POMPPUFIILIS - Tiistaina, 06.11.2012 klo 12:29
Odotellessa Aku-papan vuoroa, treenattiin sitten sivulla hieman vauhtia. Emäntä olisi saanut olla kärsivällisempi A:n kontaktilla ja tehdä se huolellisesti joka kerta. Kyllä sitä vauhtia tulee sitten myöhemmin enempi, nyt on hyvä saada pohjustus kuntoon. Merlin ei oikeita kisakenttiä näe vielä hyvään aikaan, mölliluokkiin ikäraja on 12 kuukautta ja virallisiin päästään 15 kuukauden iässä. Hyvää aikaa harjoitella ja korjata mokia.
Emäntä ei kumminkaan ole ainoa, jolta löytyy kärsimättömyyttä; Merlin ei millään malttaisi lähtöruudulla odottaa merkkiä, että NYT saa lähteä juoksemaan ja meinaakin varastaa treeneissäkin. Pitää ottaa tehotreenit paikalla olon kannalta.
Videon voi nähdä täältä.
Jeps, kepit aloitettiin. Päätettiin tehdä 2x2 -menetelmällä, eli aloitamme kahdella kepillä ja lisäämme niitä aina seuraavat kaksi kun edellinen pari on 100% varma. Merlinillä on sen verta oma-aloitteisuutta ja älliä, että turha sitä jarruttaa vetämällä tai houkuttelemalla keppien läpi, vaan tehdään pohjustus kunnolla ja pentu saa riemuita onnistumisestaan aina voittajanelkein. Viime sunnuntaina keppejä kunnolla treenatessa sitä saattoi aina välillä nähdä koiran silmien kirkastumisen ja innostumisen nousevan, kun se teki oikein ja tajusi sen (olemme jättäneet naksuttelun pois agilityssa). Varsin mallikkaasti Merlin suoriutui vartin harjoittelun jälkeen emännän ohjatessa koiran vasemmalta puolelta, mutta sitten tuli taas takapakkia kuin vaihdoin oikealle puolelle. Pentu juoksi keppien ohitse ja katseli minua, että hetkonen, mikäs nyt meni pieleen? Teimme muutaman hitaamman sisääntulon kepeille oikealta puolelta, ja päätimme treenit vasemmalta puolelta hurjasteluun ja leikkimiseen.
Kuvat ottanut Jenna Vihervuori
Aloitamme tämän viikon perjantaina Maiju Korhosen opastuksella. Treenitkaverit ovat kaikki labbiksia, mutta se ei meitä haittaa. Toivottavasti emäntä oppisi vähän rauhoittumaan ja rauhoittamaan treeneissä, ja opettamaan turvallisella ja tehokkaalla tavalla keinun, tuon epäilyttän esteen, joka liikkuu. Pussin treenaaminenkin hieman jäänyt, koska se osoittautui myös Merlinistä hieman arveluttavaksi.
Onneksi nautimme koiran kanssa treenaamisesta ja meillä on yhdessä kivaa ja hyvä mieli jokaisten harkkojen jälkeen. Agility on selvästi SE harrastus Merlinille, joten paremmin ei olisi voinut käydä kun koiranpentuni kotiin hain.
Ensi sunnuntaina meillä onkin tiedossa erilaista toimintaa, sillä Merlin ja tämän veli Manu lähtevät näyttelyyn Messukeskuksessa pidettävään Best in Puppy Showhun. Manchesterinterriereitä ei ole kuin veljekset, mutta silti jännittää mukavasti! Tiedotamme ensiviikolla miten meille kävi.
