Kasvattajat Pentuilmoitukset Rodun kuvat kuvagalleriassa

Cairnterrieri

Cairnterrieri on aktiivinen pikkukoira.

Neffi kirjastossa Aku <3 Pikku Siru :) Lyyli 11kk. Milla 8 vko riina<3 What's happening?

Historia

Skotlannin ylämaassa, länsirannikolla ja sen edustalla olevilla Hebridien saarilla, joista suurimpia on Skye, on satojen vuosien ajan käytetty matalajalkaisia metsästyskoiria, terriereitä. Ne metsästivät ajueenakettuja, saukkoja ja mäyriä. Koirat keinottelivat itsensä louhikkoontai luolaan otuksen taakse ja ajoivat sen esiin metsästäjän ammuttavaksi. Näistä luolakoirista polveutuvat skyen-, skotlannin-, cairn- ja valkoiset länsiylämaanterrierit. "Lyhytkarvainen, pystykorvainen skyenterrieri" sai vasta 1910 oman rotunimensä cairnterrieri. "CAIRN" on gaelin kieltä ja tarkoittaa kivilouhikkoa. Vuonna 1911 cairn sai omat luokkansa näyttelyihin Brittein saarilla.

Cairnterriereitä kasvatettiin aluksi lähinnä Skotlannissa, mutta pian se sai yhä suuremman suosion myös Englannissa. Rotu on erittäin suosittu paitsi Brittein saarilla myös Pohjoismaissa, Ranskassa, Hollannissa,Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Suomessa cairnterrieri esiintyi näyttelykehässä ensimmäisen kerran vuonna 1933. Seuraava vuonna aloitti rouva Mannelin (kennel av Scandia) kasvatustyön englannintuontinartullaan. Vasta sodan jälkeen cairnterrierinkasvatus alkoi useamman kasvattajan voimin, koiria tuotiin mm. Ruotsista, Tanskasta ja Ranskastakin. Eniten cairnterriereitä on sittemmin tuotu Englannista ja Ruotsista, jossa on vahva cairnkanta.

Nykyinen käyttötarkoitus

Cairn on rohkean ja avoimen luonteensa takia mainio seurakoira, iloinen ja ystävällinen. Tervetulohaukku vieraan saapuessa kuuluu, mutta pian tulija saa lipaisun poskelleen. Cairn on myös innokas leikkikaveri lapsille, usein kyltymätön pallonpelaaja. Luolakoiran rankkaan työhön sopivan rakenteensa ansiosta se on väsymätön ulkoilukaveri.

Aktiivisena pikkukoirana cairn tarvitsee runsaasti toimintaa, ulkoilua ja leikkiä - ainakin nuori koira keksii kyllä ikävystyessään puuhaa itsekin, mutta sen touhut eivät välttämättä aina isäntää miellytä... Seuralliset cairnit viihtyvät useamman koiran laumassa. Hyvin usein käykin niin, että perheeseen tulee pian toinen koirakaveri.

Cairn on oivallinen agilitykoira, joskin terrierien tapaan vahvan oman tahdon omaavaa koiraa on hieman vaikeampi kouluttaa kuin perimältään palvelusalttiimman rodun edustajaa. Sopivassa ohjauksessa cairn menestyy kyllä tottelevaisuuskehissäkin.

Metsästysvaisto on useimmilla yksilöillä tallella, myyrien ja hiirienmetsästys sujuu taidolla. Tilaisuuden tullen saattaa cairn nykypäivänäkin tappaa supikoiran, ajaa tuntikausia jäniksiä tai uida vesilintujen perään. Luolakoirana cairn on suhteellisen harvinainen, mutta rodulla on oikeus luolakokeisiin, ja onpa cairnista saatu käyttövaliokin.

Ulkomuoto

Cairnin turkki voi olla monen värinen vehnänvaaleasta melkein mustaan - brindleväriset ( tummat ) koirat vielä tummuvat iän myötä. Rakenteeltaan turkki on aina kaksikerroksinen: karkea peitinkarva ja pehmeä pohjavilla. Tällaisen turkin perushoitoon kuuluu viikottainen kampaus. Pesua ei suositella kuin pari kertaa vuodessa, ellei koira ole todella likainen. Kotikoirankin turkki vaatii trimmausta 2-3 kertaa vuodessa, näyttelyyn vietävän useamminkin. Trimmaus tehdään sormin nyppimällä. Koiran oppii siistimään itsekin, mutta näyttelytrimmaus on ainakin aluksi syytä antaa asiantuntijan tehtäväksi. Hoidetusta turkista ei juuri lähde karvaa.

FCI -ryhmä

Rotu kuuluu FCI-ryhmään FCI 3 eli Terrierit.

Tämän esittelyn laatija:

Rotuesittelyn on laatinut Cairnterrierikerho ry.