
Bernhardinkoira
50–90 kg65–90 cm

Bordeauxindoggi on massiivinen, ryppyinen ja punaruskea ranskalainen molossi. Se on rauhallinen ja perheelleen lempeä vartija.
Bordeauxindoggi on yksi Ranskan vanhimmista koiraroduista. Se kehittyi Lounais-Ranskassa, Bordeaux'n ympäristössä ja Akvitaniassa, missä vahvoja molossikoiria käytettiin vuosisatojen ajan maatilojen ja kartanoiden vartijoina, karjan käsittelyssä ja suurriistan, kuten villisian, metsästyksessä. Rodun tarkkaa alkuperää ei tunneta, mutta se kuuluu samaan vanhaan eurooppalaiseen molossien perheeseen kuin mastiffit ja bullmastiffit.
Rotu esiteltiin nykyisellä nimellään jo Ranskan ensimmäisessä koiranäyttelyssä Pariisissa vuonna 1863, ja ensimmäinen rotumääritelmä laadittiin vuonna 1896. Toisen maailmansodan jälkeen rotu oli lähellä kuolla sukupuuttoon, ja ranskalaiset harrastajat elvyttivät sen 1960-luvulta alkaen; uudistettu rotumääritelmä valmistui vuonna 1971. Bordeauxindoggi tuli laajalti tunnetuksi 1980-luvun lopulla yhdysvaltalaisen elokuvan myötä, ja sen jälkeen se on levinnyt ympäri maailmaa.
Rodun nimestä on käytetty Suomessa useita muotoja, kuten bordeaux'nmastiffi ja ranskanmastiffi, mutta virallinen suomenkielinen nimi on bordeauxindoggi. Kansainvälisesti rotu tunnetaan nimellä Dogue de Bordeaux.
Bordeauxindoggi on massiivinen, matala ja lihaksikas molossi, jonka runko on säkäkorkeutta pidempi. Urosten säkäkorkeus on 60–68 cm ja narttujen 58–66 cm. Painolle rotumääritelmä antaa vähimmäisrajat: uroksilla vähintään 50 kg ja nartuilla vähintään 45 kg. Käytännössä aikuiset koirat painavat yleensä noin 45–68 kg. Rakenne on voimakas, mutta koiran pitää silti liikkua vapaasti ja joustavasti.
Rodun tunnusmerkki on valtava pää, joka on suhteessa runkoon yksi koiramaailman suurimmista. Kallo on leveä ja lyhyt, kuono on lyhyt ja leveä, ja otsalla ja kuonossa on symmetrisiä ihopoimuja. Alaleuka on yläleukaa pidempi, ja purenta on alapurenta. Pienet, riippuvat korvat ovat tummemmat kuin turkki.
Bordeauxindoggi on tasapainoinen, rauhallinen ja perheelleen syvästi kiintyvä vartija. Se on arjessa usein lähes laiska ja viettää mielellään aikaa perheen lähellä levossa. Rauhallisuuden takana on kuitenkin valpas vartija, joka reagoi tarvittaessa nopeasti. Hyvä bordeauxindoggi ei ole aggressiivinen, mutta se ei myöskään ole arka.
Omaan perheeseensä bordeauxindoggi on lempeä ja kärsivällinen, ja se suhtautuu perheen lapsiin usein suojelevasti. Koiran koko ja paino ovat kuitenkin riski pienille lapsille: kömpelö nuori koira voi kaataa lapsen leikissä vahingossa. Vieraiden lasten riehuminen voi herättää koiran suojeluvaiston, joten aikuisen valvonta on aina tarpeen.
Vieraisiin ihmisiin bordeauxindoggi suhtautuu tarkkaavaisesti ja pidättyvästi. Hyvin sosiaalistettu koira hyväksyy perheen vieraat, kun omistaja ottaa heidät vastaan. Muiden koirien kanssa rotu voi olla dominoiva, erityisesti urokset toisia uroksia kohtaan, ja aikuinen koira ei aina kaipaa vieraiden koirien seuraa.
Bordeauxindoggi haukkuu vähän. Se vahtii ensisijaisesti läsnäolollaan: koon ja syvän äänen ansiosta harvoin tarvitaan muuta.
Bordeauxindoggi on itsenäinen ja joskus jääräpäinen, mutta se on herkkä omistajansa äänensävyille. Koulutus onnistuu parhaiten rauhallisesti, johdonmukaisesti ja palkitsemalla. Kovat otteet ovat ison, suojelevan koiran kanssa huono ratkaisu. Harjoitukset pidetään lyhyinä, sillä koira väsyy ja kyllästyy pitkiin toistosarjoihin.
