NOUTAJAPERHEEN SEIKKAILUT - Sunnuntaina, 18.04.2010 klo 16:29
Rodunomaiset kokeet (NOU, NOME-A, NOME-B, WT)
"Noutajien rodunomaiset kokeet jakaantuvat kolmeen eri koemuotoon, A-kokeeseen, B-kokeeseen ja WT-kokeeseen. Oleellinen ero näillä on se, että A-kokeessa koira noutaa kokeen aikana ammuttuja riistoja ja B-kokeessa nk. kylmää riistaa.Noutajien working test taas on koemuoto, jossa testataan noutajien metsästysominaisuuksia kenttäkokeen muodossa. WT-kokeessa ei noudeta riistaa, vaan noutoesineitä, dameja."
(SNJ 2010 [Viitattu 18.4.2010]).
Taipumuskoe (NOU)
"Taipumuskoe on hyväksytty/hylätty -periaatteella suoritettava testinomainen koe jossa selvitetään, vastaavatko koiran luonne ja käyttöominaisuudet rotumääritelmää. Oikeanlainen noutaja on sosiaalinen toisten koirien ja vieraiden ihmisten kanssa. Sillä pitää olla luontainen halu noutaa riistaa ja myöskin luontainen kyky löytää ammuttua riistaa niin maalta kuin vedestäkin. Lisäksi noutajan on oltava halukas tekemään yhteistyötä ohjaajansa kanssa eikä se saa pelätä laukausten ääniä. Jos nämä kriteerit täyttyvät selviää koira helposti taipumuskokeesta."
(Jyry Tuominen, SNJ 2010 [Viitattu 18.4.2010]).
Kylmän riistan metsästyskoe (NOME-B)
Koeluokat
"B-kokeessa on kolme eri luokkaa, alokas- avoin- ja voittajaluokka. Koira saa siirtyä alokasluokasta avoimeen luokkaan saatuaan yhden ykköspalkinnon. Siirtyminen avoimesta luokasta voittajaluokkaan tapahtuu, kun koira on saanut kaksi kertaa ykköspalkinnon tässä luokassa. Käyttövalion tittelin (FI KVA) saavuttaminen edellyttää vähintään kahdelta eri tuomarilta saatuja kolmea ykköspalkintoa voittajaluokassa ja käytännön metsästyskokeen suorittamista. Lisäksi koiran tulee olla palkittu näyttelyissä yli 15 kuukauden iässä vähintään laatumaininnalla H (hyvä)."
(Jyry Tuominen, SNJ 2010 [Viitattu 18.4.2010]).
Kokeen kulku ja tehtävät
"Kokeen aikana pyritään mahdollisimman hyvin jäljittelemään metsästyksenomaisia tilanteita ampumalla haulikolla, houkutuspilleillä ääntelemällä, riistojen heitoilla jne. Koemaastot valitaan paikoista, jotka ovat vesilinnun metsästykseen tyypillistä maastoa.
Alokasluokassa koira joutuu jonkin verran työskentelemään vedessä, joka ei välttämättä ole aivan avointa vettä, mutta suurin osa työskentelystä tapahtuu maastossa, jossa koira voi edetä juosten. Avoimessa luokassa vesityön määrä kasvaa jonkin verran, riippuen tietysti koemaastosta. Voittajaluokassa pyritään koe järjestämään vesityöpainotteisesti.
Metsästyskokeessa koira joutuu tekemään noutoja kolmella eri tavalla. Sen täytyy noutaa riistoja ohjattuna noutona, jossa koira etenee riistalle ohjaajan käskyjen ja merkkien mukaan. Osa noudoista on nk. markkeerausnoutoja, jolloin koira on nähnyt tai kuullut pudotuksia ja sen pitää muistaa ja paikallistaa pudotuksien paikat. Noutoja tapahtuu myös koiran itsenäisen työn tuloksen, kun sille osoitetaan alue, minne riistoja on pudonnut.
Markkeerausnoutojen ja ohjattuna tapahtuvien noutojen määrät riippuvat kyseessä olevasta koeluokasta. Samoin hakualueen koko ja maastotyyppi riippuvat koeluokasta. Koe koostuu siis kolmesta tehtäväkokonaisuudesta, jotka ovat hakutehtävä, ohjaustehtävä ja markkeeraustehtävä. Arvosteluun ja palkintosijaan vaikuttavat näissä tehtävissä onnistumisen lisäksi se, kuinka koira käsittelee riistaa, kuinka hyvin se on ohjaajansa hallinnassa, miten se reagoi laukauksiin ja kuinka se käyttää vainuaan."
(Jyry Tuominen, SNJ 2010 [Viitattu 18.4.2010]).
