Koirat.com

Tämä viesti koskee kaikkia opiskelijoita, jotka asuvat omillaan/poikaystävän/kämppiksen/jne. kanssa (ts. ei vanhempien luona): Kuinka monta lemmikkiä taloudestanne löytyy ja minkälaisia? Millä rahoitatte lemmikkinne? Käyttekö töissä opiskelun ohella, vai löytyykö sukanvarresta niin paljon säästöjä, ettei huolta huomisesta? Onko monen lemmikin ylläpito rankkaa vai palkitsevaa (ehkä sanomattakin selvää.. :)? Onko koskaan tullut yllättäviä ongelmia, ettei olekaan pystynyt rahoittamaan vaikka äkillistä eläinlääkärikulua tai muita yllättäviä menoja eläinten suhteen? Miten olette toimineet silloin? Ajatuksia ja mielipiteitä, kiitos :)

Omasta taloudestani löytyy entuudestaan jo kissa ja kolme jyrsijää ja nyt olen taas innostunut hieman ajatuksesta hankkia koira.. Mutta sitä ennen päähäni on tullut monia kysymyksiä ja mietteitä joista yksi on seuraavanlainen: onko ajatus hankkia koira opiskelijatalouteen täysin utopistinen, kun kämpässä on jo kissa ja kolme (yhdessä häkissä asuvaa) pieneläintä? Olen siis 22-vuotias nainen ja asun yhdessä avopuolisoni kanssa. Käyn osa-aikatöissä opiskelun ohella ja pystyn vaikuttamaan erittäin hyvin työvuorojeni määrään.

2 koiraa, iso ja pieni. Asun mieheni kanssa vuokralla. Mies käy töissä mut eipä hän noita elukoita juurikaan rahoita. Toisen koiran ostin omilla säästöillä, toisen opintolainalla. Opintolainalla olen ostanut myös auton jota ei siis tarvittaisi jos ei olisi koiria. Opintolainasta menee oikeastaan lähes kaikki koirien kulut ruuista lähtien ellei satu olemaan kuun loppu ja opintotuesta sopivasti jäljellä. En käy töissä opintojen ohella.

Jos kävisi joku onnettomuus jommalle kummalle ja jouduttaisiin yhtäkkiä lääkäriin eikä olisi maksaa hirveitä summia niin mun vanhemmat ovat luvanneet että he lainaavat hätätapauksissa.

Koirien pito on maailman parasta, en vaihtais pois. Mun henkireikä. Toki on omat juttunsa, ei voi spontaanisti vaan mennä ja tulla. Eilenkin olin kaveria muuttamassa koulupäivän jälkeen ja he jatkoivat siitä sitten baariin, mutta mä menin kotiin koska koirat olivat olleet jo 8h keskenään. Mutta sitten on se toinen puoli että olen saanut paljon kavereita joiden kanssa aikaa vietetään koiraharrastuksen parissa.

Yksi keksikokoiseksi kasvava (aikuispaino 20kg+) pentukoira ja tarkoituksena hankkia kesällä toinen. Asun tyttöystävän kanssa yhteisessä vuokrakämpässä. Emme käy kumpikaan opintojen ohella töissä, emmekä nosta opintolainaa. Minä saan lähes täyden opintotuen ja tyttöystävä hieman vähemmn. Vanhemmat ja sukulaiset tukee jos on tiukkaa (esimerkiksi nyt maksoivat auton huollon), mutta pyrimme pärjääään omillamme.

Suurin rahareikä koiran ostohinn jälkeen on ruoka. Meillä ostetaan 15kg säkki Jahti&Vahtia, maksaa vajat 30 euroa. Yhdellä koiralla riittää 2-3 kuukautta. Me sekoitellaan joukkoon liha, kermaviiliä ja kananmunia - joten nappuloita menee vähemmän. Toisen koiran tullessa taloon ollaan varauduttu käyttämään koirien ruokaan yhteensä 30 euroa/kk.

Lisäksi eläinläääkärikulut syövät ihan kivan määrän rahaa. Pennun ensimmäisenä vuotena rahaa menee lisäksi tarvikkeisiin ja muuhun sälään. Itse pidän omalla koiralla menoarvio-listaa, jonka näkee täältä.

