HALLAN HARHAA - Torstaina, 03.05.2012 klo 00:51
No arvatkaapas sitten mikä talvessa on ikävää? Rakastan lunta: siihen voi kaivautua ja sitä voi kaivaa ja se päällä voi juosta ja sinne voi upota ja voi veljet! Sopivalla vaatetuksella pakkanen ei haittaa jos sitä ei ole ihan kamalasti. Jäällä juokseminen on huippua. Mutta talvella ei voi uida... :( Paitsi nyt voi!
Täällä oli liukasta ja likaista ja emäntä oli puoli kuntoinen. Se pelkäsi että me kaadutaan ja sen selkä tulee kipeäksi tai että me kaadutaan ja me muut tullaan kipeiksi. Ainakin meidän kaikkien lihakset oli jo tukossa siitä kun koitettiin kovasti olla kaatumatta. Ja joka lenkin jälkeen jouduttiin pesulle. Mikä avuksi? Missä saisi liikuntaa? Mielellään sellaista joka ois mun selälle hyväksi? Ja jossa ei tarttis varoa liukastelua? Koirauimalassa tietysti! Meillä täällä pohjoisessa moista ihmettä ei ole ollut ennen vuoden vaihdetta, mutta etelässä sellaisia on ollut jo pidempään. Uiminen on monella tapaa hyvää liikuntaa ja mikä parasta: se on kivaa!
Tuumasta toimeen: aika varattiin netistä, mutta emäntä soitti perään ja kysyi että riittääkö puoli tuntia kolmelle koiralle. Pitäisi kuulemma riittää. Sen jälkeen se suurella viekkaudella huijasi sisarensa apukäsiksi sillä kolmea koiraa ei oikein voi uittaa, pestä, kuivata ja kuvata yhdellä käsiparilla. Jollain lailla se onnistui vakuuttamaan kaksi lisäkäsiparia siitä että paras mahdollinen tapa viettää aurinkoista lauantaipäivää on juurikin koirauimalassa. Ja niinhän se olikin.
Minä pääsin altaaseen ekana: suihkun kautta, liivit niskaan ja ramppia pitkin altaaseen (liivit kuulemma tekee uintiasennosta paremman joten sen takia ne niskassa). Aluksi ihmettelin moista sisäallashommaa (onks se iso amme? Ei kai?) mutta kun tajusin että maailman melkein paras asia (P-A-L-L-O) on mukana aloin nähdä mikä touhussa on ideana. Varalta meillä oli mukana nakkejakin, mutta jos koko ajan uidessa syö nakkeja niin se kyllä jokseenkin totaalisesti tuhoaa uinnin laihduttavan vaikutuksen... 10 minuutin jälkeen mukana altaassa ollut tyyppi kyseli että joko olisi aika vaihtaa koiraa. Aika vaihtaa? Mihin? Ei!!! Joten emäntä päätti sitten että puoli tuntia ei ole riittävästi meidän sakille kun me on kesällä totuttu uimaan matkaa (1-2km kerralla, tunnista kahteen...) ja mä en todellakaan ollut valmis luovuttamaan allasta kellekään kymmenen minuutin jälkeen. Meidän onneksi seuraavakin puoli tuntinen oli vapaa ja me saatiin jatkaa aikaa.
Tässä uin ylväästi. Emäntä sanoi että mä näytän ihan vesisiiseliltä vedessä. En tiedä mitä se oikein meinaa koska googletin ja totesin että vesisiiseleitä ei ole olemassa. Sen jälkeen se totesi että jos vesisiiseleitä olis niin ne näyttäis just tältä... (miltä mä teidän mielestä näytän?)
Yksin uinnin jälkeen kauhoin altaassa äidin kans
uimakisa pikkupirupallon luo
loppukiri
Voitin!
Tosin se ilo voitosta osoittautui aika lyhytaikaiseksi. Murhanhimoinen äiti perässä ja pallo suussa karkuun.
uusintaskabaa lykkää
ja uusintavoittoa!
"Mää ole hirrrmuinen rokotiili ja vaaniskelen täällä ammee... siis lammessa!"
Äitillä ei oo mitään kohtuuden tajua. Se yritti viedä pallon mun suusta. Siis mun suusta!
Sillä oli muutenki ihan älytön pelityyli
Sitten se pikkupiru(pallo) katos kokonaan? (oli nielly sisälleen liikaa vettä ja joutunu uppopalloksi, etsittiin sitä aika tovi sieltä altaasta)
"Nääks sä sitä? Mä en nää sitä..."
Jos äiti ei hukuttanu palloa niin se yritti hukuttaa mua saadakseen pallon. Se on ihan kohtuuton välillä. Mä en tiedä voisko siitä ilmottaa eläinsuojeluun tai lastensuojeluun tai johki? Siis oma äiti yrittää hukuttaa lapsensa saadakseen pallon (tietty sille ei kelvannu altaassa olleet muut pallot)... Äiti väitti että mä olin sivullinen uhri. Että se vaan meni palloo kohti eikä huomannu että mä olin jäädä alle. Miten niin ei huomannu? Pikkupiru on about kokoa 5cm/halkaisija ja mä olen 40cm/8kg terrieri ja se pallo oli mulla suussa...
