NOUTAJAPERHEEN SEIKKAILUT - Keskiviikkona, 18.08.2010 klo 23:44
Ekana päivänä ei tullut saalista, mutta mukavaa oli silti. Jerikin varmasti oppii pian että mikä on homman nimi, kun hoksaa että kun on kauan hiljaa niin lähelle tulee lintuja, jotka isi ampuu ja sitten saa noutaa! Jeppe on tämän hoksannut jo aika päivin, ja onkin oikein haka istumaan passissa. Se keskittyy kuin tikka, katselee taivaalle ja pellolle, ja istuu aivan hipi hiljaa liikkumatta. Jos sitä silittää niin se kääntää pään pois, tyyliin "älä nyt häiritse! Eks sä nää et mul on hommat kesken!" :D Ja näin se jaksaa olla tuntitolkulla. On kiinnostava nähdä että tuleeko Jeristä ikinä tälläistä, se kun on niin adhd koira että tuntuu vallan ihmeelliseltä jos se joskus on edes viisi minuuttia paikallaan. Noh, ikä ja kypsyys tulevat varmasti pian (tätä rukoilen joka päivä ;) ja tekevät tehtävänsä :)
Meidän noutajaharrastajien lempivuodenaika alkaa kyllä oikeasti vasta 20.8, eli tulevana perjantaina. Tällöin alkaa SORSASTUS :D Sorsa-aloitus on aina vuoden kohokohta. Vaikka kyyhkylläkin on kivaa, niin sorsastus on ihan oma juttunsa. On hienoa nähdä miten labbikset pääsevät toteuttamaan riista- ja noutoviettiiään juuri siihen mihin se on alunperin tarkoitettukin: vedestä noutamiseen. Joskus aikojen alussahan labbikset ovat auttaneet kalastajia hakemalla verkkoja jäisevän kylmästä vedestä, mutta pian huomattiin että näillä koirilla on myös suuri riistavietti, ja niiden noutovietti on loputon. Tällöin labbiksia alettiin käyttämään juuri vesilintujen metsästyksessä.
Jeppe vahtii noutamaansa riistaa :)
Metsästäjälle itsellekkiin on mukavaa kun on noutava koira mukana: kaikki riistat tulevat talteen ilman että pitää itse veneestä nousta. Kukaan tuskin tykkää kahlata tiheässä kaislikossa epätoivoisesti etsimässä, että mihinköhän se sorsa tippui. Saatikka jos sattui tulemaan haavakko, joka on sukeltanut toiseen paikkaan: eihän sitä ihminen mitenkään löydä! Tämän takia on riistankin kannalta paljon parempi että noutava koira hoitaa hakemisen. Haavakotkin löytyvät mahtavan hajuaistin takia, ja koiraa ei häiritse kaislikossa rämpiminen. Miksi joku edes vaivautuu vesilintu-metsälle ilman noutavaa koiraa, en pysty ymmärtämään.
Jeppe kanalintu-metsällä Kuusamossa
Metsästyskausi, se paras vuodenaika.
Viime tiistaina, 10.8, oli metsästyskauden avaus kun kyyhkykausi alkoi! Ja tästäkö oli pojat riemuissaan. Jeri pääsi ekaa kertaa elämässään metsälle. Ihan ei vielä tajunnut mikä on homman nimi. Metsällähän kyse on suurimmaksi osaksi passissa istumisesta, ja tämä oli Jerin mielestä erittäin tylsää. Kivempaa oli härnätä Jeppeä (ketä ei voinut vähempää kiinnostaa, metsällä kun oltiin), läträtä vesikupilla, käydä moikkaamassa kaikkia metsästäjiä, syödä keppejä ja ihmetellä että miksi ihmeessä istutaan ihan hiljaa pusikossa, eikä Jeppekään suostu leikkimään!Ekana päivänä ei tullut saalista, mutta mukavaa oli silti. Jerikin varmasti oppii pian että mikä on homman nimi, kun hoksaa että kun on kauan hiljaa niin lähelle tulee lintuja, jotka isi ampuu ja sitten saa noutaa! Jeppe on tämän hoksannut jo aika päivin, ja onkin oikein haka istumaan passissa. Se keskittyy kuin tikka, katselee taivaalle ja pellolle, ja istuu aivan hipi hiljaa liikkumatta. Jos sitä silittää niin se kääntää pään pois, tyyliin "älä nyt häiritse! Eks sä nää et mul on hommat kesken!" :D Ja näin se jaksaa olla tuntitolkulla. On kiinnostava nähdä että tuleeko Jeristä ikinä tälläistä, se kun on niin adhd koira että tuntuu vallan ihmeelliseltä jos se joskus on edes viisi minuuttia paikallaan. Noh, ikä ja kypsyys tulevat varmasti pian (tätä rukoilen joka päivä ;) ja tekevät tehtävänsä :)
Meidän noutajaharrastajien lempivuodenaika alkaa kyllä oikeasti vasta 20.8, eli tulevana perjantaina. Tällöin alkaa SORSASTUS :D Sorsa-aloitus on aina vuoden kohokohta. Vaikka kyyhkylläkin on kivaa, niin sorsastus on ihan oma juttunsa. On hienoa nähdä miten labbikset pääsevät toteuttamaan riista- ja noutoviettiiään juuri siihen mihin se on alunperin tarkoitettukin: vedestä noutamiseen. Joskus aikojen alussahan labbikset ovat auttaneet kalastajia hakemalla verkkoja jäisevän kylmästä vedestä, mutta pian huomattiin että näillä koirilla on myös suuri riistavietti, ja niiden noutovietti on loputon. Tällöin labbiksia alettiin käyttämään juuri vesilintujen metsästyksessä.
Jeppe vahtii noutamaansa riistaa :)
Metsästäjälle itsellekkiin on mukavaa kun on noutava koira mukana: kaikki riistat tulevat talteen ilman että pitää itse veneestä nousta. Kukaan tuskin tykkää kahlata tiheässä kaislikossa epätoivoisesti etsimässä, että mihinköhän se sorsa tippui. Saatikka jos sattui tulemaan haavakko, joka on sukeltanut toiseen paikkaan: eihän sitä ihminen mitenkään löydä! Tämän takia on riistankin kannalta paljon parempi että noutava koira hoitaa hakemisen. Haavakotkin löytyvät mahtavan hajuaistin takia, ja koiraa ei häiritse kaislikossa rämpiminen. Miksi joku edes vaivautuu vesilintu-metsälle ilman noutavaa koiraa, en pysty ymmärtämään.
Jeppe kanalintu-metsällä Kuusamossa