Rahaa tuohon menee, ja aikaa - mutta on se sen arvoista. En pysty kuvittelemaan elämääni ilman koiraa. Miten kamalaa ja tylsää se olisi.. Koiran kautta saa pidettyä itsensä liikkeellä vaikempina ja huonompinakin aikoina, se jaksaa aina piristää. Sen kautta on tutustunut myös moniin mukaviin ihmisiin. :)

2 täälläkin, kumpikin tullut opiskelun aikana. Nyt olen ollut vuoden päivät osa-aikaisesti töissä ja gradua väännän samalla. Mulla oli sukanvarressa sen verran säästöjä, että niistä riitti pitkän aikaa ns. normaalielämiseen tarvittavat rahat.

Tosin ensimmäisen koiran hirmuiset eläinlääkärikulut sairastumisen myötä verottivat sitä pottia ja nyt kun pitää ensi kuun aikana maksaa parin vuoden takaisia opintotukia takaisin, niin joudun varmaan ensimmäistä kertaa koskaan lainaamaan vanhemmilta. Nytkin nostan opintotukea vaikka käyn töissä ja tulorajat paukkuu koko ajan yli, joten näistäkin pitää maksaa takaisin varmasti myöhemmin. Luotan siihen kun valmistun kesällä/syksyllä niin sitten on rahaa maksella.

En kadu yhtään ja opiskelu on mielestäni ihan hyvää aikaa ottaa koira, nimenomaan kun pystyy vähän säätämään niitä poissaoloaikoja ja ihan pentuaikana vähentämään työvuoroja tms. Lisäksi koira tottuu semmoiseen epäsäännölliseen rytmiin. Toki se edellyttää että on rahaa tai ainakin joku hätävara paikka mistä sitä saa. Koira rajoittaa kyllä elämää niinkuin Rorys sanoikin, ei voi koulun/töiden jälkeen lähteä juuri mihinkään, mutta omalla kohdallani se ei ole mitään verrattuna siihen mitä olen koirien kautta saanut. Itselläni voin erottaa menneisyydestä "koirattoman" ja "koirallisen" elämän ja nämä kaksi eroavat toisistaan niin paljon että sitä on vaikea itsenikin uskoa, enkä olisi ikinä uskonut vain 4 vuotta takaperin millaista elämäni on nyt.

Mun neuvo: Jos siltä tuntuu ja rahaa näyttäisi olevan niin ota ihmeessä koira, mutta ota sille eläinlääkärikuluvakuutus.

Mä olen varmaan ihan vääränlainen ihminen vastaamaan tähän ketjuun, mutta vastaan silti.

Eli asun yksin vuokralla yhden koiran kanssa ulkomailla. En käy töissä, minulla ei ole säästöjä, asun opintotuella, opintolainalla ja ajoittain vanhempien avustuksella. Koulu- ja asumiskulut ovat niin järkyttävät, että niihin se raha menee, ja oikeastaan koiraan kuluvat raha on varsin vähäistä (lähinnä ruokaostoksiin, syö pääosin nappulaa ja luita, joskus koulutuskurssiin). Yhden kerran olen äkillisesti joutunut repäisemän £200 koiran eläinlääkärikuluihin, mutta otin rahan lainasta, ja sain siitä aika paljon takaisin vakuutuskorvauksina. Koira myös lentää pari kertaa vuodessa, jolloin sen lentolippu maksaa väh. 250 €. Mutta vaikka koira maksaa, se todellakin on pienin rahareikä muun elämäni kuluissa. En antaisi koiraa pois, vaikka se olisi periaatteessa yksi ainoista asioista, joissa voisin "säästää". Se pitää kuitenkin hyvää huolta mun henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Mä elin viime vuoden ilman koiraa, asenteella "nyt kokeillaan tätä vapaata elämää ja bailataan auringonnousuun", kunnes tulin tulokseen, että kiitos ei. Koiraton elämä on ihan kamalaa. Juu, sitä aikaa sitten myös on, mutta mitä sillä kaikella ajalla edes tekee, jos jo lenkkikaveria on laiskoista kavereista vaikea saada.

