HALLAN HARHAA - Keskiviikkona, 13.07.2011 klo 16:05
Mökki ei varsinaisesti ole meidän vaan isännän isän mutta me saadaan kuitenkin vierailla siellä ja koska muitakaan koiria siellä ei ole niin koirien näkökulmasta asiaa tarkastellessa mökki on mun. Viimeksi me vierailtiin mökillä joulun jälkeen ja oltiin ihan vaan omalla sakilla. Se oli eka kerta kun mä olin mökillä ja musta mökkeily oli silloinkin jo huisin hauskaa. Joten kun isi aloitti autokonsertoinnin (sisältää ulinaa, mörinää ja jotain mikä kuulostaa vähän kyyhkysten kujerrukselta) niin mä yhdyin siihen täysin palkein. Viimeiset 50km meillä olikin autossa aika kiva kuoro!
Perille päästessämme meidät laskettiin heti ulos autosta. Emäntä alkoi purkaa meidän tavaroita ja eipä aikaakaan kun rannasta kuului iso molskis. En voinut vastustaa kiusausta kiipeillä rantakivillä ja kun siellä aikansa taiteilee niin tipahtaa helposti. Uin rantaan ja ravistelin ja palasin keikkumaan kivillä. Ennen kuin emäntä oli purkanut koko auton olin uinut rantaan kahdesti, kaivanut kuoppaa rantahiekkaan, juossut mökkiä ympäri, haukkunut isille ja maistellut vähän yhtä sun toista. Niin ja värjääntynyt: varta vasten mökille hankittu panta (johon sais puhelinnumeron jos sattuisin karkaamaan, en mä koskaan ole karannut mutta emäntä ei oikein luota meihin) värjäsi kaulan iloisen pinkiksi. Panta pois ja kuivumaan.
Auton purkamisen jälkeen me syötiin, leikittiin ja saunottiin. Illalla lähdettiin vielä veneellä katsomaan kokkoa. Meille kaikille puettiin omat liivit ja sitten me veneiltiin kokolle. Mä tykkään olla veneessä mutta kokosta tykkäsin vieläkin enempi. Kokko tarkottaa semmosta isoa tulta jonka ympärillä on ihmisiä jotka nauraa ja rapsuttaa ja silittää ja sanoo "oletpa sinä söpö". Se tuli nyt ei niin jännä ole mutta ne ihmiset oli kivoja. Kokolta suunnattiin matka kohti paikallista kauppaa/terassia/ravintolaa ja istuskeltiin siellä iltaa. Me koirat juotiin vettä ja syötiin makkaraa ja tutustuttiin ihmisiin (ne ei juuri kukaan ollu varmaan ennen nähneet venekoiraa kun kaikki kyseli meidän liiveistä ja siitä mitä otuksia me oikein ollaan). Ihmiset lauloi yhteislauluja kitaran säestyksellä ja jutusteli. Isi kiipesi loppuillasta jonkun vieraan syliin nukkumaan, äiti torkkui lattialla lasten rapsuttaessa sitä ja mä en malttanut nukkua kun siellä oli niin paljon kivoja tyyppejä. Sitten me käveltiin mökille (veneseurue oli lähtenyt jo aiemmin) ja siellä olinkin kyllä tosi väsynyt!
Veneessä:
Olisin halunnut kurkistella laidan yli mutta isäntä ei antanut.
Kokolla. Siellä oli muitakin koiria mutta me oltiin ainoat venekoirat. Ja ainoat jotka osasi poseerata kokon edessä niin että meistä sai kuvan
Isi makoili lattialla
Äitikin.
Äiti kävi tämän tytön kanssa lenkilläkin. Emäntä mukana tietysti.
Isin eväät, pöydän ääressä tietenkin.
Mua vähän mietitytti välillä
Tän jälkeen mä kapusin isännän syliin hetkeksi.
Äiti taas ei turhia mieti.
Pian tän jälkeen me käveltiin kotiin yöttömän yön rauhassa. Usva nousi pelloille ja ei tuntunut ollenkaan kummalliselta että ihmiset aiemmin uskoivat yöttömässä yössä olevan taikaa. Mökille päästyemme rojahdin nukkumaan ja nukuin pitkään ja sikeästi. Emäntä herätti mut seuraavana syömään ja käymään pissalla.
