Koirat.com

Käytiin eilen ostamassa koirallemme sadeasu. Saimme alennuskupongin netistä ja menimme tuusulalaiseen eläinkauppaan ja hetken "hortoilun" jälkeen, palvelualtis myyjä tuli avuksemme. Kerroimme tarpeemme ja myyjä aloitti toi koira on sellainen sikaniska että sille on vaikea löytää valmista pukua. Noh kun yhtä pukua aloitettiin sovittamaan niin koiramme oli muuttunut porsaaksi ?! Puku oli liian pieni ja kun hän löysi isomman puvun hän otti varoittamatta koirasta kiinni ja alkoi puoliväkisin vetämään sadepukua päälle, niin koira vinkas ja alkoi rimpuilemaan. myyjä kun oli mennyt polvilleen ja tassu oli jänyt hänen polven alle. Kun hän ei ollut vielä sättinyt perheenjäsentämme tarpeeksi niin hänen mielestään koiramme on kuriton, kun ei anna pukea päälle. Mutta yhden asian hän teki meille helpommaksi, emme häiritse häntä enää läsnäolollamme emmekä tuhlaa rahojamme kyseisessä myymälässä, sillä näillä seuduilla on kyllä muitakin eläinkauppoja. Niin ja koiramme varmaankin on kuriton, koska koiraa ei ole koulutettu suojelemaan, palvelemaan tms. Niin koiramme on 10kk nuori Mopsi ei porsas.

Otsikko muokattu yleisemmäksi

Vanis

Suosittelen laittamaan palautetta suoraan ko. eläinkauppaan.

Muoks. Ja näin myöhemmin uudelleen lukaistuna: jos joku sai sellaisen kuvan ettei saisi huonosta asiakaspalvelusta netissä kertoa, niin en suinkaan sitä tarkoittanut. Töykeältä asiakaspalvelultahan tuo kuulostaa, mutta jos et vielä laittanut palautetta kaupalle, niin laita ihmeessä. Siitä hyötyy sekä kauppa että mahdollisesti myös se huonoa asiakaspalvelua saanut.

Tuli mieleen, kun yritimme helsinkiläisestä jäätelökioskista ostaa jäätelöä kaverini kanssa. Seisoskelimme luukulla ja keskustelimme siitä, mitä valitsisimme. Rahat olivat kourassa valmiina, ja kun viimein saimme päätöksen tehtyä, odotimme jotakuta palvelemaan. Kaksi teiniä istuivat siinä nenämme edessä toistensa kanssa puhellen, kunnes toinen nosti puhelimen korvalleen ja toinen alkoi näpyttää tekstiviestiä. Sanoin ääneen kaverilleni, että minun tehtäväni ei ole pyydellä myyjää luukulle - jos ei myyjä palvele oma-aloitteisesti, niin saadaan me jäätelömme muualtakin. Ei vieläkään reaktiota, joten poistuimme. Laitoin palautetta lafkan omistajalle, ja sain takaisin kiittelyä palautteesta. Kurjaahan se olisi, mikäli yrittäjä ei saisi mitään kautta tietoonsa, millaisia työntekijöitä hänellä on.

Tervetuloa palstalle!
Aloituksesi voisi sopia hyvin esim. purkautumisosastollekin, mutta ilman muuta aiheesta voi avata oman aiheenkin jos haluat keskustella asiakaspalvelusta tai sen puutteista enemmänkin. Siinä tapauksessa otsikon voisi muokata käsittämään asiakaspalvelua yleensäkin, niin muutkin samanaiheiset viestit voi lisätä saman otsikon alle.

Mietin minne näitä juttuja laittaisin ja päädyin sitten kaivamaan tämän ketjun esiin, kun minulla on sekä hyviä että huonompia kokemuksia ihan tältä päivältä.

Ensinnäkin kiitos kaikille niille kaupoille, joissa ei ole asiakasvessaa ja joissa kuitenkin olen päässyt pyynnöstä lasten kanssa piipahtamaan työntekijöiden vessassa. Juuri tänäänkin tuli tilanne, että kolmivuotias (oikeasti vasta ylihuomenna kolme) poika alkoi valittaa pissahätää kesken kauppareissun ja ystävällinen työntekijä opasti meidät kaupan varastotiloihin työntekijöille tarkoitettuun helpotuslaitokseen.

