HALLAN HARHAA - Tiistaina, 31.12.2013 klo 18:42
Se 8h paukuttelua ois meille ihan jees. Sen aikaa me voidaan pidättää ja emäntää ei pelota koska meidän ei oo pakko päästä ulos. Se on tosi pitkä aika niille jotka pelkäävät raketteja : niinku vaikka niille koirille joita niillä on ammuttu kohti tai niille sotaveteraaneille jotka muisti vie kauas menneeseen. Ja sitten on vielä ne roskat ja roskia pelkäävät emännät ja pienten lasten äidit (ne on myrkyllisiä ne kivan näköiset kepit ja niillä ei kannata leikkiä sitten yhtään koska emäntä saa hepulit).
paukkuaran emännän kanssa eläminen voi joskus olla vähän rasittavaa... tämä kuva siis tänään n. 18.30 kun ulkona paukkuu kunnolla.
No nyt ollaan kuitenkin jo sisällä ja se kuuntelee musiikkia. Musiikki kuulemma voi auttaa pelkääviä koiria vähäsen koska se peittää niitä ääniä. Ehkä se toimis samallalailla myös paukkuäreille emännille? Juha Tapiota koska se kuulemma saa viitoittaa meidän Uutta Vuotta. Ja mieluusti teidänkin kaikkien. Nyt ihan viimeksi soi Sitkeä sydän. Josta se laulaa minulle tätä valo kohtaa:
"Sinussa on valo, sinussa on yö
Sinulla on sitkeä sydän joka lyö
Väsymättä kipinöitä tuuleen
Valaisemaan tietä pimeää."
niin ja tätä kohtaa "Sinä olet ihme, suuri sittenkin"
Minä koitan oikein kovasti valaista sitä emännän tietä, vaikka oonki ihan vaan koira enkä ihme. Koska mä tykkään siitä niin että halkean. Ja ensi vuodelle me toivotaan teille kaikille ja meille myös Parempia päiviä.
"Meidän toiveidemme ja tekojemme takana jossain on tulevaisuus."
Hyvää Uutta Vuotta Sinulle Rakas Ystävä,
Halla (ei-lainkaan-paukku-äreä)
(ps. kerro toki millä kappaleilla lähtee käyntiin Sinun uusi vuotesi?)
Sinussa on valo
Ulkona on taas käynnissä se valo- ja paukesota joka siellä aina on tähän aikaan vuodesta. Minä makaan sängyssä äidin kainalossa ja chillaan. Isi oli viimeksi sitä nähdessäni sohvalla. Aiotaan olla ihan vaan iisisti. Emäntä on paukkuäreä... Lenkillä se pelkää kamalasti, että joku ampuu meitä semmosella raketilla ja siksi me ei voitu kävellä sinne minne oltais haluttu vaan vaihdeltiin reittiä sen mukaan missä paukkuu... ja kyllä tämä sama tilanne oli jo päivällä ja eilen. Kunpa ihmiset oppisivat katsomaan kelloa ja kalenteria. Paukkuäreän emännän kanssa lenkkeily on tosi hankalaa tähän aikaan vuodesta. Se ei uskalla päästää meitä irti. Se ei uskalla kävellä lähellä paukuttelijoita. Se ei uskalla kävellä syrjässä (koska sinne niitä raketteja tähdätään). Se ei uskalla pitää meillä muuta kuin kiinteää pantaa tiukalla ettei me vaan päästäis karkuun (niin kuin uskallettais jättää se yksin). Se tarkistaa remmit moneen kertaan ja kietoo ne tiukasti ja silti sitä pelottaa. Koska se on lukenu niin monta tarinaa ohiajavista autoista joista joku heittää palavan raketin koirakon niskaan. Tää paukuttelu alkaa joka vuosi heti rakettimyynnin alettua ja jatkuu pitkälle uuteen vuoteen. Tänä vuonna oli kai joku epävirallinen ennätys kun viimeiset raketit joku valopää ampui syksyllä (kyllä ne olivat raketteja koska metsästysaseesta ei tule semmoisia valoja).Se 8h paukuttelua ois meille ihan jees. Sen aikaa me voidaan pidättää ja emäntää ei pelota koska meidän ei oo pakko päästä ulos. Se on tosi pitkä aika niille jotka pelkäävät raketteja : niinku vaikka niille koirille joita niillä on ammuttu kohti tai niille sotaveteraaneille jotka muisti vie kauas menneeseen. Ja sitten on vielä ne roskat ja roskia pelkäävät emännät ja pienten lasten äidit (ne on myrkyllisiä ne kivan näköiset kepit ja niillä ei kannata leikkiä sitten yhtään koska emäntä saa hepulit).
paukkuaran emännän kanssa eläminen voi joskus olla vähän rasittavaa... tämä kuva siis tänään n. 18.30 kun ulkona paukkuu kunnolla.
No nyt ollaan kuitenkin jo sisällä ja se kuuntelee musiikkia. Musiikki kuulemma voi auttaa pelkääviä koiria vähäsen koska se peittää niitä ääniä. Ehkä se toimis samallalailla myös paukkuäreille emännille? Juha Tapiota koska se kuulemma saa viitoittaa meidän Uutta Vuotta. Ja mieluusti teidänkin kaikkien. Nyt ihan viimeksi soi Sitkeä sydän. Josta se laulaa minulle tätä valo kohtaa:
"Sinussa on valo, sinussa on yö
Sinulla on sitkeä sydän joka lyö
Väsymättä kipinöitä tuuleen
Valaisemaan tietä pimeää."
niin ja tätä kohtaa "Sinä olet ihme, suuri sittenkin"
Minä koitan oikein kovasti valaista sitä emännän tietä, vaikka oonki ihan vaan koira enkä ihme. Koska mä tykkään siitä niin että halkean. Ja ensi vuodelle me toivotaan teille kaikille ja meille myös Parempia päiviä.
"Meidän toiveidemme ja tekojemme takana jossain on tulevaisuus."
Hyvää Uutta Vuotta Sinulle Rakas Ystävä,
Halla (ei-lainkaan-paukku-äreä)
(ps. kerro toki millä kappaleilla lähtee käyntiin Sinun uusi vuotesi?)
