HALLAN HARHAA - Keskiviikkona, 18.08.2010 klo 02:45
Emäntä sanoi että mä olen kasvamassa isoksi tytöksi kun en enää näytä pennulta, ymmärrän paljon kaikenlaista ja olen jo äitiä isompi. Lisäksi mulla on alkavia naistenvaivoja. Niistä en tykkää kyllä paljoakaan. Ensinnäkin mun on pitänyt alkaa merkkailla ulkona joten mulla menee enempi aikaa pissapaikan etsintää kun aiemmin kun mä vaan pissasin kerran lenkillä ja se siitä. Ja mulla on finnejä. Ensin niitä tuli vaan muutamia yksittäisiä ja emäntä kertoi sen johtuvan hormonitoiminnan muutoksista ja kielsi mua hoitamasta niitä (puremasta ja nuolemasta). Mutta sitten koko finnitilanne räjähti käsiin. Mä olin pari päivää aiemmin hoitanut niitä mutakylvyllä sekä heinikossa juoksemisella kun yhtäkkiä finnejä oli kaikkialla. Niitä oli varpaan väleissä, masussa, selässä, kyljissä, jaloissa... Emäntä huolestui kun mä purin sitä kun se osui silittäessään yhteen erityisen arkaan finniin. Sitten se pisti viidakkorummun soimaan pitkin foorumeita saadakseen mulle apua (toki se soitti ensin eläinlääkäriin joka sanoi että voi antaa kyytabletin ja jos vaiva ei mee ohi niin tulla käymään niin tutkitaan mistä johtuu). Pian se saikin tietää että tällainen finniepisodi on nuorten narttujen vaiva joka tulee kosteudesta ja heinikossa rälläämisestä eikä se välttämättä tarvi hoitoa (kortisoni, puhdistus, molkosan, rasvaus, ihoa rauhoittavalla aineella pesu ainakin voi auttaa), menee yleensä ohi nopeasti (parissa päivässä) ja harvemmin uusii. No muhun sit sovellettiin hoitoa (pestiin lactosanilla, puhdistettiin haisevalla puhdistusaineella etten nuolis ja läträttiin molkosanilla) ja muutaman päivän päästä tilanne oli jo paljon parempi. Tällä hetkellä mulla on vielä muutamia arkoja/kuivia/kutisevia kohtia ihossa ja niitä emäntä läträä puhdistusaineen ja rasvan kanssa.
Näin kauhealta mun masu näytti. Finnejä oli muuallakin yhtä paljon, mutta ne ei karvoilta näy
Nyt multa on sit kielletty kaikki kiva. En saa uida. Enkä varsinkaan saa läärätä mutaojissa ja emäntä tahtoo pitää mut kaukana pitkistä heinikoista ja hiekasta. Kuulemma ainakin siihen asti että tää iho on kokonaan kunnossa. Huah. No onneksi se näyttää paranevan aika pian enkä mäkään ole viitsinyt hoitaa sitä nyt kauheasti kun emäntä sumuttelee sitä niin ahkerasti sillä kamalan makuisella sumutteella (cothivet).
Onneksi me ehdittiin treffata Ainaa (ja vähän Vappua ja niiden emäntää) ennen kuin emäntä kuuli ettei hiekkakuoppailukaan tee mulle varmaan hyvää. Ja arvatkaapa mitä: emäntä sanoi että mä tarvin oman whippetin! Täytyy sanoa että vaikka emäntä on välillä tosi tyhmä niin on sillä joskus kyllä oikein nerokkaitakin ajatuksia. Ainan omistaja pelkäsi että mä olen pahasti alakynnessä, mutta emännän valokuvat... noh päätelkää itse kuka on alakynnessä:
Minä ja Aina. Mä olen melkein yhtä iso.
Vappukin oli mukana.
Ilkeä Aina hyökkää pienen ja viattoman Hallan kimppuun...
...vai miten se nyt menikään...
Mulla on hienot hampaat, vai mitä?
Mun salainen ase on kieli-irvistys. Silloin kun tavallinen irvistys ei riitä niin mä näytän kieltä kans
Emäntä väittää että mä olen voinut hyvinkin saada finnejä märkänä + likaisena olosta... En ymmärrä mistä se on sellaista saanut päähänsä. Ihan normaalistihan mä aina lenkkeilen.
Oi että meillä oli hauskaa! Aina on niitä harvoja tyyppejä jotka osaa ja jaksaa riekkua mun kans riittävästi. Toivottavasti mä saan pian sen oman whippetin!
