Koirarodut – löydä koira, joka sopii elämääsi

Suomen suosituimmat koirarodut

Rekisteröintitilastojen mukaan Suomessa rekisteröitiin vuonna 2025 yhteensä 37 538 koiraa. Määrä laski edellisestä vuodesta, jolloin rekisteröintejä oli 40 355. Koiria rekisteröitiin 312 rodusta tai rotumuunnoksesta.

Suomen suosituin koirarotu oli jälleen labradorinnoutaja, jota rekisteröitiin 2 007 koiraa. Toisena oli kultainennoutaja (1 214) ja kolmantena hirvenhaukkuna käytettävä jämtlanninpystykorva (944), joka ohitti edellisvuoden kolmosen suomenlapinkoiran. Labradorinnoutaja ja kultainennoutaja olivat molempina vuosina kaksi suosituinta rotua.

Kotimaiset rodut vuonna 2025

• 5. Suomenlapinkoira – 874 rekisteröintiä
• 8. Suomenajokoira – 636 rekisteröintiä
• 12. Suomenpystykorva – 609 rekisteröintiä
• 22. Karjalankarhukoira – 425 rekisteröintiä (2024: 355)
• 35. Lapinporokoira – 292 rekisteröintiä

Karjalankarhukoiran rekisteröinnit kasvoivat edellisvuodesta, vaikka koiria rekisteröitiin kaikkiaan vähemmän. Kärkipään rodut kertovat, että metsästyskoirilla on Suomessa vahva asema: kahdentoista suosituimman joukkoon mahtuu hirvenhaukkuja, ajokoira ja linnustuskoira. Kaikista viidestä suomalaisesta koirarodusta löytyy lisätietoa omalta sivultaan.

Vuoden 2024 kymmenen suosituinta rotua

• 1. Labradorinnoutaja – 2 330
• 2. Kultainennoutaja – 1 224
• 3. Suomenlapinkoira – 1 063
• 4. Saksanpaimenkoira – 1 054
• 5. Shetlanninlammaskoira – 1 041
• 6. Jämtlanninpystykorva – 892
• 7. Jackrussellinterrieri – 839
• 8. Suomenajokoira – 796
• 9. Kääpiösnautseri – 754
• 10. Cockerspanieli – 734

Vuoden 2024 kärkikymmenikössä on kaksi noutajaa, kaksi paimenkoiraa, kotimainen paimenkoira, kaksi metsästykseen käytettävää kotimaista tai pohjoismaista rotua sekä kolme pienempää rotua: jackrussellinterrieri, kääpiösnautseri ja cockerspanieli. Saksanpaimenkoira oli listan ainoa varsinainen palvelus- ja vahtikoira. Lista kuvaa hyvin suomalaista koiranpitoa, jossa perhekoira on usein myös harrastus- tai metsästyskaveri ja jossa kotimaiset käyttökoirat pärjäävät suosiossa ulkomaisille perhekoirille.

Suosio ei kerro, sopiiko rotu juuri sinulle. Suositun rodun etuna on, että kasvattajia, harrastustoimintaa ja kokemustietoa on paljon tarjolla. Toisaalta suuri kysyntä houkuttelee myös rekisteröimättömien pentujen myyntiin, joten suositun rodun pentua etsiessä vanhempien rekisteröinti ja terveystutkimukset kannattaa tarkistaa erityisen huolellisesti.

Luvut: rekisteröintitilastot 2024 ja 2025. Ne kertovat rekisteröidyistä rotukoirista, eivät kaikista Suomessa syntyneistä koirista.

Näin valitset koirarodun

Koira elää perheessä tyypillisesti 10–15 vuotta, joten rotua kannattaa arvioida koko sen elinkaaren kannalta. Käy läpi ainakin nämä kuusi asiaa ennen kuin rajaat vaihtoehdot muutamaan rotuun.

Liikunta: arvioi tavallinen arkiviikko

Laske liikunta-aika tavallisen arkiviikon mukaan, ei lomien tai viikonloppujen. Runsaasti liikkuva paimen- tai metsästyskoira, kuten bordercollie tai suomenajokoira, tarvitsee päivittäin pitkiä lenkkejä, mahdollisuuden juosta vapaana ja tekemistä myös päälle. Seurakoiralle, kuten havannankoiralle, riittävät yleensä muutama kävelylenkki ja leikkihetket. Rotusivujen liikunta-arvio kuvaa terveen aikuisen koiran tarvetta.

