitaa kuitenkin olla ihan pentu?"
emäntä: "No itseasiassa se on tuon toisen äiti. Täyttää seitsemän ihan pian..."
uusi tuttavuus: *syvä hiljaisuus*
emäntä: "Osa koirista ei taida aikuistua koskaan. Tuo meidän kohta kymppivuotias seniorikin on vielä aika virkeä" (yleensä isi saa tässä vaiheessa jotkut kauheat hepulit koska on niin hassua kun on lumipaakkuja ja keppejä ja emännällä hanskat kädessä... ja niillä main se uusi tuttavuus keksiä äkkiä jonku paikan missä sen täytyy olla ja sit se häipyy)
Äiti. Sillä on kohta 7v synttärit.
Jostain syystä äidistä emäntä ei puhu keski-ikäisten joukkueena vaan jos se puhuu äidistä niin sitten se sanoo vaan sitä Äidiksi tai sitten Pikkuponiksi ja aiheuttaa näilläkin nimityksillä kovasti pään vaivaa.
Emäntä: "Äiti on ollu viime aikoina melkoisen vilkas. Se saa kamalia hepuleita iltaisin olohuoneessa ja eilenkin se heitti mua rotalla kun yritin katsoa telkkaria"
Uusi tuttavuus: *Syvä hiljaisuus*.... "Varmaan aika raskasta tuollainen..."
tai
Emäntä: "Pikkuponi nukkui ihanasti kainalossa koko yön."
Uusi tuttavuus: "Miten se sun mies suhtautuu poniin sängyssä, meillähän ei edes kissa saa tulla samaan huoneeseen?"
Mutta aika usein meitä ei jaeta kolmeen oikeasti eikä puheissa vaan me ollaan äidin kanssa äly ja väläys (eli yksi yksikkö). En ole ihan varma kumpi on kumpi. Mutta siitä olen varma että on aika huippua kun saa elää oman äidin kanssa ja muodostaa sen kanssa semmoinen tiimipari että isikin katsoo parhaimmaksi seurata meidän touhuja hieman kauempaa.
Äly tai Väläys,
Halla
ps. Me ei haluta vallottaa maailmaa. Me vaan halutaan pallo. Niin tai hiiri. Tai rotta. Tai keppi. Tai joku muu lelu. Tai emännän huomiota. Tai ruokaa. Tai no jotaki, mut ei vallottaa mailmaa. Ainakaan ihan kokonaan. Ehkä vähäsen. Sit kun ollaan ensin saatu päätettyä kenen se pallo on. Tai keppi. Tai rotta. Tai hiiri...
pps. Luulen että oon ehkä Väläys. Tai voin mä ehkä olla myös vähän se Äly.
ppps. Oon Äly jos emäntä sanoo että oon Äly. Niin joo ja Väläys jos se tahtoo että oon Väläys. Nih.
Niin joo ja jos se tahtoo että vallotetaan maailma niin voin mä sit vallottaa.
Äly vai Väläys?
Meidän lauman voi jakaa kolmeen tai kahteen osaan tarpeen mukaan. Aika usein emännän puheissa vilahtavat junioriosasto (minä) ja seniorijaosto (isi). Jostain syystä moni olettaa junioriosaston tarkoittavan sitä että mä olen ihan pieni pentu.Eikä asia välttämättä selviä vaikka oisin ihan siinä vieressä ja monta monituista kertaa keskustelu onkin edennyt jotenkin näin:
joku uusi tuttavuus: "No mutta jos toinen on vielä ihan pentu niin...."
emäntä: "Niin no oikeastaan Hallahan täytti jo neljä vuotta" *virnuilua*
uusi tuttavuus: *syvä järkyttynyt hiljaisuus* ja varovaista mutinaa: "No jotkut koirathan aikuistuu vähän hitaammin"
sitten katse yleensä kirkastuu ja ohikulkija osoittaa äitiä: "Tämä toinen taitaa kuitenkin olla ihan pentu?"
emäntä: "No itseasiassa se on tuon toisen äiti. Täyttää seitsemän ihan pian..."
uusi tuttavuus: *syvä hiljaisuus*
emäntä: "Osa koirista ei taida aikuistua koskaan. Tuo meidän kohta kymppivuotias seniorikin on vielä aika virkeä" (yleensä isi saa tässä vaiheessa jotkut kauheat hepulit koska on niin hassua kun on lumipaakkuja ja keppejä ja emännällä hanskat kädessä... ja niillä main se uusi tuttavuus keksiä äkkiä jonku paikan missä sen täytyy olla ja sit se häipyy)
Äiti. Sillä on kohta 7v synttärit.
Jostain syystä äidistä emäntä ei puhu keski-ikäisten joukkueena vaan jos se puhuu äidistä niin sitten se sanoo vaan sitä Äidiksi tai sitten Pikkuponiksi ja aiheuttaa näilläkin nimityksillä kovasti pään vaivaa.
Emäntä: "Äiti on ollu viime aikoina melkoisen vilkas. Se saa kamalia hepuleita iltaisin olohuoneessa ja eilenkin se heitti mua rotalla kun yritin katsoa telkkaria"
Uusi tuttavuus: *Syvä hiljaisuus*.... "Varmaan aika raskasta tuollainen..."
tai
Emäntä: "Pikkuponi nukkui ihanasti kainalossa koko yön."
Uusi tuttavuus: "Miten se sun mies suhtautuu poniin sängyssä, meillähän ei edes kissa saa tulla samaan huoneeseen?"
Mutta aika usein meitä ei jaeta kolmeen oikeasti eikä puheissa vaan me ollaan äidin kanssa äly ja väläys (eli yksi yksikkö). En ole ihan varma kumpi on kumpi. Mutta siitä olen varma että on aika huippua kun saa elää oman äidin kanssa ja muodostaa sen kanssa semmoinen tiimipari että isikin katsoo parhaimmaksi seurata meidän touhuja hieman kauempaa.
Äly tai Väläys,
Halla
ps. Me ei haluta vallottaa maailmaa. Me vaan halutaan pallo. Niin tai hiiri. Tai rotta. Tai keppi. Tai joku muu lelu. Tai emännän huomiota. Tai ruokaa. Tai no jotaki, mut ei vallottaa mailmaa. Ainakaan ihan kokonaan. Ehkä vähäsen. Sit kun ollaan ensin saatu päätettyä kenen se pallo on. Tai keppi. Tai rotta. Tai hiiri...
pps. Luulen että oon ehkä Väläys. Tai voin mä ehkä olla myös vähän se Äly.
ppps. Oon Äly jos emäntä sanoo että oon Äly. Niin joo ja Väläys jos se tahtoo että oon Väläys. Nih.
Niin joo ja jos se tahtoo että vallotetaan maailma niin voin mä sit vallottaa.