Sosiaalistaminen ja hyvät tavat on opetettava jo pentuna, kun koira on vielä helposti käsiteltävä. Aikuista, yli 50-kiloista koiraa on vaikea pitää aloillaan, jos se ei ole oppinut kulkemaan löysässä hihnassa ja tervehtimään hyppimättä. Myös käsittely, kuten kynsien leikkaus, poimujen puhdistus ja suun tutkiminen, harjoitellaan pennusta asti.
Harrastuksista bordeauxindoggille sopivat rauhalliset lajit, kuten nosework, jäljestys, rally-toko ja näyttelyt. Palveluskoiralajeja voi kokeilla kevyesti, mutta raskas rakenne, lämmönsietokyvyn heikkous ja nivelet asettavat rajoja. Hyppyjä ja nopeita käännöksiä sisältävät lajit, kuten agility, eivät sovi rodulle.
Aikuinen bordeauxindoggi tarvitsee päivittäin kohtuullisesti liikuntaa, noin 30–60 minuuttia rauhallisia kävelylenkkejä ja vapaata liikkumista. Kestävyys on rajallinen, eikä rotu sovellu lenkkeily- tai pyöräilykaveriksi. Kasvava pentu liikkuu omaan tahtiinsa, ja pitkiä lenkkejä, portaita ja hyppimistä vältetään, kunnes luusto on kehittynyt. Rotu kasvaa hitaasti ja aikuistuu vasta parin vuoden iässä.
Nenätyöskentely, etsintäleikit ja rauhalliset tottelevaisuusharjoitukset sopivat bordeauxindoggille hyvin. Ne väsyttävät ilman, että nivelet ja hengitys rasittuvat.
Lyhyt turkki on erittäin helppohoitoinen, ja kumiharja kerran viikossa riittää. Kasvojen poimut sen sijaan vaativat säännöllistä huolenpitoa: ne pyyhitään puhtaiksi ja kuiviksi muutaman kerran viikossa, jotta kosteus ja lika eivät aiheuta ihotulehduksia. Bordeauxindoggi kuolaa paljon, erityisesti juotuaan, syötyään ja helteellä, joten pyyhe kannattaa pitää aina käden ulottuvilla. Kynnet leikataan säännöllisesti.
Pennulle annetaan jättiroduille tarkoitettua penturuokaa, jotta kasvu on tasaista eikä liian nopeaa. Aikuisen paino pidetään hoikkana, koska ylipaino rasittaa niveliä, sydäntä ja hengitystä. Mahalaukun kiertymän riskin vuoksi päivittäinen ruoka jaetaan kahteen tai useampaan ateriaan, ja koiran annetaan levätä ruokailun jälkeen. Lisää aiheesta koiran ruokinnan oppaassa.
Bordeauxindoggin elinikä on koirarotujen lyhimpiä. Tulokset vaihtelevat aineiston mukaan: englantilaisessa eläinlääkäriaineistossa rotu oli kaikkein lyhytikäisimpien joukossa, ja mastiffirotujen omistajakyselyssä bordeauxindoggien keskimääräinen kuolinikä oli noin 8 vuotta. Moni koira kuolee jo nuorena, ja kymmenen vuoden ikään elää vain osa koirista. Siksi rodun terveyteen ja jalostusvalintoihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Jalostuskoiralta kannattaa edellyttää virallisia lonkka- ja kyynärkuvauksia sekä sydäntutkimusta. Hengitys ja silmäluomet kannattaa arvioida myös. Pyydä kasvattajalta nähtäväksi vanhempien viralliset terveystutkimusten tulokset ja kysy suoraan, kuinka vanhoiksi suvun koirat ovat eläneet ja mihin ne ovat kuolleet. Pitkäikäiset sukulaiset ovat rodun kohdalla tärkein yksittäinen merkki terveestä linjasta.
Liioitellut piirteet, kuten erittäin lyhyt kuono, runsaat poimut ja äärimmäinen massa, lisäävät terveysriskejä. Rodunomainen, mutta liikkuva ja vapaasti hengittävä koira on terveyden kannalta parempi valinta kuin mahdollisimman raskas yksilö.
Aikuinen bordeauxindoggi voi tottua olemaan yksin kohtuullisen työpäivän ajan, kun yksinoloa on harjoiteltu pennusta asti. Rauhallinen rotu lepää mielellään, mutta se kiintyy perheeseensä vahvasti eikä viihdy pitkiä päiviä yksin.