Yksi iso koira. Koiran hankinta kustannettiin omista säästöistä avon kanssa puoliksi. Molemmat käydään opintojen ohessa kerran-pari viikossa töissä, lainaa ei nostella. Hyvin pärjtään :)
Mieli tekisi toista isoa koiraa, mutta taitaa mennä vielä muutama vuosi, ennenkuin sellaiseen on aikaa, tilaa ja varaa

Opiskelija täälläkin. Mulla on yksi iso koira irlanninsetteri :) Rahaa on riittänyt säästöön asti vaikka töissä en ole käynyt opiskelun ohella. On mulla ollut kaksikin koiraa joskus samaan aikaan ja ihan hyvin pärjään taloudellisesti. Opintolainaa en ole ottanut. Asun tällä hetkellä 33neliön yksiössä .Toista koiraa en kyllä ottais näin pieneen asuntoon,enkä muitakaan elukoita.

2 täälläkin, eli kissa ja koira 28 neliön keskustayksiössä. Molemmat pieniä, terveitä ja vähäruokaisia, eli rahaa menee suunnilleen muutamia kymppejä kuukaudessa. Eläinlääkärimaksut, jos niitä tulee, hoidan opintolainalla. En käy töissä tällä hetkellä, mutta haluaisin kyllä, nyt ei oikein tunnu rahat riittävän ilman sukulaisten avustuksia.

Yksi keskikokoinen koira & yksi naurettavan iso kissa kimppakämpässä. Kissa on kämppiksen, koira mun joten kumpikin maksaa luonnollisesti oman elukkansa menot. Koiran ruokakulut 20 euron luokkaa kuukaudessa, yllättäviä menoja ei ole toistaiseksi ollut mutta mikäli tulee niin maksan opintolainalla tai tarvittaessa lainaan vanhemmiltani. Lainaa tosiaan nostan, millä maksan lähinnä auton vuosivakuutuksen ja huollon sekä joitakin vuosittaisia suurempia hankintoja, töissä käyn joitakin kertoja kuukaudessa opiskeluaikana. Raha on enemmän tai vähemmän tiukassa, mutta koiran osuus menoista on niin häviävän pieni että toinen on suunnitteilla loppukesäksi. Toisen koiran maksan kesätyörahoistani.

2 koiraa ja 2 kissaa. Opiskelen töiden ohella sanotaanko näin, kun etäopiskelukoulu. Töissä käyn vaihtelevasti 2-4krt viikossa. Avopuolison (opiskelija) kanssa asutaan 45neliön kaksiossa kerrostalossa.
Aikunen koira annettiin meille ja toinen ostettu puoliksi äidin kanssa. Kissatkin annettu meille, toinen ei oma (asuu meillä, kun kasvattajansa luona muut kiusas eikä voitu pitää samoissa tiloissa muiden kanssa). Kustannan eläinten ruuat, rokotukset yms ihan itse. Koirien ruokiin menee varmaan 40-50e/kk, kissoilla aina isompi säkki ruokaa 50-65e, mutta kestää pari kuukautta. Aikuisen koiran kanssa käydään näyttelyissä ja nuorempikin aloittaa tänä vuonna sen harrastuksen.
Yllättäviä menoja ei toistaiseksi ole tullut, mutta pääsääntöisesti aina sen verran rahaa löytyy etteikö sais hoidettua ja jos ei löydy niin vanhemmat varmasti lainaa.

