TUPLAHALEJA - Sunnuntaina, 03.10.2010 klo 10:31
Me harrastetaan nykysin semmosta hakua. Hukka on siinä tosi paljon parempi kuin mä, mutta se onkin etsinyt niitä ihmisiä paljon pidempään.
Ja se kerto, että ne pöljät on aina kadoksissa. Eiks ihmiset muka osaa olla menemättä semmosiin paikkoihin, joihin ne tietää eksyvänsä?
Me käydään semmosella rauniolla kerran viikossa, ja ihan aina siellä on kamalasti sakkia eksyksissä. Ja joka kerta me etsitään ne sieltä, ja arvatkaa vaan- sama juttu seuraavalla kerralla! Hukkahan aina komentaa niitä pysymään yhdessä kasassa siinä majan vieressä, mutta eihän ne kuuntele. Niin tyypillistä ihmisille!
Lisäksi meidän pitää nykysin totella ihan kaikkee. Siis niinkun joka juttua, jonka nuo sanoo! Ihan hirmu rankkaa semmonen, kun eihän näin pieniä koiria oo tarkotettu mikskään tottelukoiriksi, ei ihan oikeesti oo!
Paitsi Hukkaa mun on pakko uskoa, koska muuten tulee aina penalttia ja se sattuu, kun toinen puree korvasta tai syö mun nenän. Äiskä on yrittäny kyllä sanoo ettei nenää sais syödä, mutta siltikin. Mä meen aina äitin jalkojen taakse piiloon jos Hukka yrittää kiusata liikaa.
Vaikka kyllä äiskääkin on kiva uskoa, kun sitten se sanoo mua sen reippaaksi omaksi pojaksi, ja sitä paitsi sitten se rakstaa mua hirmuisen paljon. Se on sanonu niin. Rastapääihmistä me ei aina Hukan kanssa viittitä totella, kun ei meitä vaan huvita.
Ja sitten me käytiin yhtenä päivänä siellä kentällä, missä meidän pitää aina totella. Nyt ois kai pitäny taas totella, mutkun siellä oli ihan hirmusti toisia koiria, niin ihan pikkusen mua hirvitti, vaikka oli äiskä ja Hukka ja rastapääihminenkin mukana! Niitä oli nii-in hirveesti.
Mä en ihan tarkkaan muistanu, että mitä ne äiskän sanomiset tarkottaa, kun piti kattella niitä muita koiria, ja sitten äiskä ei ollu oikein tyytyväinen kotimatkalla. Vaikka ei se kuulemma mulle ollu kiukkunen.
Hukka osas pysyä maassa odottamassa ja tulla nätisti äiskän luokse. Mä en uskaltanu jäädä siihen maahan, kun jänskätti. Oli ehkä parempi vaan pysyä äiskän vierellä.
Ja sitten tämän seurauksena Hukka pääsee agilityyn ja mä en. Vaikka ei se mua haittaa, enhän mä edes tiedä, mikä se agility on! Äiskä kyllä lupas, että keväällä mäkin pääsen sinne, jos tahdon.
Ja sitten vielä kiva juttu! Meidän Hukka täytti eilen kolme vuotta! Se sanoo, että se on nyt aikuinen ja sen pitää käyttäytyä fiksusti, mutta kyllä se siltikin leikki mun kanssa aamulla kauppaleikkiä, joka meinaa etten mä päästä sitä meidän huoneeseen, ja sitten se änkeää sinne ja nappaa mun luun ja juoksee karkuun. Sitten me leikitään rosvoo ja poliisii, kun se on myymälävaras, eikä toisten luita sais ottaa.
Sitten meidän leikki vaihtu telkkarinkatseluun, kun äiskä kattoo jotakin paljon nauravia ihmisiä telkkarista. Meille oli sopivat paikat sohvalla äiskän vieressä, ja me saatiin rapsutuksia. Ja kohta me saadaan eilistä kakkua, äiti lupas tehdä meille vielä omat kakut, siihen tulee koiranruokaa ja broilerinakkeja! Hukka lupas että mä saan yhtä ison palan kuin se!