Kerrostalossa bordeauxindoggi on mahdollinen, jos koira on rauhallinen ja hyvin koulutettu, mutta portaat rasittavat raskaan koiran niveliä, ja hissi ja rappukäytävä voivat olla ahtaita. Omakotitalo, jossa on tasainen piha ja tukeva aita, on rodulle parempi ympäristö.
Kesähelle on bordeauxindoggin suurin arjen riski. Lyhyt kuono heikentää lämmönsäätelyä, ja raskas koira kuumenee nopeasti. Helteellä liikunta tehdään aikaisin aamulla tai myöhään illalla, koiralla on aina varjoa ja vettä, eikä sitä koskaan jätetä autoon. Talvella lyhyt turkki suojaa huonosti kovalta pakkaselta, ja liukkaat kelit rasittavat niveliä.
Bordeauxindoggi ei ole allergiaystävällinen rotu. Lyhyttä karvaa irtoaa kohtalaisesti, ja allergeeneja on runsaasti myös syljessä, jota koira levittää kuolatessaan.
Jättikokoinen koira tarvitsee ison auton ja tilavan, kiinnitetyn kuljetushäkin. Autoon nousemiseen kannattaa käyttää ramppia, jotta nivelet säästyvät. Lisää vinkkejä koiran kanssa matkustamisen oppaassa.
Ruoka, varusteet, lääkkeet ja nukutukset ovat jättikokoisella koiralla kalliita, koska annokset lasketaan painon mukaan. Vakuutus kannattaa ottaa heti pennusta, sillä sydänsairaudet, nivelvaivat ja mahalaukun kiertymä voivat tuoda suuria kuluja. Myös iso auto ja kuljetushäkki ovat merkittäviä hankintoja.
Bordeauxindoggi on Suomessa harvinainen rotu. Koiria on vähän, ja kanta perustuu suurelta osin tuontikoiriin ja niiden jälkeläisiin. Kasvattajia on vain muutamia, joten pentua voi joutua odottamaan tai hakemaan ulkomailta.
Harvalukuisessa rodussa jokainen jalostukseen käytetty koira vaikuttaa koko kantaan. Rodun lyhyt elinikä ja sydänsairaudet tekevät terveystutkimuksista ja suvun terveystiedoista Suomessakin erityisen tärkeitä.
Tapaa emä, jos mahdollista, ja katso, miten se liikkuu ja hengittää. Rauhallinen, itsevarma ja vapaasti liikkuva emä kertoo pentueesta enemmän kuin näyttelytulokset.
Rekisteröidyn pennun polveutuminen on tiedossa, ja vanhempien terveystulokset voidaan varmistaa. Rekisteröimättömän pennun taustasta ei ole takeita, ja jättirodulla terveyden epävarmuus on erityisen kallis riski. Lue lisää koiran rekisteröinnistä.
Pentu luovutetaan aikaisintaan 7 viikon ikäisenä, ja monet kasvattajat luovuttavat jättirodun pennut vasta 8–10 viikon iässä. Hinta vaihtelee kasvattajan ja yhdistelmän mukaan, joten vertaile useampaa kasvattajaa ja kysy, mitä hintaan sisältyy. Ilmoituksia voi etsiä myös Koiratorilta.
Ensimmäisinä päivinä pentu tarvitsee rauhaa ja oman, pehmeän lepopaikan. Liukkaille lattioille laitetaan mattoja, ja portaissa kulkemista rajoitetaan. Poimujen pyyhkimistä ja käsittelyä harjoitellaan päivittäin lyhyin, myönteisin hetkin. Muistilistan pennun tuloon löydät pentuoppaasta.
Bordeauxindoggi sopii kokeneelle omistajalle, joka haluaa rauhallisen, perheelleen omistautuneen ja kotiaan vartioivan jättiläisen ja on valmis hyväksymään rodun lyhyen eliniän ja terveysriskit. Paras koti on omakotitalo, jossa on tilaa ja aidattu piha, ja perhe, jonka elämänrytmi on rauhallinen. Omistajan pitää pystyä hallitsemaan isoa koiraa myös fyysisesti.
Rotu ei sovi aktiiviselle liikkujalle, joka etsii lenkki- tai harrastuskaveria, eikä ensimmäiseksi koiraksi. Se ei sovi myöskään kotiin, jossa kuola ja suuri koko ovat ongelma, tai omistajalle, joka ei ole valmis varautumaan mahdollisiin suuriin eläinlääkärikuluihin. Jos etsit isoa molossia, jolla on aktiivisempi luonne, vertaa cane corsoa. Myös bullmastiffi on samantyyppinen vartija. Lisää vaihtoehtoja löydät isojen koirarotujen listasta.
