Koirat.com

Tällainen aihe on junnupalstalla mutta en löytänyt aikuisten puolelta. Enkä tiennyt mihin tämä kysymys sopisi. Meinasin jo tunkea junnupalstalle, mut sit en kehdannut näin "vanhana tätinä" (30v)
Niin, sellaista kysyn että mistä voisi ostaa marmorikaulimen? Mielellään Turun seudulta...vai saako jostain netti-kaupasta? Mulla on marmorikaulin ja ostin sen aikoinaan Turun Stockmannilta, mutta nyt haluaisin ostaa sellaisen äidilleni lahjaksi eikä niitä ollut enää Stokkalla kun viimeksi kysyin, eikä ollut tulossakaan
Mun mielestä marmorikaulin on ihan paras, sillä on paljon helpompi kaulia kuin puisella

Täältähän tuommoisen saisi tilattua.. :)

Itse asiassa tuon jo näin, kun netissä surffailin ja etsin kaulinta. Liian kallis mulle , muistaakseni mun kaulin maksoi 10-20e väliltä.

Hehh, mun kaulimena toimii viinapullo

^hehe, jep! Hätä keinot keksii ja hyvä säästö. Painoakin siihen saa, kun täyttää vedellä :)

Juu mutta kun mä säilytän marmorikaulinta keittiön tasolla puisessa telineessä, niin onhan se kauniimpi kuin viinapullo pöydällä. Marmorikaulinta nimenomaan kuuluu pitää esillä.

Niii kirjoitti:

Hehh, mun kaulimena toimii viinapullo

Miunkin! On muuten ehkä paras kaulin ikinä.

Hyi hyi, tulee noista viinapulloista mieleen se joku leivontaohje, missä neuvotaan lisäämään aina tilkkanen vahvempaa, kunnes ollaan jo niin kännissä että taisi mennä ruokakin jo pilalle

Minäkään en löytänyt kaulinta perjantaina, kun lasten kanssa oltiin alkamassa piparin paistoon. Meillä kaulimen virkaa sitten hoiti niin ikään pullo. Mutta kun ollaan tälläinen tylsä abolutistiperhe, niin se oli ihan vain mehupullo.

Siitä piparinpaistosta voisinkin sitten kertoa pitkän tarinan. Mutta tyydynpä vain toteamaan, että se idyllinen puuhailu lasten kanssa voi olla aika kaukana ja touhusta tulla varsinaista kaaosta, jos yksi paistajista on päiväunet väliinjättänyt alle kolmevuotias. Piparitaikinaa on kiva kaapia seiniltä...

Minulla olisi hakusessa hyvä valkosipulipuristin. Minulla oli joskus -80-luvulla hankittu tsekkoslovakialainen puristin. Siinä oli oikeaoppisesti nivelletty mäntä ja suoraseinäinen sylinteri. Oli tosi oiva vehje, jolla homma toimi.

Sitten välkky velipoika keksi murskata sillä pähkinöitä. Eihän männän alumiininen varsi tietenkään sellaista kestänyt. No, veli hankki tilalle hienon, ruostumattomasta teräksestä tehdyn virityksen, jossa sipulipesä on semmoinen veneen mallinen. Valkosipulia puristettaessa valtaosa sipulista pursuaakin tämän vuoksi männän ohi. Laite ampuu myös valkosipulin mehut suoraan puristajan silmille. Mutta ihan nätti ja siisti laite se on katsella!

Olen jo vuosikymmenen ajan aika ajoin etsinyt kunnollista puristinta tilalle, vaan enpä ole vielä toimivan tuntuista löytänyt. Olisiko apuja?

^ Minusta valkosipulinpuristimessa on tärkeää, että se "ritilä", minkä läpi valkosipuli siis puristuu, on irrotettava. Sitä on niin p*rseestä pestä kun pitää harjalla yrittää ronkkia sisäpuolta, jos se ei irtoa. Mulla on nyt ihan hyvä, muistaakseni Fiskarsin.. Ei mikään täydellinen, mutta ei ammuskele mehuja silmille ja helppo puhdistaa.

Mun äidillä on maailman parhain valkosipulipuristin. Tais olla Tupperwarelta semmonen harmaa/sinertävä. Mun keittiössä on kaikkea - muttei tuota puristinta. Se onkin mun joululahjatoive äipältä..