Turkki: harjaus, trimmaus ja karvanlähtö

Turkkityyppi ratkaisee, paljonko aikaa hoito vie ja paljonko karvaa kotiin jää. Pohjavillainen turkki, kuten suomenlapinkoiralla ja saksanpaimenkoiralla, irtoaa runsaasti etenkin karvanvaihdon aikaan. Kiharaturkkinen kääpiövillakoira irrottaa vähän karvaa, mutta sen turkki on leikattava säännöllisesti. Karkeaa turkkia, kuten kääpiösnautserilla, trimmataan joko itse tai trimmaamossa.

Luonne ja alkuperäinen käyttötarkoitus

Rodun alkuperäinen tehtävä näkyy arjessa. Noutajat ja villakoirat on jalostettu tekemään yhteistyötä ihmisen kanssa, ja ne oppivat nopeasti. Pystykorvat ja laumanvartijat ovat itsenäisempiä ja tekevät mielellään omia päätöksiä. Vahtikoirat ilmoittavat vieraista, ja monet pienet seurakoirat haukkuvat herkästi. Monella rodulla on myös erikseen käyttö- ja näyttelylinjoja, joiden energiataso voi erota selvästi.

Terveys ja elinikä

Rotujen välillä on suuria eroja tyypillisessä eliniässä ja perinnöllisissä sairauksissa. Berninpaimenkoira elää tyypillisesti 7–10-vuotiaaksi, kun taas toyvillakoira voi elää 14–18-vuotiaaksi. Lyhytkuonoisilla roduilla on hengitykseen liittyviä riskejä ja monilla isoilla roduilla nivelongelmia. Lue rodun terveystilanteesta rotusivulta ja kysy kasvattajalta, mitä terveystutkimuksia pentueen vanhemmille on tehty.

Kustannukset

Pennun hinnan lisäksi koira maksaa joka kuukausi: ruoka, vakuutus, rokotukset, varusteet ja mahdollinen hoitopaikka lomien ajaksi. Ison koiran ruoka ja lääkkeet maksavat enemmän kuin pienen, ja trimmattavan tai leikattavan turkin ammattihoito on oma kulueränsä. Vanheneva koira tarvitsee usein enemmän eläinlääkärikäyntejä.

Tila ja elämäntilanne

Mieti, millaista elämäsi on seuraavat kymmenen vuotta: muuttuuko perhetilanne, työ tai asuinpaikka? Kerrostalossa haukkuherkkyys ja yksinolon sietäminen ovat usein isompia kysymyksiä kuin koiran koko. Sovi hoitojärjestelyt lomien, työmatkojen ja sairastumisten varalle jo ennen pennun hankintaa.

Kun jäljellä on kaksi tai kolme rotua

Vertaa jäljelle jääneitä rotuja rinnakkain ja lue niiden rotusivujen terveys- ja hoito-osiot. Tapaa sen jälkeen kunkin rodun aikuisia koiria, mieluiten useampia ja eri kasvattajilta. Aikuinen koira näyttää, millainen pennusta tulee: kuinka paljon se liikkuu, haukkuu ja irrottaa karvaa ja miten se suhtautuu vieraisiin. Kysy omistajilta myös, mikä rodussa yllätti heidät.

Valmiit listat rajaavat rodut yhden kriteerin mukaan: aloittelijalle sopivat, lapsiperheelle sopivat, kerrostaloon sopivat ja allergiaystävälliset koirarodut.

Mitä FCI-ryhmä kertoo koiran arjesta

FCI:n roturyhmä kertoo, mihin työhön rotu on alun perin jalostettu. Vaikka harva koira tekee enää alkuperäistä työtään, sen vietit ja tarpeet näkyvät arjessa. Ryhmä on hyvä ensimmäinen rajaus, kun mietit, millaista tekemistä pystyt koiralle tarjoamaan.