Sitten puhelinmyynnin "asiakaspalveluun". Tämä menisi jonnekin jaaritteluunkin, mutta kerrottakoon tässä. Olin tulossa kyliltä kotiin, kun puhelin soi. Vedin bussipysäkille pysäyksiin ja kaivoin puhelimen taskusta. Tuntematon numero. Eli kaupustelija... Päätin kuitenkin vastata. Jostain syystä puhelin temppuili ja en ensin saanut puhelua linjalle. Sitten, kun sain linjan auki toisesta päästä kuuluu. "X (mieheni nimi) haloo! X haloo! Perkele! HALOO X" Siinä vaiheessa katkaisin enkä viitsinyt sitten sanoa yhtään mitään. Liittymä on miehen nimissä ja toisinaan tuon asiakkaatkin soittelevat. Olen kyllä varma, että tuo ei ollut mikään asiakas... Eikä varmaan mieskään tuolla tavalla lähestyvältä kauppiaalta mitään olisi ostanut. Hän ei muutenkaan osta yleensä yhtään mitään puhelinkauppiailta... toisin kuin minä, joka kerran jos toisenkin olen langennut niin lehtitilauksiin kuin kirjakerhoihin ja milloin mihinkin. Tämän päiväisen jälkeen vaan ei enää tee mieli ostaa mitään puhelinmyyjältä. Ei edes siltä miellyttävän ja kohteliaan kuuloiselta.

Sattuipa kerran eräässä huonekalukaupassa:

Olimme avopuolison kanssa ostamassa vierashuoneeseen vuodesohvaa. Tarkoituksena ei ollut tatsata sohvaan tuhansia euroja koska sohvalle tuskin tulee kovin kovaa käyttöä. Noh.. näin tilanne meni:
Myyjä: Hei, mitä etsitte?
Me: Vuodesohvaa.. ihan sellaista perus.
Myyjä: Ja minkälaista hintahaarukkaa olette ajatellut?
Me: no siinä +/- 500 euroa.
Myyjä: no eurolla voi lotota.

Oltiin pikkasen äimän käkenä. Todettiin vaan että taidetaan sitten mennä neuvottelemaan viereiseen kauppaan... Ei tainnut myyjää kiinnostaa sitten pienemmän provikat. Ei mennä enää ikinä kyseiseen liikkeeseen.

Viime viikonloppuna törmäs taas varsinaiseen asiakaspalvelijaan erään paikkakunnan M&M liikkeessä. Oltiin menossa vetovaljaita kahtelemaan koiralle ja tutkisteltiinkin siinä niitä ilman koiraa hyvä tovi ja sillon jo kiinnitin huomiota miten kaupan ainut myyjä höpötteli ihan omia juttujaan joidenkin tuttujen kanssa. Aina kun asiakkaita käveli lähempää niin juttelu muuttui supitteluksi. Hain sitten koiran autosta, että vois sovitella, mutta enpähän muistanut mihin kohtaan vetolenkki pitää tulla niin oisin halunnut myyjältä apua.. Kas kun sitä ei saanut. Myyjä oli siirtynyt kaupan perimmäiseen nurkkaan juorurinkinsä kanssa ja kun kävelin kohti alkoi taas järjetön supina ja suunnilleen selät käännettiin minuun päin. Menipähän siinä vaiheessa hermo ja marssin koiran kanssa kaupasta ulos. Ärsyttävää tuhrata melkein 20 minuuttia kaupassa palvelua saamatta. Jos oltas jätetty het alkuunsa tuo kauppa välistä niin oltais keretty paikkakunnan toiseenkin valjaskauppaan. Ja meitäkin oli 'seurueessa' 3 ihmistä + paikalla ehkäpä ~5 muutakin asiakasta pyörimässä. Eipä siinä mitään, saa toki tuttuja moikata, mutta joku raja nyt sentään..