Rahaa palaa ja välillä turhauttaa, mutta ei ilmankaan voi olla

Minulla on ollut koiria 13-vuotiaasta lähtien, myös opiskelujen ajan. Aikaisemmin on ollut myös pari kissaa, käärme ja ties mitä härpäkettä. Tällä hetkellä koiria on kotona 5 (yksi on miehen), ja yhteisomistuksessa muualla 3. Määrä ei tule vähenemään, koska tarvitsen koiria eri käyttötarkoituksiin, ja kasvatustyö vaatii myös useamman jalostuskoiran.
Olen tehnyt koko opiskeluajan melko paljon töitä, ja ilman niitä tuloja en todellakaan tulisi toimeen. Yksin en tällaista laumaa voisi pitää, joten suuri kiitos kuuluu miehelle. Meillä on iso talo maalla, joten isommallekin laumalle on tilaa. Suurin osa koirista on sellaisia passiivisia möllyköitä joille riittäisi pelkkä lenkkeily, kun taas osa vaatii enemmän huomiota. Yhden kanssa pitäisi tokoilla ja harrastaa agilitya, ja uusin "tulokas" (joka ei asu meillä) pitäisi kouluttaa lintumetsälle. Kaksi yhteismomistuksessa olevista koirista elää aktiivista elämää perheessään, eikä minun tarvitse muuta kuin näyttelyttää ja harrastaa halutessani. Hullun hommaahan tämä on opintojen, töiden ja remontin ohella, mutta itsepähän olen tieni valinnut .
Melkein kaikilla koirilla on vakuutus, joten tapaturman tai sairauden sattuessa saa sentään osan lääkärikuluista takaisin. Ruokakuluja en ole laskeskellut, mutta varmasti ruokintaan käytetään enemmän kuin olisi pakko. Kuivamuonan lisäksi koirat syövät reilusti lihaa, luita ja erilaisia ravintolisiä ja öljyjä, jotka nostavat kuluja aika lailla.

Tämän elämäntavan vuoksi opintoni kestävät pari vuotta pidempään, mutta kärsivällisyys ei ole vahvin ominaisuuteni, joten halusin mieluummin kaikkihetinyt.

Täällä on kolme eläintä (kissa, koira, hamsteri) ja neljäskin toivottavasti tulee jossain vaiheessa (koiranpentu).

Asustan kimppakämpässä, tämä on tilava neliö. Ei olla millään kovin hienolla alueella eikä aiva lähellä keskustaa, mutta se on pieni hinta tästä. :) Kämppikset on aivan ihania, ja auttaa eläintenhoidossa jos olen itse vaikka vklopun poissa, samoin kavereissa on muutama koiranhoitaja apuna when needed. ; )

Opiskelen, mutta koulua on vähän, joten teen työvuoroja 2-4x /vko.

Hienosti pärjäillään, välillä mennään säästöillä, mutta vanhempien avustuksia yritän vältellä. Ja hienosti saan meidän tokot ja agilitytkin maksettua! En vois kuvitella muunlaista elämää, vaikka ilman eläimiä olisikin ''helpompaa''.

Mun mielipide on, että kaiken saa järjestymään, jos vain on tarpeeksi halua saada asiat järjestykseen! :)

Amadare kirjoitti:

Kuinka monta lemmikkiä taloudestanne löytyy ja minkälaisia? Millä rahoitatte lemmikkinne? Käyttekö töissä opiskelun ohella, vai löytyykö sukanvarresta niin paljon säästöjä, ettei huolta huomisesta? Onko monen lemmikin ylläpito rankkaa vai palkitsevaa (ehkä sanomattakin selvää.. :)? Onko koskaan tullut yllättäviä ongelmia, ettei olekaan pystynyt rahoittamaan vaikka äkillistä eläinlääkärikulua tai muita yllättäviä menoja eläinten suhteen? Miten olette toimineet silloin? Ajatuksia ja mielipiteitä, kiitos :)

Opiskelin juuri 3,5vuotta ammattikorkeassa, kaksi koiraa oli taloudessa. Voisi sanoa, että opiskelin töiden ohella. En pystynyt lainojen takia jäämään pois töistä. Mutta molemmat suoritin kyllä kiitettävästi noina vuosina. Henkireiäksi muodostui kesälomat, jolloin sain vaan olla. Rankka homma sanoisin, ja tässä on nyt vuoden verran opiskeluiden jälkeen kerätty elämää takaisin raiteilleen, ja opeteltu vapaa-aikana lepäämistä
Säästöjä siis ei ollut ollenkaan, toinen koirista tosi sairas ja tuon 3,5vuoden aikana eläinlääkärikulut olivat yhteensä arvioituna 4000€. Mutta palkitsevaa oli "päästää höyryjä" koirien kanssa metsälenkeillä, sekä koirien kanssa vietetystä ajasta tuli antoisampaa kuin ikinä. Alkoi arvostamaan pieniä asioita! :)
Noita yllättäviä menoja oli niin paljon! Sekä ajallisia että rahallisia. Mutta silloin onneksi hätään tuli ystävät ja perhe. Joiden avulla aina pystyi selvittämään asiat. Toki ihan huippu eläinlääkäri oli avainasemassa, jolloin sai eläinlääkärikäyntimaksut halvemmalla ja niiden maksuun sai joustoa!
Syksyllä alkaa todennäköisesti uusi 3,5vuoden työ-opiskelurupeama, jos hyvin käy. Silloin kyllä otan töistä 60% listan ja haen erilaisia rahallisia tukia valtiolta, enää en tuota 100% työtä tekisi samalla.