No onneksi mä olen yleensä nopeempi uimaan ku äiti.
Iskä yritti heti päästä pois altaasta.
ja ui pää ylhäällä kun ei tykkää että sen pää kastuu
ja koska se arvasi että oli emännän idea tuoda meidät uimaan niin se ui enimmäkseen emännästä pois päin...
Lopulta mä uidapolskuttelin yksin 10-15 minuuttia ja äidin kanssa 30 minuuttia, äiti uiskenteli meidän yhteispolskimisen lisäksi vielä reilu 5 minuuttia yksiksensä ja sen jälkeen vastentahtoinen isi ui 10-15 minuuttia (isi inhoaa kastumista ja uimista). Uimatätin tuomio oli että me uidaan ihan nätisti ja ei tartteta opastusta siihen miten uidaan, jopa isi ui oikein hyvin vaikka se inhoaakin uimista. Ennen uimista käytiin tepastelemassa (tekemässä tarpeet ja verryttelemässä) n. 15 minuuttia ja uinnin jälkeen puolisen tuntia. Kevyet venyttelyt päälle (ja seuraavana päivänä venyttelyä + pientä hieroskelua).
Ainoa huono puoli uimisessa (sen lisäksi että hullu äiti yritti hukuttaa mut saadakseen pallon itselleen) oli että sen jälkeen ne pesi meidät ja siellä oli joku kauhea imuri, jolla meidät kuivattiin. Pelkäsin että katoan ihan kokonaan niin kuin ne meidän lattialla asuvat Hallan näköiset pallerot joita emäntä jahtaa ison liikkuvan imurin kanssa aika ajoin. Ihan kuin fööni ei ois tarpeeksi inha niin sitten osoitellaan toisia imurin suuttimella päin näköä... Selvisin imurikoettelemuksesta tavanomaiseen tyyliini: tekeydyin kuolleeksi ja niin se imuri sit lopulta jätti mut rauhaan. Emäntä tykästyi siihen imuriin ihan tosissaan ja haluaa semmosen kuulemma meille kotiin (!) ihmettelen vaan että Miksi? Nyt en sitten tiedä pitäiskö toivoa että me mennään pian pian pian sinne uimaan taas vai että ei mentäis jos emäntä ois vaikka jo unohtanu sen koiraimurivempaimen?
Imuroitu vesisiiseli,
Halla
Uimasilla
Tiedättekö mikä on parasta parasta kesässä? Siis parempaa kuin kesken lenkin nautittu jäätelö, kukkakedolla juoksentelu, tai kavereiden kanssa auringon ottaminen... Ihan parasta kesässä on uiminen!No arvatkaapas sitten mikä talvessa on ikävää? Rakastan lunta: siihen voi kaivautua ja sitä voi kaivaa ja se päällä voi juosta ja sinne voi upota ja voi veljet! Sopivalla vaatetuksella pakkanen ei haittaa jos sitä ei ole ihan kamalasti. Jäällä juokseminen on huippua. Mutta talvella ei voi uida... :( Paitsi nyt voi!
Täällä oli liukasta ja likaista ja emäntä oli puoli kuntoinen. Se pelkäsi että me kaadutaan ja sen selkä tulee kipeäksi tai että me kaadutaan ja me muut tullaan kipeiksi. Ainakin meidän kaikkien lihakset oli jo tukossa siitä kun koitettiin kovasti olla kaatumatta. Ja joka lenkin jälkeen jouduttiin pesulle. Mikä avuksi? Missä saisi liikuntaa? Mielellään sellaista joka ois mun selälle hyväksi? Ja jossa ei tarttis varoa liukastelua? Koirauimalassa tietysti! Meillä täällä pohjoisessa moista ihmettä ei ole ollut ennen vuoden vaihdetta, mutta etelässä sellaisia on ollut jo pidempään. Uiminen on monella tapaa hyvää liikuntaa ja mikä parasta: se on kivaa!
Tuumasta toimeen: aika varattiin netistä, mutta emäntä soitti perään ja kysyi että riittääkö puoli tuntia kolmelle koiralle. Pitäisi kuulemma riittää. Sen jälkeen se suurella viekkaudella huijasi sisarensa apukäsiksi sillä kolmea koiraa ei oikein voi uittaa, pestä, kuivata ja kuvata yhdellä käsiparilla. Jollain lailla se onnistui vakuuttamaan kaksi lisäkäsiparia siitä että paras mahdollinen tapa viettää aurinkoista lauantaipäivää on juurikin koirauimalassa. Ja niinhän se olikin.
