Takaisin




HALLAN HARHAA - Torstaina, 05.04.2012 klo 00:44

Takamusmuksautuksia ja kieli-irvistyksiä

Kerroin viimeksi siitä, että oon aika hyvä elekielessä. Mä oon opettenu emännänkin ymmärtämään elejuttuja ja enimmän osan aikaa se ymmärtääkin ihan hyvin (mitä nyt joskus se unohtaa miten mä sanon että haluan maistaa sen ruokaa tai että olisin mieluummin lenkillä irti kuin kiinni). Mutta kahta asiaa se ei ymmärrä.

Toinen niistä asioista, joita emäntä ei tajua on takamusmuksautus. Siinä mennään vähän viistosta kohti kaveria ja sit käännytään viime hetkillä niin että takamus muksahtaa sen kaverin etuosaan. Tätä voi tehdä uudestaan ja uudestaan. Teen sitä sekä koirille että ihmisille. Emäntä on lentänyt parikin kertaa omalle takamukselleen kun se on ollut kyykistyneenä kuvaamaan mua ja sit mä olen muksauttanut sitä. Ja Ilo meinasi mennä ihan kokonansa nurin kun se oli pieni ja muksauttelin sitä. Muksautukseen voi yhdistää jotain ääniä ja muita eleitä ja siinä on tärkeetä katsoa koko ajan sitä kohdetta. Sittenkin kun on jo itse kääntänyt sille selän. Se liike myös jatkuu muksautuksen jälkeen niin että tavallaan siinä vaan kiepahdetaan uhrin edessä silleen että siihen osutaan omalla takamuksella.

Näin se muksautus tehdään...
Ensin kohti kohdetta (edestä tai sivulta tai vähän viistosta) ja kunnolla vauhtia mukaan!






On tärkeetä katsoa uhria koko ajan


Pikku Iloa muksauttamassa




Muksautuksen lisäksi on toinenkin ele jota emäntä ei vaan tajua. Se on kieli-irvistys. Mä osaan irvistellä ihan tosi taitavasti: pienesti, isosti tai ihan mahdottomasti. Ja oman väen kesken mä irvistelen välillä leikkiessäkin aika kovasti ja muiden ihmisten mielestä pelottavastikin. Mutta kun ollaan kavereiden kanssa mä kieli-irvistelen. Kieli-irvistys on varattu vain tiettyihin tilanteisiin: silloin kun on samalla aaltopituudella oleva kaveri, jonka kanssa pystyy leikkimään niin ettei tarvi yhtään miettiä ja varoo (eli voi vaan heittää aivot narikkaan). Sellanen jonka kanssa juostaan ylilujaa, painitaan ja tehdään kaikki täysillä. Sillon meistä kuuluu monesti aika möykkäkin ja hampaat vilkkuu puolin ja toisin. Niin ja mulla kieli.

Kieli-irvistys tehdään niin että ensin irvistetään. Ja sit irvistetään uudestaan niin että kieli näkyy hampaiden välistä. Siinä pitää olla tarkkana ettei pure itseään kieleen. Ja sitä voi säätää: hampaita voi näkyy enempi tai vähempi ja kielikin voi olla vaan vähäsen näkysällä tai sit kokonaan. Ja joskus se tehään niin että ensin irvistetään ja sit näytetään kieltä perään. Tärkeää on tietysti että sen kaverin pitäis nähdä se kieli.

Yleensä alkutilanne on jotenkin näin


Kita auki, hampaat esiin!




Ja kielen näyttö + läimäytys perään




Hampaita voi näyttää vähempiki


Niin ja kieltä (tämä klikkaamalla isommaksi)




Leikki jatkuu...


Ja pienen huilitauon aikana voi kans näytellä kieltä


Emännällä on ollut vaikeuksia paitsi ymmärtää kieli-irvistystä niin saada sitä kuvattua. Kieltä ei nimittäin näytetä läheskään kaikille ja sen näyttäminen tehdään nopeesti

Ainalle kieltä on näytetty monesti


niin no ja hampaita tietysti kans


Samoin Sinnalle on tullu irvisteltyä kielen kera ja ilman




(tääkin klikaten isommaksi


Lotta harjottelee muksautusta ja mä näytän sille kieltä (klikaten...)


Itseasiassa tääkin on kieli-irvistys



Kielen ja muksautuksen voi myös yhdistää (klikkaamalla isommaksi):


Osaatteks te kieli-irvistyksiä ja takamusmuksautuksia? Ymmärtääkö teidän emännät tai isännät mitä ne tarkottaa? Entäs toiset koirat? Mä en aio tässä paljastaa mitä ne meinaa. Emännilläkin pitää joskus olla aivoaktivointia.

Muksautellen,
Halla