Suursnautseri
Suursnautseri on valpas, peloton, kamppailunhaluinen, lujahermoinen koira, jolla on runsaasti temperamenttia ja vilpitöntä palveluintoa. Se kiintyy erittäin tiukasti yhteen ihmiseen tai perheeseen, jolle se haluaa osoittaa rajatonta uskollisuutta, mutta ei kuitenkaan koskaan alistu "tohvelisankarin" asemaan, vaan haluaa nauttia omistajan taholta arvostusta. Suursnautseri saattaa heittäytyä varsin itsepäiseksi vain nähdäkseen oman sijaintinsa perheen arvoasteikossa. Jos sen annetaan uskotella olevansa perheen pää, se käyttää valtaansa tehokkaasti.
Omistajalta vaaditaan paljon aikaa ja viitseliäisyyttä. Suursnautseri tarvitsee pitkiä ulkoilulenkkejä säästä riippumatta ja se haluaa seikkailumielensä tyydyttämiseksi juosta isäntänsä kanssa maastossa. Talvisin suursnautseri on innokas seuralainen pitkilläkin hiihtoretkillä. Jotta suursnautserin parhaat ominaisuudet tulisivat esille, on se ehdottomasti koulutettava. Isännän tuleekin olla itsensä hallitseva, täsmällinen, johdonmukainen ja lojaali saavuttaakseen koiransa luottamuksen. Suursnautseri tarvitsee myös paljon hellyyttä ja rakkautta osakseen, vaikka monesti tuntuisikin siltä, että se on liian ylpeä alistuakseen muiden nähden omistajansa hellittäväksi.
Oikein koulutettuna ja kasvatettuna, terveessä ilmapiirissä varttunut suursnautseri on rauhallinen kotikoira, joka osoittaa arvonantoa muuta perhettä kohtaan ja osallistuu innokkaasti kaikkiin puuhiin. Perhe on sille kaikkein tärkein asia maailmassa; sitä se uskollisesti ja lahjomattomasti puolustaa ja vartioi. Molemminpuolinen luottamus ja toverihenki ovat ne ominaisuudet, joita hyvä isäntä-suursnautserisuhde eniten vaatii.
Historia
Suursnautseri - jättiläissnautseri - on tavallaan hyvin vanha rotu, joka mainitaan mm. vuonna 1876 ilmestyneessä kirjassa Der Hund und seine Rassen. Suursnautserin alkuperäinen kotipaikka on Baijerin ylämaa Lech- ja Isarjokien välillä, mutta sitä esiintyi myös Itävallassa Tirolissa. Sitä käytettiin talonpoikien sika- ja nautalaumojen paimenena ja puolustajana sekä maalaistalojen vahtina. Ensimmäisen kerran suursnautseri esitettiin näyttelyssä vuonna 1909 ja varsinainen jalostus alkoi vuosisadan vaihteessa. Vuonna 1925 rotu hyväksyttiin Saksan palveluskoiraksi. Suomeen ensimmäiset suursnautserit tuotiin 1930 –luvun puolivälissä ja ensimmäinen pentue täällä syntyi vuonna 1955.
Nykyinen käyttötarkoitus
Suursnautseri on ensisijaisesti palveluskoira ja soveltuu kaikkiin palveluskoiralajeihin. Se on kuitenkin monipuolinen harrastuskoira ja rotua näkee mm. vesipelastus-, agility- ja tottelevaisuuskokeissa sekä valjakkohiihto- ja sulan maan kilpailuissa.
Ulkomuoto
Suursnautseri on suuri ja voimakas, mieluummin tanakka kuin solakka, suurennettu ja vahvistettu kopio snautserista. Se on rakenteeltaan neliömäinen, rungon pituus vastaa suunnilleen säkäkorkeutta, selkä on lyhyt ja kevyesti laskeutuva. Häntä on sapelin- tai sirpinmuotoinen. Raajat ovat vahvat ja hyvin kulmautuneet. Pää on voimakas ja pitkänomainen. Korvat ovat ylöskiinnittyneet, V:n muotoiset taittokorvat ja silmät tummat ja soikeanmuotoiset. Karkea, jäykkä ja tiheä karvapeite koostuu tiheästä pohjavillasta ja tarpeeksi pitkästä peitinkarvasta. Väriltään suursnautseri on puhdas musta tai pippuri&suola, jolla on tasaisen keskiharmaa peitinkarva ja harmaa pohjavilla.
Hoito ja terveys
Suursnautserin karkean turkin hoito vie aikaa. Se on trimmattava (nypittävä) noin kaksi kertaa vuodessa ja näiden kertojen välillä se on siistittävä. Tuuhean parran hoito muodostaa tärkeän osan suursnautserin hygieniasta. Parta on pidettävä kuivana ja puhtaana sekä kauniisti muotoiltuna.
Oikean hoidettuna suursnautserista ei koskaan lähde karvaa, sen turkki onvettä ja likaa hylkivä ja pysyy helposti puhtaana.
Suursnautsereilla esiintyy perinnöllisinä sairauksina lonkkanivelen kasvuhäiriötä, jonkin verran silmäsairauksia (lähinnä PHTVL) sekä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Vuonna 2005 tehdyssä terveystutkimuksessa todettiin suursnautsereiden olevan tapaturma-alttiita ja niillä esiintyy perinnöllisten sairauksien lisäksi virtsatietulehduksia ja syöpää. Suursnautsereiden
keski-ikä on noin kahdeksan vuotta. Suursnautseri kuuluu Suomen Kennelliiton Perinnöllisten
vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan.
FCI -ryhmä
Rotu kuuluu FCI-ryhmään FCI 2 eli Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat.
Tämän esittelyn laatija:
Rotuesittelyn on laatinut Suomen Suursnautserikerho ry.
Suomen Suursnautserikerho ry on vuonna 1954 perustettu rodun valtakunnallinen rotujärjestö. Lisää tietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta löytyy kerhon kotisivuilta osoitteesta www.suursnautseri.fi
