Landseer
Landseer on kanadalainen seurakoirarotu.
Historia
Ensimmäiset landseerit tuotiin Eurooppaan Kanadasta noin 200 vuotta sitten. Niitä toivat englantilaiset ja ranskalaiset kalastajat, jotka kävivät Newfoundlandin rannikolla kalastusmatkoillaan. Näitä koiria tarjottiin myyntiin Englannissa ja se saikin suosiota epätavallisen ulkomuotonsa ja miellyttävän luonteensa ansiosta. Englannissa rotu eli kukoistuskauttaan 1800-luvun puoliväliin asti ja tuli tunnetuksi myös Englannin ulkopuolella erään erikoisen koiran ja tunnetun maalarin välityksellä. Maalari oli Sir Edwin Landseer, joka vuonna 1837 maalasi kuuluisan taulun "Arvostettu yhteiskunnan jäsen". Maalauksessa esiintyy suuri mustavalkoinen koira, Paul Pry, joka oli pelastanut isäntänsä ja useita muita veden varaan joutuneita ihmisiä. Tästä alkaen rotua alettiin nimittää landseeriksi ja tällä nimellä tunnetaan tämä valko-musta korkearaajainen koira Newfoundlandista edelleen. Vuonna 1960 tunnusti FCI korkearaajaisen, valko-mustan tyypin omana rotunaan nimellä Landseer Europäischer Continental Typ eli lyhyesti landseer. Ensimmäiset landseerit, kaksi narttua, tuotiin Suomeen vuonna 1977 Englannista. Parin tuontiuroksen jälkeen voitiin kasvatus aloittaa ja ensimmäinen suomalainen landseer-pentue syntyi vuonna 1981.
Nykyinen käyttötarkoitus
Landseereita on Suomessa pidetty lähinnä seura- ja perhekoirina, mutta niille (ja newfoundlandinkoirille) on kehitetty oma harrastusmuoto, vesipelastus, jonka tarkoituksena on pitää yllä näiden rotujen luontaista pelastusvaistoa ja hyvää uintitaitoa. Landseer on suurikokoinen rotu, joten se tarvitsee runsaan liikunnan lisäksi kunnollisen peruskoulutuksen. Landseer on oppivainen rotu, jonka kanssa voi harrastaa vesipelastusta, pelastuskoiratoimintaa (jäljestys, henkilöhaku, raunioetsintä), tottelevaisuuskokeita, ahkion tms. vetämistä ja jopa agilityä, joskin suuri koko asettaa rajoituksia etenkin agilityharrastukseen. Myös koiranäyttelyt ovat landseer-harrastajien keskuudessa suosittu harrastusmuoto.
Ulkomuoto
Landseerin tulee antaa vaikutelma suuresta, voimakkaasta, tasapainoisesti rakentuneesta koirasta. Erityisesti uroksella on suhteellisesti korkeammat raajat kun newfoundlandinkoiralla. Lihaksikkaiden raajojen liikkeet ovat kevyet ja maatavoittavat. Pään on oltava leveä ja massiivinen ja niskakyhmyn selvä. Myös otsapenkereen on oltava selvä, ei kuitenkaan niin jyrkkä kun bernhardinkoiralla. Silmät ovat mantelinmuotoiset ja väriltään ruskeat tai tummanruskeat. Ilme on ystävällinen. Korvat ovat keskisuuret, kolmiomaiset ns. luppakorvat, ulottuen silmän sisäkulmaan saakka. Korvien karvapeite on hieno ja lyhyt, korvan takaosassa karva on pidempää. Selkä on jäntevä ja suora, hyvin leveä ja syvä. Kylkiluut ovat voimakkaasti kaartuvat ja vatsalinja vain hieman nouseva. Kuve erottuu selvästi. Lantio on leveä, voimakas ja lihaksikas. Takaraajojen luusto ja lihaksisto on vahva ja reisi leveä. Liikkeet ovat vapaat ja joustavat. Rodun ominaispiirteenä ovat vahvat räpylät varpaiden välissä melko pitkälle varpaiden kärkiin ulottuen. Landseerin pohjaväri on puhtaan valkoinen, jossa epäsäännöllisen muotoisia mustia läiskiä rungossa ja lanneosassa. Kaula, eturinta, vatsa, raajat ja häntä ovat valkoisia. Pää on musta. Luonteenomaista on valkea kuono-osa ja valkea, symmetrinen, ei liian leveä läpikulkeva otsapiirto. Epäpuhdas valkea ei ole virhe, mutta ei toivottavaa.
Hoito ja terveys
Landseer on jättiroduksi varsin terve ja pitkäikäinen. Rodun keski-ikä on noin 10 vuotta. Landseereilla esiintyy lonkkaniveldysplasiaa sekä kyynärnivelen kasvuhäiriötä jonkin verran, landseereiden PEVISA:an (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) sisältyy lonkkakuvauspakko jalostukseen käytettäville koirille, mutta raja-arvoa ei ole määritelty. Kyynärkuvauspakkoa ei ole, mutta lähes poikkeuksetta kyynärät röntgenkuvataan lonkkakuvauksen yhteydessä. Landseerien trombopatia eli verihiutaleiden toimintahäiriöstä johtuva tauti on väistyvästi periytyvä, joka tarkoittaa, että sairastuakseen koiran tulee saada geeni molemmilta vanhemmiltaan. Kun sairaus voidaan testata DNA-testillä (tulos terve, kantaja tai sairas), voidaan jalostuskoirat testaamalla taata, ettei sairaita koiria synny. Landseereilla on todettu hajatapauksia entropium- ja ektropium-silmäsairauksia.
Landseerin karvapeite on päätä lukuun ottamatta pitkää, mahdollisimman sileää, tiheää ja hienolta tuntuvaa. Turkissa on kauttaaltaan pohjavillaa, ei kuitenkaan niin tiheää kuin newfoundlandinkoiralla. Kun turkkia harjataan vastakarvaan, on sen palauduttava entiseen asentoonsa. Turkki on helppohoitoinen, harjaus ja pesu tarpeen mukaan riittävät hoidoksi. Karvanlähtö on runsasta. Landseer ei ole trimmattava rotu, mutta tassu- ja korvakarvat kaipaavat säännöllistä siistimistä.
FCI -ryhmä
Rotu kuuluu FCI-ryhmään FCI 2 eli Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat.
Tämän esittelyn laatija:
Rotuesittelyn on laatinut Suomen Landseeryhdistys ry.
Suomen Landseeryhdistys ry on perustettu 16.10.1982 Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistys ry:n alajaostoksi. Rotua harrastavaksi yhdistykseksi Suomen Landseeryhdistys ry hyväksyttiin SKL-FKK:n hallituksen päätöksellä 07.03.1990. Rotujärjestöoikeudet yhdistys sai 01.01.1998. Suomen Landseeryhdistys ry:n jäsen saa kotiinsa neljästi vuodessa ilmestyvän Landseer-lehden, lisäksi yhdistys järjestää vuosittain esimerkiksi rodun erikoisnäyttelyn ja kaikille roduille avoimen vesipelastus-leirin sekä julkaisee rodun vuosikirjan. Yhdistyksen internet-sivut löytyvät osoitteesta www.landseeryhdistys.fi