Vastaa viiteen kysymykseen, niin näet, kuinka hyvin bordeauxindoggi sopii sinun arkeesi, ja mitkä rodut sopisivat vielä paremmin.
Bordeauxindoggi on jättiläinen koirarotu. Säkäkorkeus on tyypillisesti 58–68 cm ja paino 45–68 kg. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia.
Bordeauxindoggi elää tyypillisesti 8–11 vuotta. Elinikään vaikuttavat perimä, ruokinta, painonhallinta ja liikunta.
Liikuntatarve on kohtalainen: aikuinen koira tarvitsee noin 30–60 minuuttia päivässä. Kasvavan pennun liikuntaa annostellaan maltillisemmin.
Rotu sopii paremmin kokeneelle omistajalle.
Rodun karvanlähtö on kohtalainen. Turkki: lyhyt, ohut ja pehmeä. Turkinhoito on erittäin helppo.
Kerrostalo on mahdollinen, mutta rodun suuri koko kannattaa ottaa huomioon. Riittävä päivittäinen liikunta ja aktivointi ovat tärkeimmät edellytykset.
Bordeauxindoggi kuuluu FCI:n ryhmään 2 (pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat). Nykyään sitä käytetään erityisesti vahti- ja palveluskoirana ja perhekoirana.
Lapsiystävällisyys on rodulla hyvä. Lasten ja koiran yhteiseloa kannattaa aina valvoa ja opettaa molemmille hyvät tavat.
Bordeauxindoggin elinikä on koirarotujen lyhimpiä. Tutkimuksissa rotu on ollut lyhytikäisimpien joukossa, ja moni koira kuolee alle kymmenvuotiaana. Pitkäikäisistä suvuista tuleva pentu on paras tapa parantaa todennäköisyyksiä.
Aikuinen bordeauxindoggi voi tottua olemaan yksin kohtuullisen työpäivän ajan, kun yksinoloa on harjoiteltu vähitellen. Rauhallinen rotu lepää mielellään, mutta pitkiä päiviä toistuvasti yksin se ei viihdy.
Kyllä. Löysät huulet ja massiivinen pää tarkoittavat runsasta kuolaamista erityisesti juomisen, syömisen ja helteen jälkeen. Kuola kuuluu rotuun, eikä sitä voi poistaa.
Bordeauxindoggi haukkuu vähän. Se vartioi ensisijaisesti läsnäolollaan, ja kun se haukkuu, ääni on syvä ja vakuuttava.
Ei ole allergiaystävällinen rotu. Lyhyttä karvaa irtoaa kohtalaisesti, ja runsas kuola levittää allergeeneja kotiin.
Huonosti. Lyhyt kuono ja suuri koko heikentävät lämmönsäätelyä, ja koira voi saada lämpöhalvauksen nopeasti. Helteellä liikunta tehdään viileinä aikoina, ja koiralla on aina varjoa ja vettä.
Molemmat ovat isoja, vartioivia molosseja. Bordeauxindoggi on ranskalainen, yksivärinen kellanruskea ja sen pää on poikkeuksellisen suuri ja poimuinen. Bullmastiffi on englantilainen rotu, jolla on aina musta maski, ja sen värivaihtoehtoihin kuuluu myös tiikerijuovainen.
Dogue de Bordeaux on rodun kansainvälinen, ranskankielinen nimi, joka tarkoittaa Bordeaux'n doggia. Suomessa virallinen nimi on bordeauxindoggi, ja aiemmin on käytetty myös nimiä bordeaux'nmastiffi ja ranskanmastiffi.
Kuva: Bordeauxindoggi (piirroskuva). Värit: Mahonginpunainen tai kellanruskea. Rotukuvaus perustuu rodun yleisiin ominaisuuksiin, ja yksilöiden välillä on eroja. Ennen pennun hankintaa kannattaa tavata rodun koiria, keskustella useamman kasvattajan kanssa ja pyytää nähtäväksi vanhempien terveystutkimusten tulokset. Päivitetty 2.11.2026.
Kaikki rodut ryhmässä pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoiratKaikki isot koirarodut
Kukaan ei ole vielä kertonut kokemuksistaan bordeauxindoggin kanssa. Omistajien kokemukset auttavat rotua harkitsevia enemmän kuin mikään rotukuvaus.
Nämä rodut ovat kooltaan, käyttötarkoitukseltaan ja liikuntatarpeeltaan lähellä tätä rotua.

50–90 kg65–90 cm

40–70 kg70–75 cm

41–59 kg61–69 cm

50–75 kg68–85 cm

65–100 kg72–85 cm

45–70 kg64–75 cm