HALLAN HARHAA - Tiistaina, 09.06.2015 klo 14:39
Kamerakin on jossakin hukkapiilo/talsipaikassa. Pääasia kuitenkin varmaan se että minä oon tallessa? Ja se herra O ja äiti ja isi ja emäntä ja isäntä ja on me löydetty jo ruokaakin ja lenkkimaastoja ja silleen. Oikeesti lenkkimaastot on kyllä varsin mahtava juttu sillä ne alkaa suoraan meidän takapihalta. Ja sohvan karmilta voi vahtia puissa hyppeleviä oravia sekä herra harakkaa ja hänen ystäväänsä Bunny Won Rabbit nimistä tyyppiä, joka hengailee kans tossa meidän pihalla/etuovella/metsässä. Tai siis vois vahtia sohvan karmilta mutta tiettykään ei vahdita kun siellä sohvan karmilla ei saa olla. Emännällä vaan joskus on joku semmonen harha-aistimus että se luulee että me ollaan siinä sohvan karmilla. Toisinaan se aistii myös että me vedettäis hihnassa ja karjuttais Bunny Won Rabbitille mutta ei me tiettykään tehdä silleenkään kun sekin on kielletty. Eikä olla kiipeilty pöydillä tai räjäytelty roskiksia. Kaikenlaisia aistimuksia sillä onkin. Tarttiskohan se jotain hoitoa?
Kuulemma meidän ois parempi alkaa oppia olemaan niiden pupujussukoiden kanssa kun syksymmällä otamme tehtävän nimeltä Muutto Vol 2 työlistalle ja muutamme jonnekin sinne etelään. Siellä on kuulemma pupujussukoita ja muitakin eläimiä enempi ku täällä ja kuulemma ihmisiäkin niin paljon ettei ihan jokaista voi tervehtiä. Uskoo ken näkee. Minä ainaskin voin tervehtiä tosi montaa tyyppiä kerralla jos on tarvis. Joku päivä sitten tervehdin vähän yhtä juoksentelijaa joka ei arvannut meidänvaanivan lenkkeilevän siellä metsässä vesisateessa illalla. Emäntä tuli sitten pyyteleen mun puolesta anteeksi ja komentelemaan mua mutta se juoksija sanoi vaan että kyllä pentukoirat voi vähän haukahdella. Mun pentupassi on siis vieläkin voimassa! Emäntäkään ei viitsiny kertoa sille lenkkeilijälle että mä oon jo 5,5v ja että nuori herra on 11v.
Nyt meen vähännuoleskeleen öö... leikittään sitä vauvaa. Se osaa jo melkein rapsuttaa ja se on oppinu nakkeleen meille kaikenlaista pöydältä. Niinku vaikka Kiiviä. Se oli aika eksoottisen makusta mutta söin sen silti.
Sorry kun oon tälleen näkymätön. Ehkä se emäntä oppii vielä linkitteleen tai kaiveleeen sitä konetta tai jotain.
Näkymätön kiiviä syövä pentukoira,
Halla
Vain instassa näkyvä koira
Hei vaan täältä uudesta osoitteesta. Ei ne unohtaneet mua sinne vanhaan, mutta koska emännän ns. oikea tietokone on edelleen jossain laatikossa niin tähänkään postaukseen ei saada mitään kuvia (iiks!). Tai siis voitais saada jos emäntä ei ois tommonen fossiili kuka ei osaa linkittää instagram kuvia tänne... Osaiskohan joku jeesaa sitä? Tai siis kyllä me koitetaan löytää se tietokone mutta oishan se tavallaan ihan suht ok jos se oppis vaikka linkkailemaan.Kamerakin on jossakin hukkapiilo/talsipaikassa. Pääasia kuitenkin varmaan se että minä oon tallessa? Ja se herra O ja äiti ja isi ja emäntä ja isäntä ja on me löydetty jo ruokaakin ja lenkkimaastoja ja silleen. Oikeesti lenkkimaastot on kyllä varsin mahtava juttu sillä ne alkaa suoraan meidän takapihalta. Ja sohvan karmilta voi vahtia puissa hyppeleviä oravia sekä herra harakkaa ja hänen ystäväänsä Bunny Won Rabbit nimistä tyyppiä, joka hengailee kans tossa meidän pihalla/etuovella/metsässä. Tai siis vois vahtia sohvan karmilta mutta tiettykään ei vahdita kun siellä sohvan karmilla ei saa olla. Emännällä vaan joskus on joku semmonen harha-aistimus että se luulee että me ollaan siinä sohvan karmilla. Toisinaan se aistii myös että me vedettäis hihnassa ja karjuttais Bunny Won Rabbitille mutta ei me tiettykään tehdä silleenkään kun sekin on kielletty. Eikä olla kiipeilty pöydillä tai räjäytelty roskiksia. Kaikenlaisia aistimuksia sillä onkin. Tarttiskohan se jotain hoitoa?
Kuulemma meidän ois parempi alkaa oppia olemaan niiden pupujussukoiden kanssa kun syksymmällä otamme tehtävän nimeltä Muutto Vol 2 työlistalle ja muutamme jonnekin sinne etelään. Siellä on kuulemma pupujussukoita ja muitakin eläimiä enempi ku täällä ja kuulemma ihmisiäkin niin paljon ettei ihan jokaista voi tervehtiä. Uskoo ken näkee. Minä ainaskin voin tervehtiä tosi montaa tyyppiä kerralla jos on tarvis. Joku päivä sitten tervehdin vähän yhtä juoksentelijaa joka ei arvannut meidän
Nyt meen vähän
Sorry kun oon tälleen näkymätön. Ehkä se emäntä oppii vielä linkitteleen tai kaiveleeen sitä konetta tai jotain.
Näkymätön kiiviä syövä pentukoira,
Halla
