SEROPI-SIRUN-SEIKKAILUT - Torstaina, 22.07.2010 klo 00:39
Olen siis Siru. Äitini nimi on Bella ja hän on puhdasrotuinen Cockerspanieli. Isästä en paljoa tiedä, mutta hän on Mäyräkoiran ja Cockerspanielin sekoitus. Joten jos oikein lasken, niin minussa on yksi neljäs osaa mäyräkoiraa ja loput, eli kolme neljäs osaa cockerspanielia. Mahtavaa!
Synnyin tänne kylmään ja karuun maailmaan 7.12.2008.. Minulla on yksi veli ja viisi siskoa. Sisarusten kanssa vietin ensimmäiset viikkoni, siihen päivään asti kunnes minut vietiin autossa jonnekkin outoon paikkaan. En tiennyt missä olin ja siellä oli paljon uusia hajuja ja ihmisiä, minua pelotti. En ollut yhtä vilkas kuin siskoni, sillä veljeni haettiin pentupaikasta jo pois. Sillä joku kiva ihminen oli halunnut uros koiran, ja veljeni oli ainut uros minun sisarus pentueessani.
Siellä uudessa talossa ja paikassa minua tuli hakemaan kaksi ihimstä. Toinen oli luultavasti äiti ja toinen oli tyttö, joka minut osti. Tyttö nosti minut varovasti syliinsä, siinä oli lämmin ja turvallinen olo. Nukahdin heti. Entinen omistajani ja uusi omistajani juttelivat jostain matokuurista ja sen semmoisista, ennen kun mentiin kylmään pakkas ilmaan. Minun piti tehdä pissi ennen autoon menemistä ja minä tein sen!
Auton moottori sammui ja olimme luultavasti perillä. Minut kannettiin sisälle. Nuuhkaisin tuoksua, mutta se ei ollut tuttu tuoksu. Minusta tuntui, että haluan takaisin emäni ja sisarusteni luokse, joten vinkaisin pari kertaa. Tyttö nosti minut syliinsä ja sanoi "Siru, tämä on sinun uusi kotisi!" ja rapsutti minua.
Lopulta tuntui ihan turvalliselta olla uudessa kodissani. Sain koko ajan kuulla ympärilllä pyöriviltä ihmisiltä, kuinka söpö ja ihana olen. Se oli aika mukavaa, mutta en oikein tiennyt, että kuka se minun emäntäni oikein on, ja missä se on. Lopulta pääsin nukkumaan sen oikean emäntäni viereen. Eli tytön, joka nosti minut syliinsä siellä kummallisessa paikassa, mikä ei ollut tuttu paikka vaikka sisarukseni ja entiset omistajani olivat siellä. Nukuin tytön, emäntäni, tyynyn päällä aamuun asti.
Nyyh, uik, uik! Missä se tyttö on? Minä kun luulin, että saisin olla hänen kanssaan aina. Mutta en. Hän oli kadonnut. Meni kauan, kauan, kauan, enkä nähnyt tyttöä. Minulla oli jo kova ikävä, koska se oli niin mukava tyttö. Tytön äiti höpisi jotain koulusta, että tytön täytyy käydä koulussa päivittäin, sillon muka viettäisin äitin kanssa aikaa. Mutta en ymmärtänyt itkin vaan ovella, minkä tyttö oli perässään sulkenut ja jättänyt minut tänne yksin.
Kellon lyödessä vähän yli kolme ovi avautui ja sieltä se tyttö tuli! Juoksin häntä vastaan ja hän kaappasi minut syliinsä. Minä nuolaisin hänen kasvojaan ja sanoin että oli kova ikävä!
Nyt minun pitää kuitenkin kömmetä nukkumaan, eli emäntäni tyynylle! Hau hau, pitäkää tassut hiirellä ja odottakaa, että pääsen taas kirjoittamaan suuren suurilla tassuillani teille!
Fuhh, öitä kaikille karvaisille kamuille! -siru
Hau hau!