• 1. Lammas- ja karjakoirat: oppivaisia ja ohjattavia työkoiria, jotka kaipaavat sekä liikuntaa että aivotyötä. Esimerkiksi shetlanninlammaskoira ja australianpaimenkoira viihtyvät agilityssä ja tokossa.
• 2. Pinserit, snautserit, molossit ja sveitsinpaimenkoirat: kirjava ryhmä vahti- ja palveluskoiria sekä isoja perhekoiria, kuten dobermanni, kääpiösnautseri ja berninpaimenkoira. Moni ryhmän rodusta vahtii kotiaan.
• 3. Terrierit: sisukkaita, rohkeita ja usein vilkkaita koiria, jotka on jalostettu pienpetojen ja tuhoeläinten pyyntiin. Jackrussellinterrieri on pieni mutta erittäin energinen.
• 4. Mäyräkoirat: ryhmän ainoa rotu mäyräkoira on itsenäinen metsästäjä, jolla on kolme kokoa ja kolme turkkityyppiä.
• 5. Pystykorvat ja alkukantaiset koirat: itsenäisiä, usein haukkuherkkiä koiria, joihin kuuluvat suomalaiset pystykorvat, lapinkoirat ja pohjoiset vetokoirat. Esimerkiksi suomenpystykorva ja siperianhusky tarvitsevat paljon liikuntaa.
• 6. Ajavat ja jäljestävät koirat: ajokoiria ja jäljestäjiä, joilla on erinomainen hajuaisti ja voimakas ajohalu, kuten suomenajokoira ja beagle. Luoksetulo vaatii paljon harjoittelua.
• 7. Seisovat lintukoirat: kanakoiria, jotka etsivät riistalintuja laajalla haulla ja ilmaisevat ne seisomalla. Esimerkiksi lyhytkarvainen saksanseisoja tarvitsee runsaasti juoksua.
• 8. Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat: yhteistyöhaluisia ja ystävällisiä koiria, joista monet sopivat myös ensimmäiseksi koiraksi, kuten labradorinnoutaja ja cockerspanieli.
• 9. Seurakoirat ja kääpiökoirat: ihmisen seuraan jalostettuja koiria, joiden liikuntatarve on yleensä kohtuullinen. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi cavalier kingcharlesinspanieli, chihuahua ja villakoirat.
• 10. Vinttikoirat: näköaistillaan saalistavia juoksijoita, jotka ovat sisällä usein rauhallisia ja hiljaisia. Whippet on ryhmän suosituimpia rotuja Suomessa, mutta voimakkaan saalisvietin vuoksi vapaana juoksuttaminen onnistuu vain aidatulla alueella.

Sama ryhmä ei tarkoita samanlaista koiraa. Esimerkiksi ryhmään 2 kuuluvat sekä vartioiva rottweiler että lempeä newfoundlandinkoira. Siksi ryhmän jälkeen kannattaa aina lukea rodun oma sivu.

Rekisteröity rotukoira: mitä se tarkoittaa?

Rotukoiralla tarkoitetaan yleensä Suomen Kennelliiton rekisteriin merkittyä koiraa, jonka molemmat vanhemmat ovat saman rodun rekisteröityjä koiria. Rekisteröidyn koiran polveutuminen tunnetaan useiden sukupolvien ajalta, ja sen vanhempien ja sukulaisten viralliset terveystutkimusten tulokset ovat tiedossa.

Monella rodulla on käytössä PEVISA-ohjelma. Se tarkoittaa, että pentue rekisteröidään vain, jos vanhemmille on tehty rodulle määrätyt terveystutkimukset, esimerkiksi lonkka- ja kyynärkuvaukset tai silmätarkastus. Pyydä ennen pennun varaamista kasvattajalta nähtäväksi vanhempien viralliset terveystutkimusten tulokset ja kysy pentueen sukusiitosaste.

Rekisteröimättömän koiran taustaa ei voi tarkistaa samalla tavalla, vaikka koira näyttäisi rotunsa edustajalta. Silloin rotutiedot kertovat vain suuntaa. Sekarotuinen koira voi olla erinomainen perheenjäsen, mutta sen aikuiskoko, turkki ja luonne on vaikeampi ennustaa.

Rotukoiran hankinta käytännössä

Kun rotu on valittu, seuraava askel on tutustua rodun koiriin ja kasvattajiin. Koiranäyttelyissä, kokeissa ja rodun harrastajien tapahtumissa pääset tapaamaan rodun aikuisia koiria ja niiden omistajia, ja kasvattajilta kuulet tulevista pentueista.