Nome-Suomi-Nome
Selitän tässä blogissa paljon nomesta, mutta tiedän että kaikille ihmisille nämä nome-käsitteet eivät ole ihan niin tuttuja. Siksi päätin koota pienen tietopaketin, josta saa paremmin käsityksen mitä meidän lauma oikein touhuaa ja mistä tänne kirjoitellaan :) Tekstit on suoraan lainattu SNJ:n, eli Suomen noutajakoirajärjestön sivuilta. Lisäksi, kaikille ketkä kiinnostuvat nomesta ja noutajan hankinnasta ja sen kanssa harrastamisesta, suosittelen luettavaksi Jyry Tuomisen kirjaa "Noutajanpennusta Metsästyskoiraksi". Tässä kirjassa kerrotaan erittäin tarkasti ja kattavasti noutajan peruskoulutuksesta, kokeista jne. Suureksi hyödyksi ollut ainakin meillä tuo kirja! Kirjaa voi tilata ainakin SNJ:n verkkokaupasta.Rodunomaiset kokeet (NOU, NOME-A, NOME-B, WT)
"Noutajien rodunomaiset kokeet jakaantuvat kolmeen eri koemuotoon, A-kokeeseen, B-kokeeseen ja WT-kokeeseen. Oleellinen ero näillä on se, että A-kokeessa koira noutaa kokeen aikana ammuttuja riistoja ja B-kokeessa nk. kylmää riistaa.Noutajien working test taas on koemuoto, jossa testataan noutajien metsästysominaisuuksia kenttäkokeen muodossa. WT-kokeessa ei noudeta riistaa, vaan noutoesineitä, dameja."
(SNJ 2010 [Viitattu 18.4.2010]).
Taipumuskoe (NOU)
"Taipumuskoe on hyväksytty/hylätty -periaatteella suoritettava testinomainen koe jossa selvitetään, vastaavatko koiran luonne ja käyttöominaisuudet rotumääritelmää. Oikeanlainen noutaja on sosiaalinen toisten koirien ja vieraiden ihmisten kanssa. Sillä pitää olla luontainen halu noutaa riistaa ja myöskin luontainen kyky löytää ammuttua riistaa niin maalta kuin vedestäkin. Lisäksi noutajan on oltava halukas tekemään yhteistyötä ohjaajansa kanssa eikä se saa pelätä laukausten ääniä. Jos nämä kriteerit täyttyvät selviää koira helposti taipumuskokeesta."
(Jyry Tuominen, SNJ 2010 [Viitattu 18.4.2010]).
Kylmän riistan metsästyskoe (NOME-B)
Koeluokat
"B-kokeessa on kolme eri luokkaa, alokas- avoin- ja voittajaluokka. Koira saa siirtyä alokasluokasta avoimeen luokkaan saatuaan yhden ykköspalkinnon. Siirtyminen avoimesta luokasta voittajaluokkaan tapahtuu, kun koira on saanut kaksi kertaa ykköspalkinnon tässä luokassa. Käyttövalion tittelin (FI KVA) saavuttaminen edellyttää vähintään kahdelta eri tuomarilta saatuja kolmea ykköspalkintoa voittajaluokassa ja käytännön metsästyskokeen suorittamista. Lisäksi koiran tulee olla palkittu näyttelyissä yli 15 kuukauden iässä vähintään laatumaininnalla H (hyvä)."
(Jyry Tuominen, SNJ 2010 [Viitattu 18.4.2010]).
Kokeen kulku ja tehtävät
"Kokeen aikana pyritään mahdollisimman hyvin jäljittelemään metsästyksenomaisia tilanteita ampumalla haulikolla, houkutuspilleillä ääntelemällä, riistojen heitoilla jne. Koemaastot valitaan paikoista, jotka ovat vesilinnun metsästykseen tyypillistä maastoa.
Alokasluokassa koira joutuu jonkin verran työskentelemään vedessä, joka ei välttämättä ole aivan avointa vettä, mutta suurin osa työskentelystä tapahtuu maastossa, jossa koira voi edetä juosten. Avoimessa luokassa vesityön määrä kasvaa jonkin verran, riippuen tietysti koemaastosta. Voittajaluokassa pyritään koe järjestämään vesityöpainotteisesti.
Metsästyskokeessa koira joutuu tekemään noutoja kolmella eri tavalla. Sen täytyy noutaa riistoja ohjattuna noutona, jossa koira etenee riistalle ohjaajan käskyjen ja merkkien mukaan. Osa noudoista on nk. markkeerausnoutoja, jolloin koira on nähnyt tai kuullut pudotuksia ja sen pitää muistaa ja paikallistaa pudotuksien paikat. Noutoja tapahtuu myös koiran itsenäisen työn tuloksen, kun sille osoitetaan alue, minne riistoja on pudonnut.
Markkeerausnoutojen ja ohjattuna tapahtuvien noutojen määrät riippuvat kyseessä olevasta koeluokasta. Samoin hakualueen koko ja maastotyyppi riippuvat koeluokasta. Koe koostuu siis kolmesta tehtäväkokonaisuudesta, jotka ovat hakutehtävä, ohjaustehtävä ja markkeeraustehtävä. Arvosteluun ja palkintosijaan vaikuttavat näissä tehtävissä onnistumisen lisäksi se, kuinka koira käsittelee riistaa, kuinka hyvin se on ohjaajansa hallinnassa, miten se reagoi laukauksiin ja kuinka se käyttää vainuaan."
(Jyry Tuominen, SNJ 2010 [Viitattu 18.4.2010]).
