HALLAN HARHAA - Lauantaina, 26.10.2013 klo 00:40
Heti kättelyssä päätin että koska olin aina ja kaikkialla ollut iloisin, vauhdikkain ja innokkain tekemään asioita niin niin saisi luvan olla myös hoitopaikassa. Ainoa ongelma siinä vaan oli se että flätti käyttäytyi aivan kuin minä... sillä erotuksella että kyetäkseni olemaan yhtä iloinen minun olisi täytynyt juoda saavillinen sokeroitua kahvia tai turvautua jonkinlaisiin huumausaineisiin. Kahvia Vanis tarjoili vain ihmisille ja huumeisiin en halunnut sekaantua joten ainoa vaihtoehto oli saada flätti rauhoittumaan.
Senhän ei luulisi olevan vaikeaa? Tai siis kyllähän se joskus väsyy? Ja varmaan ymmärtää jos sanon sille? Tai näytän mallia?
Ei mennyt kamalan kauaa kun tajusin että koulutustehtävä olisi hiukan haasteellisempi. Flätti halusi nuolla minua (Yök! Vain äiti saa nuolla minua! Sen sijaan minä saan nuolla kaikkia!). Tai oikeammin: flätti halusi nuolla minuakin. Se halusi nuolla ihan kaikkea. Minua ällötti kun ajattelin missä sen kieli oli ollut viimeksi ja niinpä napsin hampailla ilmaa aina kun sen lipova kieli tuntui tunkeutuvan liian lähelle. Ajattelin että jos se kieli sattuu hampaiden väliin niin se lyhenee samalla sen verran että mahtuu flättieläimen suuhun eikä joudu kaikenaikaa lipomaan jotain. Ei onnistunut. Flätti oli liian nopea ja liian joka puolella.
Tässä se yritti pistää sen kielen suuhun. Mutta mahtuuko se sinne? Ehkä se on liika iso?
Flätin häntä heilui koko ajan. Oikeastaan enimmäkseen koko flätti heilui koska sen häntä heilui. Tämä ärsytti minua monestakin syystä.
1. Minä en pysty heiluttamaan häntää niin isosti (koska häntämutka). Ja jos minä en pysty niin muidenkaan ei pitäisi.
2. Sen jatkuva pauke häiritsi kauneusuniani
3. On vaikeaa koittaa käydä keskustelua sellaisen henkilön kanssa joka huojuu kaiken aikaa.
4. Kun yrittää toistuvasti kohdentaa katsetta sellaiseen henkilöön joka huojuu kaiken aikaa saa päänsäryn ja alkaa vähän oksettaa. Flätti on niin iso että sitä katsoessa tuntui kuin koko maailmankaikkeus olisi huojunut (ja paukkunut ja liponut märällä kielellään minua)
Se oli koko ajan liikkeessä
Kokeilin flätin kouluttamiseen seuraavia kikkoja:
a) Esitin että sitä ei ole olemassa. En suostunut katsomaankaan siihen (koska sen katsomisesta tuli vähän merisairasolo). Ajattelin että tällä tavoin voisin itse unohtaa sen olemassa olon (ei onnistunut koska pauke kuului silti ja lipaisut tuntuivat) ja toisaalta se alkaisi ehkä itsekin epäillä olemassa oloaan ja sitten istuisi alas ja pohtisi onko se oikeasti olemassa
b) Murisin. Ilmeisesti flätti sekoitti minut kissaan koska se ei reagoinut murinaan.
c) Näykin ilmaa hampailla. Tämä auttoi sen verran että flätti siirtyi 3,2 cm kauemmas.
d) Teeskentelin nukkuvaa sillä ajattelin että se antaa unirauhan tai alkaa itsekin nukkua, mutta ei.
e) Kiljuin ja karjuin flätille että pysy nyt hyvä koira kauempana... se ei ehkä puhu koiraa koska palasi aina 4s päästä takaisin. Tai sitten sillä on amneesia.
Koska kannatan positiivista koulutusta en purrut flätiltä päätä irti (enkä edes häntää) ja aioin kyllä palkita sen heti kun se olisi kunnolla, mutta en päässyt siihen palkitsemisvaiheeseen asti (ja millä se olisi pitänyt palkita? Antamalla sen nuolla minua?). Vajaassa viikossa koulutus eteni sen verran että flätti oli minusta hiukan kauempana, jolloin se olikin ihan ok. Lähietäisyydeltä katsottuna kaikki se innostus, rakkaus, häntä ja kieli olivat vaan liikaa.
Tälleen ulkona se oli ihan kiva. Koska ulkona kuuluukin juosta, riehua ja olla iloinen
Nyt haluaisinkin siis tiedustella että voiko flättejä ollenkaan kouluttaa? Oli ihan kamalaa kun nyt olin korkeintaan toiseksi iloisin eläin. Emäntä väitti että kokemuksen pitäisi olla mulle opiksi ja että ehkä nyt huomaan että kaikki eivät pidä jos tunkee iholle asti ylitsekuohuvan ilon kanssa. En yhtään taas ymmärrä mitä se yritti vihjailla.
Flätinkouluttaja,
Halla
Voiko flättiä kouluttaa?
