Koirat.com

Ihana ja kaunis Peppini matkasi tänään ikuisille lintumetsille. Liian lyhyeksi jäi elämä, oltiin sovittu, että alle 10-vuotiaana täältä ei lähdetä. Mutta aina ei mene elämä suunnitelmien mukaan. Mun toivomani reipas ja rohkea pentu kasvoikin ahdistuneeksi, levottomaksi ja hermostuneeksi tyttökoiraksi. Lisäksi Pepillä on ollut viimeiset puoli vuotta renkkaa vähän siellä sun täällä. Helmikuussa kuvattiin koko koira läpi ja meidän vastavalmistunut lääkäri löysi niistä etutassusta nivelrikon, irtonaiset luupalan ja coronoid process´n. Tänään eri lääkäriasemalla kokenut ortopediaan erikoistunut lääkäri katsoi samoja kuvia ja löysi myös kummastakin lonkasta luupiikit. Lisäksi myös toisessa etutassussa oli "löysyyttä ja nitinää". Eli kaikissa neljässä tassussa jotain häikkää.

Keskustelimme lääkärin kanssa hyvin pitkään eri vaihtoehdoista ja minun tuntemuksistani. Lääkäri ei suositellut leikkausta, jonka edellinen olisi tehnyt. Lisäksi näiden uusien diagnoosien pohjalta, ei koirasta olisi kovin pitkäksi aikaa kivutonta saatu. Lääkärin täydellä tuella päädyin tähän ratkaisuun. Itse tein päätöksen, mutta sen jälkeen lääkäri sanoi ihailevansa mielenlujuuttani ja olisi kuulemma itse tehnyt saman päätöksen jos oma koira olisi kyseessä. Hän myös totesi, että olen tehnyt kaiken voitavani ja tutkinut koiran tilannetta hienosti. Lopullinen päätös oli kuitenkin itkun keskellä helppo tehdä ja kun Peppi nukahti rauhallisesti ikiuneen, oloni keveni hiukan. Tätä asiaa ollaan pyöritelty niin pitkään ja se on hallinnut meidän elämää kovasti. En olisi enää kestänyt sitä, että Peppi olisi tullut hetkeksi kotiin ja olisin joutunut soittamaan erikseen ajan viimeiselle matkalle.

Koti on hiljainen ja vaatii kovasti totuttelua meiltä Lotan kanssa, että ilman Peppiä opimme olemaan. Monta muutakin asiaa tulee muuttumaan, mutta en halua muistella Pepistä huonoja asioita, ne ei ole tämän päivän asia enää. Ikävä on kova, eikä se heti lähde. Parin viikon päästä saan Pepin uurnan ja kesällä hautaan Pepin sitten mökille Epun viereen.

Peppi-rakas, olethan Lotan suojelusenkeli sieltä missä oletkaan. <3

Ihan itku tuli tätä lukiessa... Paljon voimaa ja jaksamista sinne

Voi ei! Ihan kauheen ikävä kuulla tollasta! Muista että Peppi seuraa teitä kaikkialle ja sillä on nyt hyvä olla kivuttomana.

Voi ei, miten surullista. Peppi varmasti suojelee "pikkusiskoa" ja on muutenkin nyt tyytyväinen ilman kipuja.

Pala nousi kurkkuun ja kyyneleet silmiin.. Hurjasti voimia suureen suruun!

"Ihmiset syntyvät siksi, että he oppisivat, miten eletään hyvä elämä. Että rakastetaan ja ollaan kilttejä toisille. Mutta koiratpa osaavat jo tämän. Siksi niiden ei tarvitse elää niin pitkään."

<3

Nyt tuli vaan niin paha mieli ettei edes löydy sanoja. Hirveesti jaksamisia sinne!

Voimia! Mulle tuli kyyneleet silmiin kun luin tekstisi. Ihailen myös mielenlujuuttasi.