Olen uusi täällä, joten antakaa armoa, jos tassut ja aivoni eivät tee yhteistyötä!Olen siis Siru. Äitini nimi on Bella ja hän on puhdasrotuinen Cockerspanieli. Isästä en paljoa tiedä, mutta hän on Mäyräkoiran ja Cockerspanielin sekoitus. Joten jos oikein lasken, niin minussa on yksi neljäs osaa mäyräkoiraa ja loput, eli kolme neljäs osaa cockerspanielia. Mahtavaa!
Synnyin tänne kylmään ja karuun maailmaan 7.12.2008.. Minulla on yksi veli ja viisi siskoa. Sisarusten kanssa vietin ensimmäiset viikkoni, siihen päivään asti kunnes minut vietiin autossa jonnekkin outoon paikkaan. En tiennyt missä olin ja siellä oli paljon uusia hajuja ja ihmisiä, minua pelotti. En ollut yhtä vilkas kuin siskoni, sillä veljeni haettiin pentupaikasta jo pois. Sillä joku kiva ihminen oli halunnut uros koiran, ja veljeni oli ainut uros minun sisarus pentueessani.
Siellä uudessa talossa ja paikassa minua tuli hakemaan kaksi ihimstä. Toinen oli luultavasti äiti ja toinen oli tyttö, joka minut osti. Tyttö nosti minut varovasti syliinsä, siinä oli lämmin ja turvallinen olo. Nukahdin heti. Entinen omistajani ja uusi omistajani juttelivat jostain matokuurista ja sen semmoisista, ennen kun mentiin kylmään pakkas ilmaan. Minun piti tehdä pissi ennen autoon menemistä ja minä tein sen!
Auton moottori sammui ja olimme luultavasti perillä. Minut kannettiin sisälle. Nuuhkaisin tuoksua, mutta se ei ollut tuttu tuoksu. Minusta tuntui, että haluan takaisin emäni ja sisarusteni luokse, joten vinkaisin pari kertaa. Tyttö nosti minut syliinsä ja sanoi "Siru, tämä on sinun uusi kotisi!" ja rapsutti minua.
Lopulta tuntui ihan turvalliselta olla uudessa kodissani. Sain koko ajan kuulla ympärilllä pyöriviltä ihmisiltä, kuinka söpö ja ihana olen. Se oli aika mukavaa, mutta en oikein tiennyt, että kuka se minun emäntäni oikein on, ja missä se on. Lopulta pääsin nukkumaan sen oikean emäntäni viereen. Eli tytön, joka nosti minut syliinsä siellä kummallisessa paikassa, mikä ei ollut tuttu paikka vaikka sisarukseni ja entiset omistajani olivat siellä. Nukuin tytön, emäntäni, tyynyn päällä aamuun asti.
Nyyh, uik, uik! Missä se tyttö on? Minä kun luulin, että saisin olla hänen kanssaan aina. Mutta en. Hän oli kadonnut. Meni kauan, kauan, kauan, enkä nähnyt tyttöä. Minulla oli jo kova ikävä, koska se oli niin mukava tyttö. Tytön äiti höpisi jotain koulusta, että tytön täytyy käydä koulussa päivittäin, sillon muka viettäisin äitin kanssa aikaa. Mutta en ymmärtänyt itkin vaan ovella, minkä tyttö oli perässään sulkenut ja jättänyt minut tänne yksin.
Kellon lyödessä vähän yli kolme ovi avautui ja sieltä se tyttö tuli! Juoksin häntä vastaan ja hän kaappasi minut syliinsä. Minä nuolaisin hänen kasvojaan ja sanoin että oli kova ikävä!
Nyt minun pitää kuitenkin kömmetä nukkumaan, eli emäntäni tyynylle! Hau hau, pitäkää tassut hiirellä ja odottakaa, että pääsen taas kirjoittamaan suuren suurilla tassuillani teille!
Fuhh, öitä kaikille karvaisille kamuille! -siru