Suosituista roduista pentuja syntyy Suomessa vuosittain satoja, mutta hyvän kasvattajan pentueeseen voi silti joutua jonottamaan. Harvinaisemmissa roduissa pentueita voi olla vain muutama vuodessa, ja odotus voi venyä pitkäksi. Kasvattajalta kannattaa kysyä vanhempien terveystuloksista ja luonteesta, pentujen sosiaalistamisesta ja siitä, miten kasvattaja tukee ostajaa luovutuksen jälkeen. Hyvä kasvattaja kysyy myös sinulta, millaiseen kotiin pentu on menossa. Pennut muuttavat uuteen kotiin tavallisesti noin kahdeksan viikon ikäisinä, eikä pentua luovuteta alle seitsemän viikon ikäisenä.

Rotukoirarekisterin lisäksi jokainen Suomessa pidettävä koira, myös sekarotuinen, on merkittävä mikrosirulla ja ilmoitettava Ruokaviraston koirarekisteriin. Pentu ilmoitetaan rekisteriin viimeistään kolmen kuukauden iässä, ja kasvattaja hoitaa merkitsemisen yleensä ennen luovutusta. Omistajan vaihtuminen ilmoitetaan rekisteriin.

Lue pennun hankinnasta lisää pentuoppaasta. Myytäviä pentueita ja aikuisia koiria löydät Koiratorilta.

Näin käytät rotuosiota

Rotuosion työkalut on tehty käytettäviksi järjestyksessä: ensin rajataan, sitten verrataan ja lopuksi syvennytään yhteen rotuun.

• Rotutesti. Vastaa yhdeksään kysymykseen kodista, ajankäytöstä, perheestä, karvanlähdöstä, turkinhoidosta, haukkumisesta ja harrastuksista. Testi vertaa vastauksiasi kaikkien 355 rodun ominaisuuksiin ja kertoo, miksi kukin rotu sopii sinulle. Tee rotutesti.
• Suodattimet. Kaikkien koirarotujen listalla voit rajata rotuja koon, painon, käyttötarkoituksen, liikuntatarpeen, eliniän ja FCI-ryhmän mukaan sekä valita ominaisuuksia, kuten haukkuu vähän tai helppohoitoinen turkki. Valinnat tallentuvat osoitteeseen, joten haun voi jakaa linkkinä.
• Vertailu. Valitse kahdesta kolmeen rotua, niin näet koon, eliniän, turkin ja ominaisuusarviot rinnakkain. Myös vertailun voi jakaa linkkinä. Vertaa rotuja.
• Rotusivut. Jokaisella rodulla on oma sivunsa, jossa kerrotaan rodun historiasta, luonteesta, hoidosta, terveydestä ja siitä, kenelle rotu sopii. Rotusivuilla näkyy myös rodun omistajien lisäämiä kuvia. Jos sinulla on rotukoira, voit lisätä koirasi ja jakaa siitä kuvan rodun sivulle.
• Hakuvahti. Kun rotu on valittu, tilaa rotusivulta hakuvahti. Saat viestin, kun Koiratorille ilmoitetaan uusi kyseisen rodun pentue tai koira. Vahdin voi rajata maakuntaan tai aikuisiin koiriin.

Teemalistojen valintaperusteet

Valmiit rotulistat on koottu rotutietojen perusteella yhtenäisin ehdoin. Ominaisuudet on arvioitu asteikolla 1–5, ja sama rotu voi olla usealla listalla.

• Pienet koirarodut: aikuispaino tyypillisesti alle noin 10 kiloa (75 rotua).
• Keskikokoiset koirarodut: noin 10–25 kiloa (136 rotua).
• Isot koirarodut: yli 25 kiloa, mukaan lukien yli 45-kiloiset jättiläisrodut (144 rotua).
• Aloittelijalle sopivat koirarodut: arvio sopivuudesta aloittelijalle vähintään 4/5 (93 rotua).
• Lapsiperheelle sopivat koirarodut: lapsiystävällisyys vähintään 4/5 (213 rotua).
• Kerrostaloon sopivat koirarodut: pieni tai keskikokoinen rotu, jonka liikuntatarve ja haukkuherkkyys ovat enintään 3/5 (52 rotua).
• Allergiaystävälliset koirarodut: karvanlähtö hyvin vähäistä eli 1/5 (41 rotua).
• Metsästyskoirarodut: rodut, joiden käyttötarkoituksiin kuuluu metsästys (146 rotua).
• Suomalaiset koirarodut: Suomessa kehitetyt viisi FCI:n tunnustamaa rotua.