Hukan synttärit
Meidän emäntä on jotenkin tullut hulluksi. Sillä on kai tylsää, kun se keksii meidän päiden menoksi koko ajan kaikkee tekemistä. Me ihan mielellään vaan lojuttais sisällä ja kävästäs tuolla sateessa vaan sen verran kun on ihan ihan pakko, vaan eihän se riitä äiskälle.Me harrastetaan nykysin semmosta hakua. Hukka on siinä tosi paljon parempi kuin mä, mutta se onkin etsinyt niitä ihmisiä paljon pidempään.
Ja se kerto, että ne pöljät on aina kadoksissa. Eiks ihmiset muka osaa olla menemättä semmosiin paikkoihin, joihin ne tietää eksyvänsä?
Me käydään semmosella rauniolla kerran viikossa, ja ihan aina siellä on kamalasti sakkia eksyksissä. Ja joka kerta me etsitään ne sieltä, ja arvatkaa vaan- sama juttu seuraavalla kerralla! Hukkahan aina komentaa niitä pysymään yhdessä kasassa siinä majan vieressä, mutta eihän ne kuuntele. Niin tyypillistä ihmisille!
Lisäksi meidän pitää nykysin totella ihan kaikkee. Siis niinkun joka juttua, jonka nuo sanoo! Ihan hirmu rankkaa semmonen, kun eihän näin pieniä koiria oo tarkotettu mikskään tottelukoiriksi, ei ihan oikeesti oo!
Paitsi Hukkaa mun on pakko uskoa, koska muuten tulee aina penalttia ja se sattuu, kun toinen puree korvasta tai syö mun nenän. Äiskä on yrittäny kyllä sanoo ettei nenää sais syödä, mutta siltikin. Mä meen aina äitin jalkojen taakse piiloon jos Hukka yrittää kiusata liikaa.
Vaikka kyllä äiskääkin on kiva uskoa, kun sitten se sanoo mua sen reippaaksi omaksi pojaksi, ja sitä paitsi sitten se rakstaa mua hirmuisen paljon. Se on sanonu niin. Rastapääihmistä me ei aina Hukan kanssa viittitä totella, kun ei meitä vaan huvita.
Ja sitten me käytiin yhtenä päivänä siellä kentällä, missä meidän pitää aina totella. Nyt ois kai pitäny taas totella, mutkun siellä oli ihan hirmusti toisia koiria, niin ihan pikkusen mua hirvitti, vaikka oli äiskä ja Hukka ja rastapääihminenkin mukana! Niitä oli nii-in hirveesti.
Mä en ihan tarkkaan muistanu, että mitä ne äiskän sanomiset tarkottaa, kun piti kattella niitä muita koiria, ja sitten äiskä ei ollu oikein tyytyväinen kotimatkalla. Vaikka ei se kuulemma mulle ollu kiukkunen.
Hukka osas pysyä maassa odottamassa ja tulla nätisti äiskän luokse. Mä en uskaltanu jäädä siihen maahan, kun jänskätti. Oli ehkä parempi vaan pysyä äiskän vierellä.
Ja sitten tämän seurauksena Hukka pääsee agilityyn ja mä en. Vaikka ei se mua haittaa, enhän mä edes tiedä, mikä se agility on! Äiskä kyllä lupas, että keväällä mäkin pääsen sinne, jos tahdon.
Ja sitten vielä kiva juttu! Meidän Hukka täytti eilen kolme vuotta! Se sanoo, että se on nyt aikuinen ja sen pitää käyttäytyä fiksusti, mutta kyllä se siltikin leikki mun kanssa aamulla kauppaleikkiä, joka meinaa etten mä päästä sitä meidän huoneeseen, ja sitten se änkeää sinne ja nappaa mun luun ja juoksee karkuun. Sitten me leikitään rosvoo ja poliisii, kun se on myymälävaras, eikä toisten luita sais ottaa.
Sitten meidän leikki vaihtu telkkarinkatseluun, kun äiskä kattoo jotakin paljon nauravia ihmisiä telkkarista. Meille oli sopivat paikat sohvalla äiskän vieressä, ja me saatiin rapsutuksia. Ja kohta me saadaan eilistä kakkua, äiti lupas tehdä meille vielä omat kakut, siihen tulee koiranruokaa ja broilerinakkeja! Hukka lupas että mä saan yhtä ison palan kuin se!