Tyttöjen juttuja
Isi ja isäntä on jossain reissussa. Ne viettää kuulemma poikien laatuaikaa ja me saadaan olla tyttöporukassa (mikä tarkottaa sitä että me nukutaan kaikki vierekkäin ja mä herätän emännän aamulla pusuilla). Lisäksi mä saan syödä kaikkea semmoista mikä emännälle ei maistu ja mikä jää kokkailuista yli. Tää tyttöjen laatuaika on aikas kivaa. Äiti ei tykkää enää riehua mun kanssa vaan tahtoo leikkiä pelkästään emännän kanssa joten mäkin oon sit leikkiny sen kanssa ja kuunnellu vähän enempi mitä se mulle puhuu. Se on oikeastaan aika helppo tehdä iloiseksi. Ei tarvi kuin vähän tanssia sisällä sen kanssa tai kävellä ulkona kiltisti remmissä niin se on iloinen pitkän aikaa.Emäntä sanoi että mä olen kasvamassa isoksi tytöksi kun en enää näytä pennulta, ymmärrän paljon kaikenlaista ja olen jo äitiä isompi. Lisäksi mulla on alkavia naistenvaivoja. Niistä en tykkää kyllä paljoakaan. Ensinnäkin mun on pitänyt alkaa merkkailla ulkona joten mulla menee enempi aikaa pissapaikan etsintää kun aiemmin kun mä vaan pissasin kerran lenkillä ja se siitä. Ja mulla on finnejä. Ensin niitä tuli vaan muutamia yksittäisiä ja emäntä kertoi sen johtuvan hormonitoiminnan muutoksista ja kielsi mua hoitamasta niitä (puremasta ja nuolemasta). Mutta sitten koko finnitilanne räjähti käsiin. Mä olin pari päivää aiemmin hoitanut niitä mutakylvyllä sekä heinikossa juoksemisella kun yhtäkkiä finnejä oli kaikkialla. Niitä oli varpaan väleissä, masussa, selässä, kyljissä, jaloissa... Emäntä huolestui kun mä purin sitä kun se osui silittäessään yhteen erityisen arkaan finniin. Sitten se pisti viidakkorummun soimaan pitkin foorumeita saadakseen mulle apua (toki se soitti ensin eläinlääkäriin joka sanoi että voi antaa kyytabletin ja jos vaiva ei mee ohi niin tulla käymään niin tutkitaan mistä johtuu). Pian se saikin tietää että tällainen finniepisodi on nuorten narttujen vaiva joka tulee kosteudesta ja heinikossa rälläämisestä eikä se välttämättä tarvi hoitoa (kortisoni, puhdistus, molkosan, rasvaus, ihoa rauhoittavalla aineella pesu ainakin voi auttaa), menee yleensä ohi nopeasti (parissa päivässä) ja harvemmin uusii. No muhun sit sovellettiin hoitoa (pestiin lactosanilla, puhdistettiin haisevalla puhdistusaineella etten nuolis ja läträttiin molkosanilla) ja muutaman päivän päästä tilanne oli jo paljon parempi. Tällä hetkellä mulla on vielä muutamia arkoja/kuivia/kutisevia kohtia ihossa ja niitä emäntä läträä puhdistusaineen ja rasvan kanssa.
Näin kauhealta mun masu näytti. Finnejä oli muuallakin yhtä paljon, mutta ne ei karvoilta näy
Nyt multa on sit kielletty kaikki kiva. En saa uida. Enkä varsinkaan saa läärätä mutaojissa ja emäntä tahtoo pitää mut kaukana pitkistä heinikoista ja hiekasta. Kuulemma ainakin siihen asti että tää iho on kokonaan kunnossa. Huah. No onneksi se näyttää paranevan aika pian enkä mäkään ole viitsinyt hoitaa sitä nyt kauheasti kun emäntä sumuttelee sitä niin ahkerasti sillä kamalan makuisella sumutteella (cothivet).
Onneksi me ehdittiin treffata Ainaa (ja vähän Vappua ja niiden emäntää) ennen kuin emäntä kuuli ettei hiekkakuoppailukaan tee mulle varmaan hyvää. Ja arvatkaapa mitä: emäntä sanoi että mä tarvin oman whippetin! Täytyy sanoa että vaikka emäntä on välillä tosi tyhmä niin on sillä joskus kyllä oikein nerokkaitakin ajatuksia. Ainan omistaja pelkäsi että mä olen pahasti alakynnessä, mutta emännän valokuvat... noh päätelkää itse kuka on alakynnessä:
Minä ja Aina. Mä olen melkein yhtä iso.
Vappukin oli mukana.
Ilkeä Aina hyökkää pienen ja viattoman Hallan kimppuun...
...vai miten se nyt menikään...
Mulla on hienot hampaat, vai mitä?
Mun salainen ase on kieli-irvistys. Silloin kun tavallinen irvistys ei riitä niin mä näytän kieltä kans
Emäntä väittää että mä olen voinut hyvinkin saada finnejä märkänä + likaisena olosta... En ymmärrä mistä se on sellaista saanut päähänsä. Ihan normaalistihan mä aina lenkkeilen.
Oi että meillä oli hauskaa! Aina on niitä harvoja tyyppejä jotka osaa ja jaksaa riekkua mun kans riittävästi. Toivottavasti mä saan pian sen oman whippetin!
