Koirat.com

Prahanrottakoira on Suomessa rotuna uusi ja harvinainen.
Onkin tärkeää muistaa että kasvattajia on monenlaisia ja kun kyseessä on tuntematon ja suosioon nousussa oleva rotu, niin jotkut kasvattajat tekevät työtään vain rahankiilto silmissä. Tästä sitten kärsivät koirat, ostajat, rodun maine ja tunnollisten kasvattajien maine.
Tässäpä meidän kokemus eräästä kasvattajasta, josta ei olisi etukäteen uskonut vilpilliseksi.
Kaikki alkoi siitä, kun äitini sisko tuli Prazsky krysarik uroksensa kanssa käymään meillä. Ihastuimme rotuun välittömästi. Kasvattajan etsintä alkoi ja monien vaiheiden kautta, äitini sai kuulla että kaupungissa A, maassa B olisi narttupentu myynnissä. Halusimme koiran, jota voisi mahdollisesti tulevaisuudessa käyttää jalostukseen jne. Soitimme siis kasvattajalle ja kerroimme toiveemme.
Meille kerrottiin että pentu on täysin terve ja ainoa vika siinä oli hieman pitkät jalat. Pentu kehuttiin maasta taivaaseen. Kävi myös ilmi, että ko. henkilö oli tuonut pennun maasta C ja että paperit tulisivat vasta hieman myöhemmin. Tässä vaiheessa heräsi lisää kysymyksiä, mutta kasvattaja vannoi ja vakuutti kaiken olevan ok.
Meille tuli tunne, että nyt kaikki ei ole niin kuin pitää ja tarkistimme hänen kotisivunsa ja kaikki vaikutti olevan hyvin. Ajattelimme ettei näin iso ja hienot kotisivut omaava kasvattaja lähde ”nolaamaan” itseään ja tekemään vilppiä myymällä huonon pennun. Juttelimme lisää hänen kanssaan ja hän puhui meidät puolelleen. Hän tarkistuttaisi koiran lääkärillä ja vakuutti myös papereiden tulevan aikanaan. Äitini maksoi varausmaksun, joka piti maksaa heti. Koira oli n. 13 viikkoinen kun äiti lähti pentua hakemaan.
Äitini saapui sisarensa kanssa A:han ja pentu oli kasvattajan sylissä, josta hänelle pentu sitten ojennettiin. Pentu oli väsynyt jonka kasvattaja sanoi johtuvan siitä että se oli juuri herännyt. Koiria oli paljon ja muutamalla nartulla oli pennut. Kuvata koiria ei saanut. Sopimukset kuitenkin tehtiin ja kasvattaja sanoi rekisteröivänsä koiran maahan B, kunhan paperit maasta C tulisivat. Siitä hän halusi myös maksun erikseen. Kotimatka alkoi.
Pentu yskähteli muutamia kertoja ja pääasiassa nukkui ja oksenteli. Pentu oli väsynyt koko ajan ja nukkui paljon. Elämä pennun kanssa kotona alkoi. Pentu vei minun perheeni ja äitini perheen sydämet, mutta huoli pennun terveydestä vain kasvoi. Pentu alkoi yskimään enemmän ja enemmän ja otimme yhteyttä kasvattajaan. Hän käski antamaan ihmisten yskänlääkettä ja tuumasi, että toiset koirat nyt vain yskivät.
Yskä paheni ja oltuaan vajaa kaksi viikkoa kotona, oli pentu pakko viedä lääkäriin. Pennulla havaittiin korvapunkkeja, johon hän sai lääkkeet ja myös antibiootti kuurin. Olipa sitten mukava ostaa meidän perheen kaikille neljälle koiralle korvapunkkeihin tehoavat kuurit, jotka eivät ole nekään ihan halpoja.
Antibioottikuuri ei tehonnut ja tarkemmat tutkimukset alkoivat. Röntgenkuvat otettiin ja taas antibioottikuuria syötiin. Ei auttanut. Röntgenissä paljastui isohko sydän ja keuhkoissa jotain, joten eikun isommalle klinikalle tutkimuksiin. Antibioottia, kortisonia ym. lääkkeitä kului ja näiden lääkärikäyntien yhteydessä löytyi sellainen pieni tai oikeastaan ISO yllätys, jonka olisi pitänyt kasvattajan ja B-maan lääkärinkin huomata, nimittäin aukile (5x6mm). Kasvattaja ei tästä meille mitään kertonut ja lääkäri oli koiran todennut reippaaksi ja terveeksi pennuksi.
Aukilehan tarkoittaa sitä, että koiraa ei voi jalostukseen käyttää. Ilmoitimme tästä maahan B, kasvattajalle. On hyvin epätodennäköistä, että aukile enää sulkeutuu, joten pyysimme kasvattajaa palauttamaan osan koiran hinnasta, koska pentu oli sairas ja sillä oli aukile. Kasvattaja vastasi, ettei hän ole vastuussa, koska hän ei ole pennun kasvattaja. Hän on tuonut sen maasta C ja vain myynyt meille. Eikä hän, eikä kukaan muukaan ollut huomannut aukiletta pennulla. Tuntuu vain uskomattomalta ettei kokenut kasvattaja, eikä lääkäri olisi tätä huomannut. Toki, saahan näin sanoa… Itse ei tajuttu asiasta edes kysyä pentua ostaessa, eikä kyllä edes tiedetty, että olisi pitänyt tajuta moisesta kysyä. Tarjosivat toki meille uutta pentua ja oma pentu olisi pitänyt laittaa hänelle takaisin. Tämä uusi pentu, joka olisi saatu, oli myös tuotu maasta C ja odotti papereita maassa B. Äiti ei enää halunnut koiraa palauttaa, koska kaikki olivat jo pentuun kiintyneet ja luottamus kasvattajaan oli totaalisesti mennyt. Minkähänlaisia ongelmia uudella pennulla olisi ollut?
