HALLAN HARHAA - Perjantaina, 12.11.2010 klo 00:00
Se on aloittanut jonkinlaisen sodankäynnin talvea vastaan. Musta tuntuu että sisällä ollessa se punoo koko ajan jotain rategiaa tai strategiaa tai sdatekiaa tai jotain semmosta tosi vaikeaa sanaa joka tarkottaa suunnitelmaa ja ulkona me sit kokeillaan toimiiko sen suunnitelma vai ei. Sisällä se siis tarkemmin sanottuna ompelee, sovittaa, neuloo, sovittaa ja miettii meille uusia vaatteita. Ja ulkona meidän sit pitää pukeutua niihin ja se katsoo voiko niissä liikkua, kastuuko ne, joustaako ne, kerääkö ne lunta, pitääkö ne kylmää ja ties ja mitä muuta.
Isi tiesi kertoa että tää sen häiriökäytös on pahentunut vuosi vuodelta ihan niin kuin sen paukkuäreyskin. Kuulemma kun isi oli nuori niin sillä oli vaan yksi takki ja yksi neulepusero ja niitä pidettiin kun ulkona oli enemmän kuin -10 astetta pakkasta (toki mä en voi tietää oliko niin oikeasti vai onko tää niitä juttuja joita vanhemmat kertoo korostaakseen omaa kurjaa lapsuuttaan?). Ja sit se oli eräänä päivänä nähnyt toppapuvun alennusmyynnissä (25€). Myöhemmin ko toppapuku on tunnettu nimellä pellepuku mikä tiivistänee kaiken olennaisen ko vaatteesta.
Isi pellepuvussa. Enää meillä ei oo sitä vaan mä saan kuulemma mittatilauspuvun. Pellepuku sen sijaan on nykyisin Remulla...
Pellepukua olivat seuranneet kurapuku, toinen takki, pipo, tossut... Ja kun äiti oli pieni niin oli jo itsestään selvää että se saa ("saa"?) toppapuvun, neulepuvun, kurapuvun, pipon, tossut ja pari takkia. Ihan vaan että on eri kampetta eri säälle ja välillä voi vähän pestäkin. Mun kohdalla emäntä sit neuloi neulepuseroa jo ennen kuin mä synnyin. Kertonee jotain...
Kurapuku.
Takki ja neulepusero jotka ennen riittivät koko varustukseksi.
Tossut...
Pipo.
[i]Jep. Siinä minä. Neulepuserossa joka tehtiin ennen mun syntymää
Ei se mitään jos tää jäis vaan vaatteiden hankintaan, mutta se on myös alkanut pukea meitä aiemmin ja aiemmin. Ensin siis isää puettiin -10 asteen keleille. Äiti taas ei kuulemma tarjennut joten sitä alettiin vaatettaa aiemmin. Yhtenä talvena isi oli hierojalla kolmatta kertaa kipeiden selkälihasten kanssa kun emäntä päätti että se siirtyy vaatettamaan -5 asteessa. Kohta -5 muuttui muotoon "jos on pakkasta tai jos on kylmä + tuulee tai on kylmä + sataa". Ja nyt?! Kuka arvaa missä me nyt mennään? Aivan oikein: se vaatettaa meitä nollakeleille. Ja miksikö? Siksi että mä olen peitsannut nyt muutaman viikon. Siis kävellyt niin kuin kamelit, saman puolen jalat samassa tahdissa. Mä en ymmärrä miksi siitä pitää nostaa niin iso hsyaloo. Eikö se oo mun ja kameleiden välinen asia (ja mä luulen että ne olis vaan ylpeitä siitä että muutkin liikkuu niin kun ne!)?
Eikä se vaatetuskaan mitään, mutta välillä huolestuttaa: koska se siirtyy pukemaan meitä säästä riippumatta oli kesä taikka talvi? Saadaanko me kohta olla sisälläkään ilman vaatteita? Eikä se vaatetuskaan kai mitään, mutta kun emännän käsitys hyvästä koiran vaatteesta on että se:
a) ei estä liikkeitä vaan mahdollistaa normaalin liikkumisen käynnissä, ravissa ja laukassa (tää on meistäkin hyvä homma)
Minä äidin haalarissa. Totta on että on kiva kun siinä voi liikkua vapaasti
b) sisältää hyvät heijastimet joka suuntaan (ok)
c) on pestävä (samapa tuo)
d) näkyy ja erottuu hyvin (argh kaameat kuosit!)
e) voi olla hauska (joopa joo, kukapa ei nauttisi pellen roolista? mutta oikeasti jos se alkaa pukea meitä jatkuvasti niin...)
Niinpä niin. Minä Lepardina. Tähän on tultu... ja mä en jaksa ees vastustaa
Oikeasti ärsyttävämpiä on sovitukset:
vaikka no... Niihinkin mä olen jo aika tottunut:
Ihmettelen vaan miten tällaisen suuren ja pelottavan vahtikoiran on tarkoitus hoitaa hommansa kun puikkoja törröttää joka suuntaan tai asu on joku pehmolelueläin (niinku lepardi) tai sit kuosit on suoraan 60-luvun huumenäyistä (kts edellinen blogikirjoitus ja sen asut)? Ottaaks mua kukaan tosissaan?