Emäntä ja isäntä siis unohtelivat meidät pitkin ja poikin tätä maata ja minut viimeisenä (vaan ei suinkaan vähäisimpänä!) Vaniksen helmoihin. Minulla oli selkeä aavistus hoitopaikassa olosta jo valmiiksi: Vanis ja mies vaikuttivat varsin järkeviltä olennoilta (molemmat olivat kehuneet kuinka hieno olen ja pitäneet minua sylissä), Ada näytti ihan Pessiltä tai no tyttö-Pessiltä mutta kuitenkin ja Jere ja kolme mustaa mörköä olivat mukavan rauhallisia vaikkakin vahingossa kasvaneet karhun kokoisiksi. Mutta se flätti. Emäntä väitti lähtiessään että varmasti tottuisin siihen, mutta minä olin päättänyt että flätti saisi luvan tottua minuun.Heti kättelyssä päätin että koska olin aina ja kaikkialla ollut iloisin, vauhdikkain ja innokkain tekemään asioita niin niin saisi luvan olla myös hoitopaikassa. Ainoa ongelma siinä vaan oli se että flätti käyttäytyi aivan kuin minä... sillä erotuksella että kyetäkseni olemaan yhtä iloinen minun olisi täytynyt juoda saavillinen sokeroitua kahvia tai turvautua jonkinlaisiin huumausaineisiin. Kahvia Vanis tarjoili vain ihmisille ja huumeisiin en halunnut sekaantua joten ainoa vaihtoehto oli saada flätti rauhoittumaan.
Senhän ei luulisi olevan vaikeaa? Tai siis kyllähän se joskus väsyy? Ja varmaan ymmärtää jos sanon sille? Tai näytän mallia?
Ei mennyt kamalan kauaa kun tajusin että koulutustehtävä olisi hiukan haasteellisempi. Flätti halusi nuolla minua (Yök! Vain äiti saa nuolla minua! Sen sijaan minä saan nuolla kaikkia!). Tai oikeammin: flätti halusi nuolla minuakin. Se halusi nuolla ihan kaikkea. Minua ällötti kun ajattelin missä sen kieli oli ollut viimeksi ja niinpä napsin hampailla ilmaa aina kun sen lipova kieli tuntui tunkeutuvan liian lähelle. Ajattelin että jos se kieli sattuu hampaiden väliin niin se lyhenee samalla sen verran että mahtuu flättieläimen suuhun eikä joudu kaikenaikaa lipomaan jotain. Ei onnistunut. Flätti oli liian nopea ja liian joka puolella.
Tässä se yritti pistää sen kielen suuhun. Mutta mahtuuko se sinne? Ehkä se on liika iso?
Flätin häntä heilui koko ajan. Oikeastaan enimmäkseen koko flätti heilui koska sen häntä heilui. Tämä ärsytti minua monestakin syystä.
1. Minä en pysty heiluttamaan häntää niin isosti (koska häntämutka). Ja jos minä en pysty niin muidenkaan ei pitäisi.
2. Sen jatkuva pauke häiritsi kauneusuniani
3. On vaikeaa koittaa käydä keskustelua sellaisen henkilön kanssa joka huojuu kaiken aikaa.
4. Kun yrittää toistuvasti kohdentaa katsetta sellaiseen henkilöön joka huojuu kaiken aikaa saa päänsäryn ja alkaa vähän oksettaa. Flätti on niin iso että sitä katsoessa tuntui kuin koko maailmankaikkeus olisi huojunut (ja paukkunut ja liponut märällä kielellään minua)
Se oli koko ajan liikkeessä
Kokeilin flätin kouluttamiseen seuraavia kikkoja:
a) Esitin että sitä ei ole olemassa. En suostunut katsomaankaan siihen (koska sen katsomisesta tuli vähän merisairasolo). Ajattelin että tällä tavoin voisin itse unohtaa sen olemassa olon (ei onnistunut koska pauke kuului silti ja lipaisut tuntuivat) ja toisaalta se alkaisi ehkä itsekin epäillä olemassa oloaan ja sitten istuisi alas ja pohtisi onko se oikeasti olemassa
b) Murisin. Ilmeisesti flätti sekoitti minut kissaan koska se ei reagoinut murinaan.
c) Näykin ilmaa hampailla. Tämä auttoi sen verran että flätti siirtyi 3,2 cm kauemmas.
d) Teeskentelin nukkuvaa sillä ajattelin että se antaa unirauhan tai alkaa itsekin nukkua, mutta ei.
e) Kiljuin ja karjuin flätille että pysy nyt hyvä koira kauempana... se ei ehkä puhu koiraa koska palasi aina 4s päästä takaisin. Tai sitten sillä on amneesia.
Koska kannatan positiivista koulutusta en purrut flätiltä päätä irti (enkä edes häntää) ja aioin kyllä palkita sen heti kun se olisi kunnolla, mutta en päässyt siihen palkitsemisvaiheeseen asti (ja millä se olisi pitänyt palkita? Antamalla sen nuolla minua?). Vajaassa viikossa koulutus eteni sen verran että flätti oli minusta hiukan kauempana, jolloin se olikin ihan ok. Lähietäisyydeltä katsottuna kaikki se innostus, rakkaus, häntä ja kieli olivat vaan liikaa.
Tälleen ulkona se oli ihan kiva. Koska ulkona kuuluukin juosta, riehua ja olla iloinen
Nyt haluaisinkin siis tiedustella että voiko flättejä ollenkaan kouluttaa? Oli ihan kamalaa kun nyt olin korkeintaan toiseksi iloisin eläin. Emäntä väitti että kokemuksen pitäisi olla mulle opiksi ja että ehkä nyt huomaan että kaikki eivät pidä jos tunkee iholle asti ylitsekuohuvan ilon kanssa. En yhtään taas ymmärrä mitä se yritti vihjailla.
Flätinkouluttaja,
Halla
