Takaisin




HALLAN HARHAA - Tiistaina, 17.07.2012 klo 17:27

Urasuunnitelmia

Mä en ole enää aikoihin ollut pentu ja nyt kun ympärillä Lotta ja Ilo on molemmat kohta aikuisia niin mun on kai myönnettävä etten ole enää mikään ihan teinikään. Senpä takia olen viime aikoina miettinyt että mitähän alkaisin isona tekemään? Keväällä käytiin Kaapon kanssa lenkillä ja siellä asiaa tuli pohdittua enemmänkin. Nyt kun emäntä sai lopultakin sen lenkin kuvat käsiteltyä ja nettiin niin palasin pohtimaan asiaa.


Kaapo on tuommoinen pentu tai oli keväällä, nyt se on varmaan jo melkoisesti isompi!

Voisin tietysti ryhtyä ihan vaan lapsenvahdiksi. Mutta vaikka Lotan vahtiminen oli lopulta ihan kivaa niin ainakin pikkupennut on musta aika tylsiä. Ne nukkuu niin paljon eikä ne oikein osaa vielä paljon mitään. Lisäksi äiti yrittää koko ajan varastaa pentujen huomion ja tunkee siihen itse joten en tiedä olisko se sitten kivaa pitkällä tähtäimellä...

Tälleen se varastaa sitä huomiota:






Yritä tuossa sitten itse olla pentuvahtina!

No emäntä ja Kaapon emäntä heitteli sitten keppiä ja mä ajattelin että josko mä oisinki noutaja! Sehän on hyvä ja perinteikäs koira-ammatti.

Mä oikein innostuin siitä ajatuksesta toviksi ja näytin Kaapollekin miten sitä keppiä haetaan










Sitten emäntä väitti että noutajien pitää paitsi noutaa muutakin kuin keppejä ja palloja niin myös tuoda ne emännille eikä jäädä järsimään niitä itse pellolle! No en mä kyllä sellaseen ala.

Meni hetki sitä sulatellessa ja Kaapon emäntä kaivoi esille leijonan. Sillon mä ajattelin että siinähän on toinen tosi perinteikäs ja ehkä vähän eksoottinenkin ammatti näin Suomessa: leijonan metsästäjä. Jos mä rupeen sellaseksi?

Minä ja Leijona Savannilla:


Kaapokin katsoi mua ihaillen!


ja yritti päästä osingolle (en antanu!)


Myös äiti yritti saada leijonan omakseen mutta ei kaikista voi tulla leijonan metsästäjiä (sen nyt luulis olevan selvä juttu)




Vain yksi oli urhoollisin ja sai pitää leijonan!




No sit Kaapon emäntä pisti leijonan takaisin taskuun, kun mä en antanu sitä muille ollenkaan. Emäntä väitti että se ei ollu oikea (!) (mikä se muka oli jos ei leijona?) ja että Suomessa ei oo leijonia eikä leijonan metsästäjiä. Se ei taas tiedä mistään mitään sillä mun kaveri Armas on ainaski leijonan metsästäjä!

Jos mä en voi olla leijonan metsästäjä niin en oo sit kyllä mikään muukaan metsästyskoira. Seurakoiraksi en ala kun se on ihan kamalan tylsää. Siinä vaan makoillaan ja muka kuunnellaan omistajaa. Mä haluan tehdä jotain lennokkaampaa! Jotain missä on enempi draivia!

Kaapo autto mua saamaan seuraavan oivalluksen: voisinkohan mä alkaa personal traineriksi? Kun emäntä aina valittaa että mä huudan mun kavereille ja läimin niitä tassuilla niin tollasen henk koht treenarinhan kuuluuki huutaa ja saada toiset juokseen ja yrittään kovempaa?

Kokeiltiin Kaapon kans: "Juokse Kaapo, juokse!"




"Palvistukaa eteeni ja palvokaa minua oi alamaiskoira Kaapo!"


Miten niin Personal Trainerit ei käske alamaistensa polvistua?


No kun emäntä kerran torppasi senkin ajatuksen tai käski ainakin miettiä tarkkaan miten niitä treenattavia voi myös kannustaa eikä vaan komennella niin mä sain vielä yhden ajatuksen: entä jos alkaisin uimaopeksi? Kaapo ei osannu uida.

...mutta koska se ei pelänny vettä niin me alotettiin uimaopetus saman tien.


Mä näytin sille mallia


ja Kaapo tuli perässä


Ensin se oli vähän kömpelö ja ihmeissään...


Se kyseli ohjeita:





Ja pian mä sainkin katsella mun uimaoppilaan ekoja uinteja!










Näyttäisi siltä että kyllä siitä vielä uimari tulee


Otin siltä kepin pois niin se ui heti paremmassa asennossa


Mikä ei oo ihme kun ei sillä tuntunu oikein tuo juokseminenkaan sujuvan kepin kans...


Kokeiltiin vielä vähän sitä personal trainer hommaa maalla (emäntä riisu multa puseron pois ja mutisi samalla ettei se ollu tarkottanu että mä uisin vesisateessa toukokuussa villapusero päällä... ihme tyyppi: villa on just siitä hyvää että se on lämmin märkänäki!)




En ymmärrä mitä vasten se emäntä väitti ettei Kaapolla muka ois ollu kivaa treenattavana (ja onks muka ihmisillä aina kivaa niiden valmentajien kans? Ei kai sen oo tarkotuskaan olla kivaa?)






"Nyt lopetat sen ravistelun ja alat juosta! Sä näytätki ihan hölmöltä!"




Joo, tää ammatin valinta juttu jäi vielä vähän kesken. Ois ehkä hyvä nähdä vielä Kaapoa kun sen kanssa näitä oli hyvä heti testata ja miettiä. Jos sillä ois vaikka vielä jotain uusia ehdotuksia? Mutta näillä näkymin mä oisin kallistumassa Personal Traineriin tai Uimaopeen...

Urahaaveissa, Halla