Halla
Pellekoiran lapsi on lepardi eli vaatetuksesta
Se valkoinen kylmä aine on kai tullut jäädäkseen eikä se mua oikeastaan haittaa. Se on ihan hauskaa ja mä saan siitä hepuleita joka päivä (isikin saa ja se on jo 6v joten tää on ihan normaalia käytöstä). Ainoat sen huonot puolet on että se tahtoo tarrata mun karvoihin kiinni ja tehdä musta yhden ison lumipallon ja se että se on aikas kylmää. Eikä se kylmyyskään mua haittaa, en mä ehdi semmosta yleensä miettiä, mutta emännän se tuntuu ajavan hulluuden rajamaille (ja ehkä ylikin? kukapa tietää...).Se on aloittanut jonkinlaisen sodankäynnin talvea vastaan. Musta tuntuu että sisällä ollessa se punoo koko ajan jotain rategiaa tai strategiaa tai sdatekiaa tai jotain semmosta tosi vaikeaa sanaa joka tarkottaa suunnitelmaa ja ulkona me sit kokeillaan toimiiko sen suunnitelma vai ei. Sisällä se siis tarkemmin sanottuna ompelee, sovittaa, neuloo, sovittaa ja miettii meille uusia vaatteita. Ja ulkona meidän sit pitää pukeutua niihin ja se katsoo voiko niissä liikkua, kastuuko ne, joustaako ne, kerääkö ne lunta, pitääkö ne kylmää ja ties ja mitä muuta.
Isi tiesi kertoa että tää sen häiriökäytös on pahentunut vuosi vuodelta ihan niin kuin sen paukkuäreyskin. Kuulemma kun isi oli nuori niin sillä oli vaan yksi takki ja yksi neulepusero ja niitä pidettiin kun ulkona oli enemmän kuin -10 astetta pakkasta (toki mä en voi tietää oliko niin oikeasti vai onko tää niitä juttuja joita vanhemmat kertoo korostaakseen omaa kurjaa lapsuuttaan?). Ja sit se oli eräänä päivänä nähnyt toppapuvun alennusmyynnissä (25€). Myöhemmin ko toppapuku on tunnettu nimellä pellepuku mikä tiivistänee kaiken olennaisen ko vaatteesta.
Isi pellepuvussa. Enää meillä ei oo sitä vaan mä saan kuulemma mittatilauspuvun. Pellepuku sen sijaan on nykyisin Remulla...
Pellepukua olivat seuranneet kurapuku, toinen takki, pipo, tossut... Ja kun äiti oli pieni niin oli jo itsestään selvää että se saa ("saa"?) toppapuvun, neulepuvun, kurapuvun, pipon, tossut ja pari takkia. Ihan vaan että on eri kampetta eri säälle ja välillä voi vähän pestäkin. Mun kohdalla emäntä sit neuloi neulepuseroa jo ennen kuin mä synnyin. Kertonee jotain...
Kurapuku.
Takki ja neulepusero jotka ennen riittivät koko varustukseksi.
Tossut...
Pipo.
[i]Jep. Siinä minä. Neulepuserossa joka tehtiin ennen mun syntymää
Ei se mitään jos tää jäis vaan vaatteiden hankintaan, mutta se on myös alkanut pukea meitä aiemmin ja aiemmin. Ensin siis isää puettiin -10 asteen keleille. Äiti taas ei kuulemma tarjennut joten sitä alettiin vaatettaa aiemmin. Yhtenä talvena isi oli hierojalla kolmatta kertaa kipeiden selkälihasten kanssa kun emäntä päätti että se siirtyy vaatettamaan -5 asteessa. Kohta -5 muuttui muotoon "jos on pakkasta tai jos on kylmä + tuulee tai on kylmä + sataa". Ja nyt?! Kuka arvaa missä me nyt mennään? Aivan oikein: se vaatettaa meitä nollakeleille. Ja miksikö? Siksi että mä olen peitsannut nyt muutaman viikon. Siis kävellyt niin kuin kamelit, saman puolen jalat samassa tahdissa. Mä en ymmärrä miksi siitä pitää nostaa niin iso hsyaloo. Eikö se oo mun ja kameleiden välinen asia (ja mä luulen että ne olis vaan ylpeitä siitä että muutkin liikkuu niin kun ne!)?
Eikä se vaatetuskaan mitään, mutta välillä huolestuttaa: koska se siirtyy pukemaan meitä säästä riippumatta oli kesä taikka talvi? Saadaanko me kohta olla sisälläkään ilman vaatteita? Eikä se vaatetuskaan kai mitään, mutta kun emännän käsitys hyvästä koiran vaatteesta on että se:
a) ei estä liikkeitä vaan mahdollistaa normaalin liikkumisen käynnissä, ravissa ja laukassa (tää on meistäkin hyvä homma)
Minä äidin haalarissa. Totta on että on kiva kun siinä voi liikkua vapaasti
b) sisältää hyvät heijastimet joka suuntaan (ok)
c) on pestävä (samapa tuo)
d) näkyy ja erottuu hyvin (argh kaameat kuosit!)
e) voi olla hauska (joopa joo, kukapa ei nauttisi pellen roolista? mutta oikeasti jos se alkaa pukea meitä jatkuvasti niin...)
Niinpä niin. Minä Lepardina. Tähän on tultu... ja mä en jaksa ees vastustaa
Oikeasti ärsyttävämpiä on sovitukset:
vaikka no... Niihinkin mä olen jo aika tottunut:
Ihmettelen vaan miten tällaisen suuren ja pelottavan vahtikoiran on tarkoitus hoitaa hommansa kun puikkoja törröttää joka suuntaan tai asu on joku pehmolelueläin (niinku lepardi) tai sit kuosit on suoraan 60-luvun huumenäyistä (kts edellinen blogikirjoitus ja sen asut)? Ottaaks mua kukaan tosissaan?
Halla
