Takaisin




MASI-POJAN MATKASSA - Lauantaina, 11.09.2010 klo 00:45

PERJANTAIPUUHAT

No, joku sivistävä harrastus piti hankkia, kun ikääkin on jo karttunut 20 viikkoa. Naapurin Hulda sitten ehdotti bloggausta. Siis mitä, häh ?! Sen kun aina pitää näyttää tietävänsä meikäläistä enemmän kaikista jutuista, ne naiset ! Emäntä selitti sitten mitä tuo "plokkaus" oikein meinasi ja heti kolahti ! Kukas siihen hommaan paremmin sopisi kuin minä, Masi Mainio tai tuttavallisemmin Masi Pallopää, valkoiseksi karvakasaksikin mainittu. Kaksi kolmasosaa samojedia ja loput lapinkoiraa.
Kerronpa alkuun päivästäni. Vietin koko päivän pihalla, ulkoaskareissa, isäntä kun on vielä pari viikkoa lomalla. Puuhaa oli monenlaista, kuoppien kaivelua, lempipuuhaani muuten, kukkaistutusten (entisten) juurien tarkastelua, ruohon ja oksien syöntiä, naapurin kissakvartetin tarkkailua. Kyllä, niitä katteja on yhteensä neljä, maukuvat jotain kissansaksaa, ei sitä kunnon koira ymmärrä.
Lenkillä variksiakin täytyi pitää silmällä, kummia olentoja, jos vähänkin syöksähtää niitä kohti, niin jo ovat nokka auki ja räkättävät ! Ja samalla hihnan toisessa päässä kuuluu kiljaisu, joltakin menee kuulemma olkapää kohta sijoiltaan. No, minkä minä sille mahdan, olisi tarkkana. Minähän olen vain pieni, viaton pentu. Tai olihan tuo "pieni" nyt vähän vähättelyä, 15 kiloa kun on jo tullut täyteen. Otin nääs alkuviikolla miehekkäästi rokotuksen, ja siellä joutuu aina liukastelemaan ensin sille kiiltävälle vaa'alle, joka näyttää ilman mitään "tietosuojaa" painonotulini kaikille läsnäolijoille. Ei mitään yksityisyyttä ! Emäntä jos joutuisi samalle vaa'alle... taitaisivat nuo käynnit loppua kuin seinään.
Yritän nyt saada painoni ainakin 30 kiloon nousemaan, eivät kaikki "rakit" hyppisi silmille. No, enhän minä ole yhtään agressiivinen, näytti vaan niin reteeltä tuo lause ! Mielummin pussailen, suoritan isäntäväelle aamupesun, aloitan isännän kaljusta, etenen otsan, korvien ja nenän kautta poskille. Saman teen emännälle, aloittaen otsasta, hänellä kun on vielä tuota tukkaa. Hihityksestä päätellen heräävät. Mikäli eivät heti avaa silmiään, pari kopautusta tassulla päälakeen auttaa kummasti asiaa !
Ei maar, nyt on jo pienten pentujen nukkumaanmenoaika lähellä. Vielä isännän kanssa terassille "paperossille" (aivan, ruma tapa, hyi !) ja sitten kipin kapin yläkertaan. Lempiasenton selälleni, raajat levälleen, kohti kattoa. Hyvää yötä ! Toivottavasti näen unta variksista...