Tarvitsin taannoin hautajaisiin kukkalaitetta. Soitin neljään kukkakauppaan tiedustellakseni miten lyhyellä tilausajalla sen saisi, koska se olisi valmis noudettavaksi ja mitä se maksaa. Ensimmäiselle kauppiaalle kerroin, että muistokimppu tulee veljen hautajaisiin.

Minulla oli tarkka suunnitelma sen kimpun ulkonäöstä, kuten kukkien lajeista väristä ja määrästä. Esitin sen kaikille näille valitsemilleni ehdokkaille. Kukkalaitteen laatu ja koko ja hinta oli viimein selvitetty ja sovittu.

Näissä kolmessa viimeisessä kohteessa seurasikin sitten varsinainen yllätys, tai yllätys se oli tietenkin vain ensimmäisellä kerralla! Toistuessaan asia vain kummastutti. Nämä kaikki kolme kukkakauppiasta nimittäin kysyivät: "kuinka läheinen vainaja oli teille, oliko sukua tai..."? Vastasin, että veljestä oli kyse. "Ai jaa, kyllä se sitten on kalliimpi", sanoivat kaikki. Minä tietysti olin ihan äimänä; "mutta se hintahan tuli tuossa jo aikaisemmin sovituksi"!

"Niin, mutta kun on noin läheisestä henkilöstä kyse, niin kyllä se sitten on kalliimpi", tuli kaikilta kuin yhdessä sovittuna. Minä en uskonut korviani; "niin, että mitä"? "Kun on sentään noin läheisestä sukulaisesta kuin veljestä kyse, niin kyllä se silloin on näyttävämpi se kimppu", vastasivat nämä jokseenkin samoin sanoin.

Minä muistutin, että sen kimpun kaikki yksityiskohdathan tuossa aiemmin jo sovittiin, että eikös se näyttävyyskin sisältynyt siihen, kysyin? "Niin kyllä, mutta silloin ei ollut puhetta kuinka läheisestä henkilöstä oli kyse", oli vastaus. Minä totesin kaikille: "jassoo, antaa olla, kiitos ajastanne, kuulemiin".

Kävin sitten tuttavani kukkakaupasta hakemassa tarvikkeet, kuten kahvan sienipohjineen, kukkien tukilangat sekä kortin nauhoineen. Kukat ja viheroksat ostin parista kaupasta kimppuina ja tein kukkalaitteen itse. Tämä tekeminen toimi samalla eräänlaisena surutyönä. Kukkalaitteesta tuli upea, vaikka itse sanonkin. Samoin toimin tätini hautajaiskukkien kanssa vajaa vuosi myöhemmin.

Ei nyt varsinainen yksittäinen tapaus, mutta olen huomannut, että mitä laitetumpana menen kauppaan, sitä parempaa palvelua saan. Eihän se toki ole vaikea päätellä, miksi, mutta kyllä se silti väliin potuttaa.

Hyvää asiakaspalvelua olen saanut Sievin kenkäliikkeestä Helsingistä useimmiten Prismoista ja sitten Glitter-koruliikkeestä.

^ Sama huomattu! Jos menee pipo silmillä kauppaan, palvelua ei saa koskaan!

Erityisesti risuja Lahen Giganttiin - palvelua en oo saanut koskaan. Oli sitten päällä korkkarit tai verkkarit (ei yhdessä)
Ruusuja ehdottomasti saman kaupungin Vilaan - aina ystävällistä palvelua, muttei koskaan tuputtamista mihin moni sortuu pikkukaupoissa. Annetaan myös katsella rauhassa.

Itsekin entisenä myyntialalaisena ärsyynnyn suunnattomasti siitä jos myyjä olettaa joitain asioita. Paras esimerkki taisi olla sähkösopimusmyyjä - puhelin sellainen.
Olin juuri ostanut talon, ihan ittekseni. Myyjä soitti ja ehdotti sähkön kilpailuttamista. Jossain vaiheessa puhelua alkoi olettamaan, että elän parisuhteessa ja ehdotti josko voisiko asiasta isännän kanssa keskustella. Tähän oli pakko vastata "kiitos kysymästä, mutta kyllä tässä ihan vapailla markkinoilla ollaan" ja päälle hieman neuvoja pojalle
Sähkön tuottaja ei vaihtunut ja viimeiset sanat "Soitat varmasti meille 2 kuukauden päästä koska toinen yhtiö nostaa hintojaa" Vais niin!