Kintan kanssa kaksistaanhan me vaan ollaan :)

Saanee vastata vaikkei enää opiskelekaan? Meillä on ollut enimmillään 2 koiraa opiskeluaikana. Eka koira hommattiin siinä vaiheessa kun opiskelin vielä AMK:ssa ja luin pääsykokeisiin eli se on ollut mukana koko yliopisto-opiskelujen ajan. 2 koira tuli ajankohtaiseksi kun ensimmäinen oli pari vuotias. Molemmat ovat samaa rotua, pienehköjä/keskikokoisia suht iisejä koiria. Ekan koiran kanssa eleltiin pari vuotta kahdestaan ennen kuin mies sai omat työ yms kuvionsa järjesteltyä niin että pääsi muuttamaan meidän perässä (mies on kuitenkin ollut kuvioissa sen verran kauan että se on tarvittaessa jeesannut rahallisesti ja itseasiassa se eka eläin on miehen synttärilahja mulle). Ruokaan ei ole rahaa palanut mitenkään mahdottomasti ja suurilta eläinlääkärikuluiltakin on säästytty. Mutta koska rotu on trimmattava niin niihin välineisiin (+ koirien vaatteisiin yms tarvikkeisiin) onkin sitten palanut rahaa. Samoin rahaa meni nuoremman tuontiin tietysti enemmän kuin kotimaisen koiran hankintaan.

Olen aina ollut maailman huonoin säästämään, joten olen käynyt töissä koko opintojen ajan. Niin kesällä kuin opintojen ohessakin. Lisäksi koirilla on vakuutukset suurempien katastrofien varalle. Sovin etukäteen että jos koiran kanssa tulee joku äkillinen iso meno niin saan rahat lainaan mieheltä tai vanhemmilta. En kyllä muista tarvinko koskaan rahaa lainaksi...

Koira on ollut tosi hyvä henkireikä opiskelujen ohessa. En olisi ikinä arvannut että se avartaa ja muuttaa mun kaveripiiriä niin paljon kun on muuttanut. Ilman koiraa en varmasti myöskään olisi liikkunut opiskelun ohessa niin paljon. Eli monellakin tapaa koira on tehnyt tosi hyvää. Vaikka se on vienyt aikaa ja rahaa opiskelusta niin enpä oikeastaan tiedä olisinko jaksanut yhtä hyvin ilman koiraa. Mulla on paha tapa jäädä vaan lukemaan ja opiskelemaan ilman taukoa kun joskus tekee tosi hyvää käydä kunnon lenkillä ja antaa aivojen hetki huilata tai miettiä vaikka sit siellä lenkin päällä niitä koulutehtävien ongelmia. Mä myös palasin opiskelemaan kotipaikkakunnalle ja luulin sujahtavani vanhaan lukiokaveriporukkaan. Mutta enpäs sujahtanutkaan kun olimme kasvaneet erillemme. Nyt mun kaveriporukka on melkein kokonaan koiraihmisiä. Vaikka puhutaan kaikesta muustakin toki. :)

Eli mulle koira(t) ja opiskelu yhdistelmä toimi hyvin. Kyllähän siitä keskusteltiin, mutta oikeasti mä olin etukäteen miettinyt jo kaikki ne ns. ongelmakohdat enkä siis ole kokenut ongelmaksi mitään sellaista että "sä et voi sit lähtee suoraan luentojen jälkeen baariin vaikka haluaisit..." ja rahan suhteen olen oppinut jo aiemmin että kummasti ne kaikki tuppaa jonnekin häviämään jokatapauksessa