ROLLEN REPLIIKKEJä - Lauantaina, 14.01.2012 klo 14:05
Tästä joulunaika alkoi. Aamulla Emäntä lähti ihan normaalisti kouluun (samoin Pikku-Isäntä) ja Pikku-Emäntä ja Äiti-Emäntäkin lähti. Isi-isäntä jäi kotiin niin mä tiesin, et jotain tapahtuu.
Iltapäivällä tämän
oven takaa kuului haukuntaa ja kun Emäntä avasi sen niin sieltä pujahti tälläinen
otus. Sitten se otus alkoi haistelemaan tulijaa
ja kun se oli haistellut se tunnisti tulijan Emännäksi ja istuutui rapsutettavaksi. Samalla otus paljastui minuksi.
Sitten Emäntä rapsutteli ja parivaljakko palasi sisään.
Tämä oli minun tarinani joululoman avajaisista (eikö ollutkin hyvä) ja tästä siis kaikki alkoi!
Otus nimeltä Rolle
23.12.2011 Avustajakoira
Tuona päivänä minusta tuli avustajakoira.
Aamupäivällä mulla oli tylsää ja makoilin Emännän sängyssä pehmokoira tyynynä.
Iltapäivällä Emäntä keksi mulle toimintaa ja me lähdettiin kauppaan. Mä päätin edistää matkaa ja vetää sen kauppaan.
Kun me vihdoin päästiin kotiin mä olin väsynyt, mutta jouduin auttamaan Emäntää (emmä muuten ois auttanut, mutta olen kuullu että Joulu on kilttien lapsien (koskee kai koiriakin) aikaa). Mä annoin sille liiman...
...sakset...
...kynän...
...viivottimen...
...lahjanarua...
...vahdin sen ikkunaa...
...ja illalla sytytin valot kun se halus kattoa telkkaria.
Ja tästä kaikesta sain palkinnoksi laittaa kuuseen tähden (Emännä pituus ei riittänyt ottaa kuvan kuin mun jaloista, kun mä kerrankin pääsin sitä korkeammalle (siis keittiöjakkaralle).
Ja illalla emäntä tyhjäs kauppakassin ja sieltä paljastui...
...mun jouluvermeet (eli vihreä krokotiilikuvioinen panta ja hihna, jotka Emäntä osti -70% alennuksesta)...
...ja mun ydinluu (mä en ymmärrä miksen saanut syödä sitä heti).
Sitten tämä Niilon lahja...
...ja Hallan ja Seron lahjat...
...paljastuivat sieltä myös. Mulle selvis vasta kauppareissun jälkeen et nei ei olekkaan mulle, joten kaupassa valkkasin idioottimaisesti niille kaikkein parhaat luut. Olen tyhmä. Ja näihin mä autoin idioottimaisesti tekemään kortit kun mä antelin Emännälle niitä tavaroita. Kannataisko sittenkin olla tuhma niin sais ainakin enemmän ostamiaan tavaroita?
Ja sitten se Hoidokki-setä antoi mulle normaalin käyntijutun (aina kun me käydään siellä se antaa mulle kengurua, nautaa, sikaa ja kanaa kun Emäntä valkkaa tavaroita ihan vapaasti, josta me ei tietenkään kerrota Emännälle) lisäks Joululahjana tälläsen pihvitikkupaketin
Avustajakoira Rolle
22.-23.12.2011 Kotiinpaluu ja avustajakoira
22.12.2011 KotiinpaluuTästä joulunaika alkoi. Aamulla Emäntä lähti ihan normaalisti kouluun (samoin Pikku-Isäntä) ja Pikku-Emäntä ja Äiti-Emäntäkin lähti. Isi-isäntä jäi kotiin niin mä tiesin, et jotain tapahtuu.
Iltapäivällä tämän
oven takaa kuului haukuntaa ja kun Emäntä avasi sen niin sieltä pujahti tälläinen
otus. Sitten se otus alkoi haistelemaan tulijaa
ja kun se oli haistellut se tunnisti tulijan Emännäksi ja istuutui rapsutettavaksi. Samalla otus paljastui minuksi.
Sitten Emäntä rapsutteli ja parivaljakko palasi sisään.
Tämä oli minun tarinani joululoman avajaisista (eikö ollutkin hyvä) ja tästä siis kaikki alkoi!
Otus nimeltä Rolle
23.12.2011 Avustajakoira
Tuona päivänä minusta tuli avustajakoira.
Aamupäivällä mulla oli tylsää ja makoilin Emännän sängyssä pehmokoira tyynynä.
Iltapäivällä Emäntä keksi mulle toimintaa ja me lähdettiin kauppaan. Mä päätin edistää matkaa ja vetää sen kauppaan.
Kun me vihdoin päästiin kotiin mä olin väsynyt, mutta jouduin auttamaan Emäntää (emmä muuten ois auttanut, mutta olen kuullu että Joulu on kilttien lapsien (koskee kai koiriakin) aikaa). Mä annoin sille liiman...
...sakset...
...kynän...
...viivottimen...
...lahjanarua...
...vahdin sen ikkunaa...
...ja illalla sytytin valot kun se halus kattoa telkkaria.
Ja tästä kaikesta sain palkinnoksi laittaa kuuseen tähden (Emännä pituus ei riittänyt ottaa kuvan kuin mun jaloista, kun mä kerrankin pääsin sitä korkeammalle (siis keittiöjakkaralle).
Ja illalla emäntä tyhjäs kauppakassin ja sieltä paljastui...
...mun jouluvermeet (eli vihreä krokotiilikuvioinen panta ja hihna, jotka Emäntä osti -70% alennuksesta)...
...ja mun ydinluu (mä en ymmärrä miksen saanut syödä sitä heti).
Sitten tämä Niilon lahja...
...ja Hallan ja Seron lahjat...
...paljastuivat sieltä myös. Mulle selvis vasta kauppareissun jälkeen et nei ei olekkaan mulle, joten kaupassa valkkasin idioottimaisesti niille kaikkein parhaat luut. Olen tyhmä. Ja näihin mä autoin idioottimaisesti tekemään kortit kun mä antelin Emännälle niitä tavaroita. Kannataisko sittenkin olla tuhma niin sais ainakin enemmän ostamiaan tavaroita?
Ja sitten se Hoidokki-setä antoi mulle normaalin käyntijutun (aina kun me käydään siellä se antaa mulle kengurua, nautaa, sikaa ja kanaa kun Emäntä valkkaa tavaroita ihan vapaasti, josta me ei tietenkään kerrota Emännälle) lisäks Joululahjana tälläsen pihvitikkupaketin
Avustajakoira Rolle