Yöttömän yön koira
Halla
Yöttömän yön taikaa, osa 1: perjantai
Hui kuinka nopeasti aika menee kesäisin! Vaikka aivan äsken oli juhannus niin nyt jo eletään melkein heinäkuun puoliväliä. Korkea aika kertoa meidän juhannustouhuista siis. Juhannusaattona eli perjantaina me pakkasimme auton täyteen heti aamusta. Käytettyämme emäntää pikaisesti kaupungissa apteekissa ja lääkärissä suuntasimme auton nokan kohti Mikkelin lähettyvillä sijaitsevaa mökkiä.Mökki ei varsinaisesti ole meidän vaan isännän isän mutta me saadaan kuitenkin vierailla siellä ja koska muitakaan koiria siellä ei ole niin koirien näkökulmasta asiaa tarkastellessa mökki on mun. Viimeksi me vierailtiin mökillä joulun jälkeen ja oltiin ihan vaan omalla sakilla. Se oli eka kerta kun mä olin mökillä ja musta mökkeily oli silloinkin jo huisin hauskaa. Joten kun isi aloitti autokonsertoinnin (sisältää ulinaa, mörinää ja jotain mikä kuulostaa vähän kyyhkysten kujerrukselta) niin mä yhdyin siihen täysin palkein. Viimeiset 50km meillä olikin autossa aika kiva kuoro!
Perille päästessämme meidät laskettiin heti ulos autosta. Emäntä alkoi purkaa meidän tavaroita ja eipä aikaakaan kun rannasta kuului iso molskis. En voinut vastustaa kiusausta kiipeillä rantakivillä ja kun siellä aikansa taiteilee niin tipahtaa helposti. Uin rantaan ja ravistelin ja palasin keikkumaan kivillä. Ennen kuin emäntä oli purkanut koko auton olin uinut rantaan kahdesti, kaivanut kuoppaa rantahiekkaan, juossut mökkiä ympäri, haukkunut isille ja maistellut vähän yhtä sun toista. Niin ja värjääntynyt: varta vasten mökille hankittu panta (johon sais puhelinnumeron jos sattuisin karkaamaan, en mä koskaan ole karannut mutta emäntä ei oikein luota meihin) värjäsi kaulan iloisen pinkiksi. Panta pois ja kuivumaan.
Auton purkamisen jälkeen me syötiin, leikittiin ja saunottiin. Illalla lähdettiin vielä veneellä katsomaan kokkoa. Meille kaikille puettiin omat liivit ja sitten me veneiltiin kokolle. Mä tykkään olla veneessä mutta kokosta tykkäsin vieläkin enempi. Kokko tarkottaa semmosta isoa tulta jonka ympärillä on ihmisiä jotka nauraa ja rapsuttaa ja silittää ja sanoo "oletpa sinä söpö". Se tuli nyt ei niin jännä ole mutta ne ihmiset oli kivoja. Kokolta suunnattiin matka kohti paikallista kauppaa/terassia/ravintolaa ja istuskeltiin siellä iltaa. Me koirat juotiin vettä ja syötiin makkaraa ja tutustuttiin ihmisiin (ne ei juuri kukaan ollu varmaan ennen nähneet venekoiraa kun kaikki kyseli meidän liiveistä ja siitä mitä otuksia me oikein ollaan). Ihmiset lauloi yhteislauluja kitaran säestyksellä ja jutusteli. Isi kiipesi loppuillasta jonkun vieraan syliin nukkumaan, äiti torkkui lattialla lasten rapsuttaessa sitä ja mä en malttanut nukkua kun siellä oli niin paljon kivoja tyyppejä. Sitten me käveltiin mökille (veneseurue oli lähtenyt jo aiemmin) ja siellä olinkin kyllä tosi väsynyt!
Veneessä:
Olisin halunnut kurkistella laidan yli mutta isäntä ei antanut.
Kokolla. Siellä oli muitakin koiria mutta me oltiin ainoat venekoirat. Ja ainoat jotka osasi poseerata kokon edessä niin että meistä sai kuvan
Isi makoili lattialla
Äitikin.
Äiti kävi tämän tytön kanssa lenkilläkin. Emäntä mukana tietysti.
Isin eväät, pöydän ääressä tietenkin.
Mua vähän mietitytti välillä
Tän jälkeen mä kapusin isännän syliin hetkeksi.
Äiti taas ei turhia mieti.
Pian tän jälkeen me käveltiin kotiin yöttömän yön rauhassa. Usva nousi pelloille ja ei tuntunut ollenkaan kummalliselta että ihmiset aiemmin uskoivat yöttömässä yössä olevan taikaa. Mökille päästyemme rojahdin nukkumaan ja nukuin pitkään ja sikeästi. Emäntä herätti mut seuraavana syömään ja käymään pissalla.
Yöttömän yön koira
Halla