Osanotot. Ei varmastikaan ollut helppo päätös, mutta hyvä että eläinlääkäri oli noin suurena tukena päätöstä tekemässä.

Voimia!

Aivan kylmät väreet kulki kun luin tekstin. Varmasti oikea päätös, ja Pepillä on nyt parempi olla! Voimia hiljaisempaan eloon totutteluun ja Pepille hyvää matkaa sateenkaarisilloille.

Rakkautta on luopua, kun on sen aika.

Niin yllättäen vaikeni ääni tassujen,
sammui liekki pienen sydämen.
Jätti surun suuren, aivan valtavan,
sisintä hiljaa kuin riipien kalvavan.
Ei enää virkaa talutushihnalla,
ei lämmittäjää kylmillä varpailla.
Poissa katse pienen silmän
ja se haukku, sitä enää kuule en.
Jäi jäljelle vain irtokarvat,
sydämeen suuret avohaavat.

Suru helpottaa, kun on sen aika

Karvakamulle lämmin osanotto

Kyyneleet silmissä ja kylmät väreet meni pitkin kun luin tekstin. Ihailtavaa toimintaa sinulta, että pystyit tekemään päätöksen joka monelle olisi varmasti ollut toinen itsekkäistä syistä.
Mielettömästi voimia suuren surun keskelle

Otan osaa Karvakamu. Paljon voimia surun ja ikävän keskelle!

Syttyi taivaalle uusi tähti,
koiraenkelinä tästä maailmasta lähti.
Nyt saat juosta lailla tuulen
vihreillä niityillä ajattomuuden.
Tuskaa, kipua, surua ole ei,
uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei.
Hyvää matkaa pikkuinen,
täällä sinua ajattelen.

Karvakamulle lämmin osanotto .
Rohkean päätöksen teit rakkaan ystävän hyväksi. Nyt Pepillä on hyvä olla. Voimia.

Voimia!

Lämmin osanottoni ja paljon jaksamisia surun keskellä.

Hyvää matkaa, kaunis Peppi.

Voi Peppiä.. Tosi surullista kuulla, mutta varmasti teit kaiken voitavasi. Kovasti jaksamisia !

Valtavasti voimia ja lämmin osanotto Ison päätöksen eteen jouduit, mutta pystyit ajattelemaan Pepin parasta.

Osanottoni suureen suruun.


Jos niin pitää tapahtua että tulen heikoksi
ja tuskat tekevät levon unettomaksi,
silloin teethän mitä pitää tehdä
sillä tätä viimeistä taistelua ei voi voittaa.
Tulet olemaan surullinen, ymmärrän sen
mutta älä anna murheen pysäyttää kättäsi.
Sillä tänä päivänä, enemmän kuin pysymistä
rakkautesi minuun täytyy kestää koetus.
Vie minut sinne missä minun tarpeeni hoidetaan,
ja pysythän kanssani loppuun asti.
Pidäthän minua vakaasti ja puhut minulle
kunnes silmäni eivät enään näe.
Toivon että aikanaan ymmärrät
kuinka hyvä olit minulle päästäessäsi minut pois.
Vaikka häntäni hyvästit on heilauttanut,
tuskalta ja kärsimykseltä olen pelastettu.
Älä murehdi että se olit nyt sinä,
jonka piti tämä raskas teko tehdä.
Olemmehan olleet niin läheiset - me kaksi - nämä vuodet,
tunnen suuren rakkauden kyyneltesi takaa.

- kirjoittaja tuntematon -

Oon ollut niin katkonaisesti palstalla viime aikoina, että mulla on mennyt ajoittain ohi, mitä kaikkea Pepille on tapahtunut... Kiitos, että jaksoit Karvakamu vielä selventää tähän, mitä ootte joutuneet läpikäymään. Luonteenlujuutta vaatii päätös helpottaa lemmikkinsä oloa, mutta sä pystyit siihen. Sillä tiedolla pötkii jo pitkälle.. Ja sillä, että Peppi ei ole enää koskaan kipeä.