Sekin on muuten outoa, että multa kysytään aina Alkossa papereita jos menen ilman meikkiä ja laittautumatta, mutta ei yleensä sillon kun oon laittautunut.
Vaikka eikös sen pitäisi mennä just toisin päin, että niiltä meikillisiltä ihmisiltä kysytään, ettei meikkikerrosten alla piilottelekin joku teini. Ei kai kukaan alaikäinen yrittäisi ostaa alkoholia yhtään laittautumatta? Tai sitten mä vaan näytän tosi nuorelta ilman meikkiä.

mmirmeli kirjoitti:

Ei nyt varsinainen yksittäinen tapaus, mutta olen huomannut, että mitä laitetumpana menen kauppaan, sitä parempaa palvelua saan. Eihän se toki ole vaikea päätellä, miksi, mutta kyllä se silti väliin potuttaa.

Mua on epäilty myymälävarkaaksikin ilmeisesti ihan vaan epäsiistin pukeutumisen takia ja siksi, että pyörin kemppariosastolla liian pitkään (mietin ostanko meikkivoidetta, ja jos ostan niin mitä, ja ostinkin lopulta vain huulirasvan). Mulla oli päällä kauhtuneet cargo-housut, pusakkamallinen skottiruudullinen takki ja "nistipipo" - kyllä mäkin sen tajusin ettei ne päällä mennä mihkään edustamaan, mutta olin tulossa tallilta ja kävin kotimatkalla kaupassa!

Kaarinan Happy Petissä saa yleisesti ottaen aina hyvää palvelua, tilasivat mm. suoraan Jokkelta mulle sen pannan, mitä olin metsästänyt pitkään Kaikki muut liikkeet kieltäytyivät tilaamasta, vaikka lupasin maksaa koituvat kulutkin.

Turun keskustan Yliopiston apteekki on myös palvelutasoltaan ihan eri kaliiberia kuin muut keskustan apteekit - siellä oikeasti autetaan ja olo on tervetullut, eikä sellainen, että hus pois siitä häiritsemästä.

Mää sain viime kesänä ihan parasta palvelua yhdessä Emotionissa, kun olin etsimässä meikkivoidetta. Myyjä osasi neuvoa heti mulle sopivan aineen ja se on kyllä ollut paras meikkivoide mitä mulla on ikinä ollut.

miimi kirjoitti:


Olin juuri ostanut talon, ihan ittekseni. Myyjä soitti ja ehdotti sähkön kilpailuttamista. Jossain vaiheessa puhelua alkoi olettamaan, että elän parisuhteessa ja ehdotti josko voisiko asiasta isännän kanssa keskustella.

Kokemuksieni vuoksi en yhtään ihmettele!
Olin nimittäin taannoin Lapissa hommissa, ja olin vähällä tehdä samoin. Yhteen asumisterveyteen liittyvään ja asiakkaalle maksuttomaan tutkimukseen piti saada 40 taloutta. Eipä siis kun soittelemaan. Paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikissa huusholleissa puhelimeen vastasi talon emäntä.

Esittelin itseni ja asiani ja vastailin kysymyksiin sekä ehdotin tutkimukseen osallistumista. Siinä vaiheessa, poikkeuksetta, rouva sanoi: "hetki vaan, minä annan miehelle, se on tuossa lähellä/pihalla/autotallissa/vessassa jne, ei kestä kauan." Sitten tuli puhelimeen talon isäntä, ja sain selvittää samat asiat taas kerran.

Tähän info- ja tiedusteluosioon olin suunnitellut käyttäväni 10 minuuttia per kohde ja projektiin kaikkinensa pari päivää. Tämän "tuplavarmistuksen" takia aikaa vierähti lähes viikko. Läheskään aina kun se perheen pää ei ollut puhelimeen saatavissa.