Minä pääsin altaaseen ekana: suihkun kautta, liivit niskaan ja ramppia pitkin altaaseen (liivit kuulemma tekee uintiasennosta paremman joten sen takia ne niskassa). Aluksi ihmettelin moista sisäallashommaa (onks se iso amme? Ei kai?) mutta kun tajusin että maailman melkein paras asia (P-A-L-L-O) on mukana aloin nähdä mikä touhussa on ideana. Varalta meillä oli mukana nakkejakin, mutta jos koko ajan uidessa syö nakkeja niin se kyllä jokseenkin totaalisesti tuhoaa uinnin laihduttavan vaikutuksen... 10 minuutin jälkeen mukana altaassa ollut tyyppi kyseli että joko olisi aika vaihtaa koiraa. Aika vaihtaa? Mihin? Ei!!! Joten emäntä päätti sitten että puoli tuntia ei ole riittävästi meidän sakille kun me on kesällä totuttu uimaan matkaa (1-2km kerralla, tunnista kahteen...) ja mä en todellakaan ollut valmis luovuttamaan allasta kellekään kymmenen minuutin jälkeen. Meidän onneksi seuraavakin puoli tuntinen oli vapaa ja me saatiin jatkaa aikaa.
Tässä uin ylväästi. Emäntä sanoi että mä näytän ihan vesisiiseliltä vedessä. En tiedä mitä se oikein meinaa koska googletin ja totesin että vesisiiseleitä ei ole olemassa. Sen jälkeen se totesi että jos vesisiiseleitä olis niin ne näyttäis just tältä... (miltä mä teidän mielestä näytän?)
Yksin uinnin jälkeen kauhoin altaassa äidin kans
uimakisa pikkupirupallon luo
loppukiri
Voitin!
Tosin se ilo voitosta osoittautui aika lyhytaikaiseksi. Murhanhimoinen äiti perässä ja pallo suussa karkuun.
uusintaskabaa lykkää
ja uusintavoittoa!
"Mää ole hirrrmuinen rokotiili ja vaaniskelen täällä ammee... siis lammessa!"
Äitillä ei oo mitään kohtuuden tajua. Se yritti viedä pallon mun suusta. Siis mun suusta!
Sillä oli muutenki ihan älytön pelityyli
Sitten se pikkupiru(pallo) katos kokonaan? (oli nielly sisälleen liikaa vettä ja joutunu uppopalloksi, etsittiin sitä aika tovi sieltä altaasta)
"Nääks sä sitä? Mä en nää sitä..."
Jos äiti ei hukuttanu palloa niin se yritti hukuttaa mua saadakseen pallon. Se on ihan kohtuuton välillä. Mä en tiedä voisko siitä ilmottaa eläinsuojeluun tai lastensuojeluun tai johki? Siis oma äiti yrittää hukuttaa lapsensa saadakseen pallon (tietty sille ei kelvannu altaassa olleet muut pallot)... Äiti väitti että mä olin sivullinen uhri. Että se vaan meni palloo kohti eikä huomannu että mä olin jäädä alle. Miten niin ei huomannu? Pikkupiru on about kokoa 5cm/halkaisija ja mä olen 40cm/8kg terrieri ja se pallo oli mulla suussa...
No onneksi mä olen yleensä nopeempi uimaan ku äiti.
Iskä yritti heti päästä pois altaasta.
ja ui pää ylhäällä kun ei tykkää että sen pää kastuu
ja koska se arvasi että oli emännän idea tuoda meidät uimaan niin se ui enimmäkseen emännästä pois päin...
Lopulta mä uidapolskuttelin yksin 10-15 minuuttia ja äidin kanssa 30 minuuttia, äiti uiskenteli meidän yhteispolskimisen lisäksi vielä reilu 5 minuuttia yksiksensä ja sen jälkeen vastentahtoinen isi ui 10-15 minuuttia (isi inhoaa kastumista ja uimista). Uimatätin tuomio oli että me uidaan ihan nätisti ja ei tartteta opastusta siihen miten uidaan, jopa isi ui oikein hyvin vaikka se inhoaakin uimista. Ennen uimista käytiin tepastelemassa (tekemässä tarpeet ja verryttelemässä) n. 15 minuuttia ja uinnin jälkeen puolisen tuntia. Kevyet venyttelyt päälle (ja seuraavana päivänä venyttelyä + pientä hieroskelua).
Ainoa huono puoli uimisessa (sen lisäksi että hullu äiti yritti hukuttaa mut saadakseen pallon itselleen) oli että sen jälkeen ne pesi meidät ja siellä oli joku kauhea imuri, jolla meidät kuivattiin. Pelkäsin että katoan ihan kokonaan niin kuin ne meidän lattialla asuvat Hallan näköiset pallerot joita emäntä jahtaa ison liikkuvan imurin kanssa aika ajoin. Ihan kuin fööni ei ois tarpeeksi inha niin sitten osoitellaan toisia imurin suuttimella päin näköä... Selvisin imurikoettelemuksesta tavanomaiseen tyyliini: tekeydyin kuolleeksi ja niin se imuri sit lopulta jätti mut rauhaan. Emäntä tykästyi siihen imuriin ihan tosissaan ja haluaa semmosen kuulemma meille kotiin (!) ihmettelen vaan että Miksi? Nyt en sitten tiedä pitäiskö toivoa että me mennään pian pian pian sinne uimaan taas vai että ei mentäis jos emäntä ois vaikka jo unohtanu sen koiraimurivempaimen?
Imuroitu vesisiiseli,
Halla