Kiemurrellen ja kisaten
No niin, reippaassa 8 kuukauden iässä, Merlin meni korkkaamaan ensimmäiset epäviralliset agilitykisansa. En kuvitellut pääseväni niihin vielä hetkeen, mutta Hyvinkäällä oli epiksissä pentuluokka, johon kuului rata roosa-nauhan muodossa hyppyesteitä ilman rimoja, sekä kaksi suoraa putkea. Se oli vauhdikas ja mukava rata niin emännästä kuin koirasta, ja kivaa meillä olikin! Ei ihan palkintopallille päästy, mutta se ei haittaa tippaakaan, sillä loppuun asti mentiin ja kunnialla koko rata. Siinä pentu taas opetti ohjaamisen saloista, miten tärkeää on nuorelle koiralle kertoa ajoissa seuraava este, kun se ei osaa vielä täysin lukea rataa tai ohjaajan elekieltä (huom.ajatuksia). Vauhtia piisasi kummankin putken kohdilla ja kyllähän pieni koira pisti emäntänsä juoksemaan melkoista vauhtia.Odotellessa Aku-papan vuoroa, treenattiin sitten sivulla hieman vauhtia. Emäntä olisi saanut olla kärsivällisempi A:n kontaktilla ja tehdä se huolellisesti joka kerta. Kyllä sitä vauhtia tulee sitten myöhemmin enempi, nyt on hyvä saada pohjustus kuntoon. Merlin ei oikeita kisakenttiä näe vielä hyvään aikaan, mölliluokkiin ikäraja on 12 kuukautta ja virallisiin päästään 15 kuukauden iässä. Hyvää aikaa harjoitella ja korjata mokia.
Emäntä ei kumminkaan ole ainoa, jolta löytyy kärsimättömyyttä; Merlin ei millään malttaisi lähtöruudulla odottaa merkkiä, että NYT saa lähteä juoksemaan ja meinaakin varastaa treeneissäkin. Pitää ottaa tehotreenit paikalla olon kannalta.
Videon voi nähdä täältä.
Kepkepkepkep...
Jeps, kepit aloitettiin. Päätettiin tehdä 2x2 -menetelmällä, eli aloitamme kahdella kepillä ja lisäämme niitä aina seuraavat kaksi kun edellinen pari on 100% varma. Merlinillä on sen verta oma-aloitteisuutta ja älliä, että turha sitä jarruttaa vetämällä tai houkuttelemalla keppien läpi, vaan tehdään pohjustus kunnolla ja pentu saa riemuita onnistumisestaan aina voittajanelkein. Viime sunnuntaina keppejä kunnolla treenatessa sitä saattoi aina välillä nähdä koiran silmien kirkastumisen ja innostumisen nousevan, kun se teki oikein ja tajusi sen (olemme jättäneet naksuttelun pois agilityssa). Varsin mallikkaasti Merlin suoriutui vartin harjoittelun jälkeen emännän ohjatessa koiran vasemmalta puolelta, mutta sitten tuli taas takapakkia kuin vaihdoin oikealle puolelle. Pentu juoksi keppien ohitse ja katseli minua, että hetkonen, mikäs nyt meni pieleen? Teimme muutaman hitaamman sisääntulon kepeille oikealta puolelta, ja päätimme treenit vasemmalta puolelta hurjasteluun ja leikkimiseen.
Kuvat ottanut Jenna Vihervuori
Aloitamme tämän viikon perjantaina Maiju Korhosen opastuksella. Treenitkaverit ovat kaikki labbiksia, mutta se ei meitä haittaa. Toivottavasti emäntä oppisi vähän rauhoittumaan ja rauhoittamaan treeneissä, ja opettamaan turvallisella ja tehokkaalla tavalla keinun, tuon epäilyttän esteen, joka liikkuu. Pussin treenaaminenkin hieman jäänyt, koska se osoittautui myös Merlinistä hieman arveluttavaksi.
Onneksi nautimme koiran kanssa treenaamisesta ja meillä on yhdessä kivaa ja hyvä mieli jokaisten harkkojen jälkeen. Agility on selvästi SE harrastus Merlinille, joten paremmin ei olisi voinut käydä kun koiranpentuni kotiin hain.
Ensi sunnuntaina meillä onkin tiedossa erilaista toimintaa, sillä Merlin ja tämän veli Manu lähtevät näyttelyyn Messukeskuksessa pidettävään Best in Puppy Showhun. Manchesterinterriereitä ei ole kuin veljekset, mutta silti jännittää mukavasti! Tiedotamme ensiviikolla miten meille kävi.