Viimeistään kymmenennen puhelun kohdalla rupesi jo vahvasti k**pimään, ja teki mieli sanoa puhelimeen vastanneelle talon emännälle: "olikohan se talon isäntä itse kotosalla, saisinko puhelimeen"?

Työkaverille tosin uhkasin sanovani seuraavalle emännälle; "antakaa sille isännälle sitten vasta kun tämä puhelu on päättynyt, ei kai sillä niin hengenhätä ole". En toteuttanut uhkaustani, mutta päätin, että se oli viimeinen puhelinkysely jonka teen.

Seinäjoella ruusuja annan ehdottomasti pääpostin rouville, Citymarketin Faunattaren henkilökunnalle ja FilmTownin eräälle myyjälle. Niin ja Helsingissä Minna Parikka Boutiquen henkilökunnalle.. Parikan liikkeeseen soitinkin viimeisimmän tilauksen jälkeen ja kiitin erittäin hyvästä palvelusta, meni se myyjä siellä ihan hämilleen. Mutta niinhän se on, positiivista palautetta saa niin kovin harvoin, että sitten kun sitä tulee, ei osaa ottaa vastaan kauniita sanoja.

Olen suorastaan rakastanut Göteborgin "Igor The Dog" -putiikin italialaiseen omistajaan. Olen tuhlannutkin siellä siis elämäni kalleimpiin takkeihin ikinä. Hän on ihan älyttömän avulias, positiivinen ja kertoo mielellään asiakkaille yksityiskohtia vaatteista ja on niin mutkaton, että herran pieksut. Tällaisia myyjiä enemmän, vaikka ei olisi itse omistajana! Itseasiassa tuo kyseinen putiikki oli aina mun "nähtävyyslistalla", kun kavereita tuli käymään ;D Sijaintikin on siis Hagassa, jossa muita ihania pikkuputiikeita ja kahviloita. Voih!

Järvenpään musti&mirri:
sylillinen ruusuja myyjälle, joka omistaa rhodesiankoiran!
Ollaan haettu ja saatu ostetuksi kasvavalle podhalanskillemme
myös omistajille mieleiset
kaulapannat, moneen käyttöön hihnoja mm.näyttelyihin ja maantielenkkeilyyn sekä shampoot
Ollaan soviteltu ja haisteltu ja vaikka mitä
KIITOS HYVÄSTÄ PALVELUSTA

Tilasin koiralle Zooplussalta (nettikauppa) vahingossa väärän kokoiset tossut.
Laitoin sitten asiakaspalveluun viestiä sähköpostitse, että tahtoisin tossut (arvo n. 24€) palauttaa, ja pyysin saada lisäohjeita.
Sain muutaman päivän päästä viestin, joka lämmitti kyllä sydäntä: palauttavat minulle rahat, mutta minun ei tarvitse palauttaa tossuja, vaan voisin antaa ne lahjoituksena esim. paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle tai eläintenlöytökotiin!

Upeaa ja varsin ihailtavaa toimintaa!

Pysyn kyllä vastaisuudessakin Zooplussan uskollisena asiakkaana, ja tossut toimitan hyvillä mielin hyväntekeväisyyteen.

^ Zooplussalle pisteet täältäkin Tullut tilattua monen sadan euron edestä tavaraa ja aina oon kyllä tyytyväinen ollut ja tilaan jatkossakin. :)

Ja peten koiratarvikkeessa on aina edullista ja lähes joka kerta tulee jotain ekstraa mukana. Toimitus on nopea ja ei ole kerrassaan mitään valitettavaa.

Petenkoiratarvikkeesta on mullakin vain positiivisia kokemuksia, ainoastaan että tavaraa varataan joidenkin osalta huonosti ja loppuu äkkiä. Mutta uutuuksia tulee kiitettävästi, nopea palvelu.
Jopa ostettuani liian pienet valjaat, vaihdoin isompiin ja eri merkkisiin, ei tarvinnut maksaa erotusta heille takaisin.
VIP asiakkaille on paljon erikoistarjouksia usein, ei voi kyllä valittaa ollenkaan :)