
Silkkivinttikoira
9–25 kg47–60 cm

Italianvinttikoira on vinttikoirista pienin. Se on siro, hellä ja tyylikäs seurakoira.
Pienikokoisia vinttikoiria on ollut Välimeren alueella jo antiikin aikana. Renessanssin Italiassa ne olivat aatelisten suosikkeja.
Italianvinttikoira on pienikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 32–38 cm ja paino 4–5 kg. Turkki on lyhyt ja hieno. Rodulla tavataan seuraavia värejä: musta, harmaa tai isabella. Rodulle ovat tyypillisiä pienet, taaksepäin taittuvat ruusukorvat. Pää on pitkä ja kapea, mikä on tyypillistä nopeille juoksijoille. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.
Italianvinttikoira on hellä, herkkä ja omistajalleen kiintyvä. Se voi olla vieraita kohtaan ujo.
Italianvinttikoira oppii hyvin, mutta tarvitsee johdonmukaisuutta ja riittävästi toistoja. Pentukurssi ja monipuolinen sosiaalistaminen luovat hyvän pohjan aikuisiälle. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi ratajuoksu, maastojuoksu (coursing), temppukoulutus, nosework ja rally-toko.
Rotu tarvitsee päivittäin liikuntaa ja mahdollisuuden juosta. Lyhyt turkki on helppohoitoinen, mutta koira tarvitsee kylmällä vaatteet.
Rodulla esiintyy luunmurtumia, erityisesti etujaloissa, sekä hammasongelmia ja PRA:ta.
Rodun keskimääräinen elinikä on 13–15 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.
Italianvinttikoira voi sopia ensikertalaiselle, joka perehtyy rodun tarpeisiin huolella ja käy koiransa kanssa pentukurssin. Liikuntatarve on kohtuullinen, joten rotu sopeutuu monenlaisiin perheisiin.
Italianvinttikoira on pieni koirarotu. Säkäkorkeus on tyypillisesti 32–38 cm ja paino 4–5 kg. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia.
Italianvinttikoira elää tyypillisesti 13–15 vuotta. Elinikään vaikuttavat perimä, ruokinta, painonhallinta ja liikunta.
Liikuntatarve on keskiverto: aikuinen koira tarvitsee noin 1–1,5 tuntia päivässä. Kasvavan pennun liikuntaa annostellaan maltillisemmin.
Kohtalaisesti. Ensikertalaisen kannattaa perehtyä rotuun huolella ja hakea tukea kasvattajalta ja koirakoulusta.
Rodun karvanlähtö on vähäinen. Turkki: lyhyt ja hieno. Turkinhoito on erittäin helppo.
Kyllä, rotu sopii yleensä hyvin kerrostaloon, kunhan päivittäinen ulkoilu hoituu ja yksinoloa harjoitellaan pennusta asti.
Italianvinttikoira kuuluu FCI:n ryhmään 10 (vinttikoirat). Nykyään sitä käytetään erityisesti seurakoirana.
Lapsiystävällisyys on rodulla hyvä. Lasten ja koiran yhteiseloa kannattaa aina valvoa ja opettaa molemmille hyvät tavat.
Kuva: Italianvinttikoira (piirroskuva). Värit: Musta, harmaa tai isabella. Rotukuvaus perustuu rodun yleisiin ominaisuuksiin, ja yksilöiden välillä on eroja. Ennen pennun hankintaa kannattaa tavata rodun koiria, keskustella useamman kasvattajan kanssa ja tutustua rotujärjestön jalostuksen tavoiteohjelmaan. Päivitetty 11.10.2026.
Lähteet: rodun FCI-rotumääritelmä, Suomen Kennelliiton rotutiedot sekä eliniän osalta Britanniassa ja muualla julkaistut rotukohtaiset elinikätutkimukset. Mitat ovat rotumääritelmän ja yleisesti julkaistujen tietojen mukaisia vaihteluvälejä.
Kaikki rodut ryhmässä vinttikoiratKaikki pienet koirarodutKerrostaloon sopivat koirarodut
Nämä rodut ovat kooltaan, käyttötarkoitukseltaan ja liikuntatarpeeltaan lähellä tätä rotua.

9–25 kg47–60 cm

23–27 kg63–74 cm

11–14 kg34–39 cm

4–6 kg25–30 cm

3,5–4,5 kg23–26 cm

6–7 kg24–26 cm