Takaisin




ZERON BLOGI - Lauantaina, 01.12.2012 klo 23:01

Ensimmäinen kirjoitukseni

Hei vain kaikille! Kello on hurjan paljon ja emäntä naputtaa jalkaansa vieressäni, että nukkumaan olisi päästävä. Minulla on kuitenkin hirvittävä tarve kirjoittaa edes muutama rivi tänne ihan uuteen blogiini, jotta näen, että se varmasti toimii (ja että voin ihastella tassujeni työtä, näin uskoi emäntä).

Tähän alkuun voisin kertoa lyhyesti itsestäni ja jospa sitten huomenna ehtisin jo aikaisemmin tarinoimaan, niin ei kenenkään yöunet tämän takia venähdä. Krhm.. Olen sekarotuinen, äitini on jämtlanninpystykorvan ja länsisiperianlaikan yhdistelmä ja isäni taas jämptin ja porokoiran sekoitus. Minä ja viisi sisarustani olemme siis melkoisia miksauksia, mutta viihdyn kyllä nahoissani! Olen komeilta kasvoiltani kuin jämpti, mutta muuten muistutan porokoiraa ainakin väreiltäni. Emäntä sanoo, että minulla on ilmeikkäin naama, jonka hän on ikinä nähnyt ja olen kuullut sen myös muidenkin suusta. Otan sen tietenkin kohteliaisuutena, koska mitä muutakaan se voisi olla?

Asun Lapin alarajoilla metsän keskellä omakotitalossa. Olen sisäkoira, mutta minulla on myös ulkotarha, jossa vietin kesällä paljon aikaa. Minulla on siellä koppi ja eräänlainen katos, mutta viihdyn enemmän katoksen päällä, kuin alla. Sieltä nimittäin näkee kaikki tärkeät tapahtumat ja minäkin tulen paremmin huomatuksi, kun seison korkealla! Minulla on kaksi kissakaveria, joiden kanssa tullaan hyvin toimeen. Mukavampi ja pyöreämpi heistä, Pilli, on ehdottomasti paras kaverini. Kissojen lisäksi meillä on hevosia, mutta niihin en oikein ole tutustunut sen kummemmin. Tosin emäntä on jyrkästi kieltänyt menemästä hevosten tarhaan ja olenkin sitä sääntöä totellut aina. Siis aina, kun olen muistanut... On minulla koirakavereitakin, parhain ja mukavin niistä on rottweiler Rico, jota pääsen tapaamaan harmillisen harvoin. Emännän suusta tulee aina, että "no katsotaan ensi viikolla." Minun mielestä ensi viikkoon on ihan hirvittävän pitkä aika, kun viimeksi se sanoi tuon lauseen silloin, kun puissa oli vielä lehdet. Eli ensi viikkoa odotellessa!

Nyt lienee oikea aika mennä nukkumaan, sillä muuten istun tässä koko yön ja siitä ei emäntä tykkäisi. Nukun yleensä sohvalla tai emännän sängyn vieressä lattialla. Mieluiten nukkuisin tietenkin sängyssä, mutta sinne en saa jostakin syystä mennä. Kissat tietenkin saavat, mikä on epäreiluinta maailmassa, HÖH! Tänä yönä sohva kuitenkin taitaa viedä voiton, sillä minulla on siellä oma peitto (tai ainakin olen ottanut sen omakseni), jonka päällä voin nukkua ja se näyttää tällä hetkellä kovin houkuttelevalta.

Tassunkuvilla maustettuja unia kaikille!

- Zero