Takaisin




HALLAN HARHAA - Torstaina, 08.09.2016 klo 14:17

Veden ääreen

Tiedättekö sen tunteen, kun ihon alla kuplii ja jokin vetää sua maagisella tavalla puoleensa? Kun ensin alkaa väristä kirsun päässä ja sitten ilo onkin jo hännässä. Hännästä ilo siirtyy pyllyyn, joka alkaa tanssittaa jalkoja sen maagisen elementin luo... ja ihan pian olet vedessä! Noin vain ja yks kaks! Ja miten onnekasta, jos se tapahtuu mökillä sillä silloin emäntä ei ikinä kysy "Mistä sinä löysit vettä/kuraa/liejua/mönjää/mutaa...?" tai "Miksi oi miksi?!".


Siinä se on! Maaginen, ihana, kostea ja kirkas mökkijärvi!


Aina on jotain jännää veden pinnalla

Mutta tänä kesänä olen ennen kaikkea keskittynyt näihin tyyppeihin veden alla:

Ketä ne on? Miten ne tolleen voi olla vaan vedessä koko ajan ja kokonaan? Miksei Hallat voi olla noin?

Joskus sitä isoa lätäkköä pääsee katteleen vähän kauempaakin... Tosin tällä reissulla vaan isi pääsi.




Niin ja O jonka mielestä parasta ikinä on "Poijju"!


Tän takia se isi kuulemma pääsi mukaan. Se ei sekoile keikkumassa veneen laidalla. En ymmärrä miksei siinä vois keikkua?


Mökkisaunassa on hyvä pohtia syitä veneeseen pääsemättömyydelle ja siihen miksi ne yhdet tyypit siellä vedessä ei halua tervehtiä ja...




ja sitten siellä on tietty hyvä relata ja antaa lämmön mennä kaikkialle. Ja opettaa tolle O:lle että saunassakaan ei saa sekoilla. Ihan relax vaan.

Vesistökoira,
Halla