Toinen tarjous oli, että pidämme pennun ja ostamme häneltä uuden pennun 1500 eurolla, joka tosin on n. 1000e halvempi kuin koiran oikea hinta. Emme edes harkinneet tätäkään vaihtoehtoa, koska emme halunneet, että tämä kasvattaja hyötyisi enää meistä ja luottamusta hänen toimintansa ei herättänyt.
Tilanne on nyt se, että kasvattaja ei katso olevansa velvollinen korvaamaan mitään, kun emme heidän ehtoihinsa kerran suostuneet. Ainoa vaihtoehto, jolla ehkä saisimme jotain aikaiseksi olisi palkata lakimies maasta B joka alkaisi hoitamaan asiaa. Valitettavasti se vaan maksaa jonkin verran ja tätä vaihtoehtoa ei ole mahdollista käyttää.
Kurjaa onkin, että äidilläni on nyt kalliisti maksettu kotikoira, jollaisia olisi saatu puolta halvemmallakin. Pentu on nyt n.puoli vuotias, ihana, vallaton ja elämähaluinen pentu. Aukile ei edelleenkään ole umpeutunut, mutta muuten pentu alkaa vihdoin olla kunnossa rakkauden, hellän hoidon ja lääkkeiden avulla. Lääkärikulut, matkat, lääkkeet ovat tulleet maksamaan jo yli 600e. Toivomme todella, että koira nyt pysyisi terveenä.
Tässä esimerkki siitä, millaisia pentuja jotkut välittävät mm. maasta C. Kaikki kasvattajat eivät ole sitä mitä voisi ulkoapäin kuvitella. Kannattaa uskoa niitä omia ensituntemuksia, sillä ne ovat yleensä ne oikeat niin kuin meilläkin. On varottava, jos kasvattaja välittää koiria muualta ja kysellä hieman enemmän jos koiria on paljon. Olen kuullut jälkeenpäin muutamista kasvattajista, jotka näitä pentuja välittävät eteenpäin. Ostavat halvalla epäkelpoja pentuja, jotka sitten myydään hölmöille täydellä hintaa. Ikävä kyllä täytyy myöntää että me olimme yksi noista hölmöistä.
On hyvä myös tiedostaa miten menetellä jos ostatte maasta B rotukoiran, jossa ilmenee vika jonka kasvattajan pitäisi korvata. Mikäli päädytte palauttamaan koiran, 3kk sisällä palautetun koiran hinnan on kasvattaja velvollinen korvaamaan kokonaan. Jos palautus venyy ja venyy jostain syystä, niin kasvattajan korvausmäärä vähenee prosentuaalisesti koko ajan. Lisäksi ennen kuin koiran saa maahan B palauttaa, niin sillä täytyy olla hyväksyttävä Rabies vasta-ainetesti ja siinähän voi sitten mennä jopa 4kk, jonka ajan kasvattajan korvausmäärä pienenee.
Toki, on kunnollisiakin kasvattajia ja jotkut olisivat varmaan korvanneetkin osan äitini koiran hinnasta. Sitten on näitä, jotka pilaavat kunnollisten kasvattajien maineen ja kohta koko rodun maineen.
Rotu on aivan ihana ja meillä olikin onni saada oma pikku neitimme kunnolliselta kasvattajalta.
Olkaa siis tarkkaavaisia mistä pentunne ostatte, jotta ette tue pentutehtailua tietämättänne.
Tämäkin kasvattaja jatkaa työtään ja myy hyvin mielellään koiria Suomeen, koska tietää näistä kaikista lakipykälistä ja että Suomesta käsin on hyvin vaikea lähteä oikeutta maahan B hakemaan.
Mikäli kokemuksemme herätti kysymyksiä tai kommentteja, otan yksityisviestejä vastaan.

Muokkasin viestistä pahimmat tunnistetiedot pois. Koirat.comin palstalla ei ole sallittua käsitellä tämäntyyppisiä asioita niin, että toinen osapuoli on selkeästi tunnistettavissa. Mutta muilta osin aihe saa jäädä palstalle.

Moikka,
meilläkin on ikäviä kokemuksia tietystä kennelistä, josta ostin myös prazskyn. Onneksi koira on toistaiseksi pysynyt terveenä. Jos tietaisin kaiken sen, mitä tiedän nyt en olisi missään nimessä koiraa sieltä kennelistä ostanut. Kennel sijaitsee Venäjällä. Kasvattaja tavoittelee korkeita hintoja ja erikoisia värejä ja käyttää jalostukseen prazskyjen urosten sijaan venäjän toy teriereitä (suklaa ja keltaisia) sekä kyseenalaista taustaa omaavia samanvärisiä prazskyita Tsekeistä ja rekiströi heidät omalle urokselle. Tieto on varma ja myös prazskyen värien geneetyikan yksikertaisuus osoittaa tiedon olevan oikea. Kun kysyin kasvattajalta asiasta ja esitin kysymyksiä miten tietystä pitkän linjan homotsygoottisesta lyhytkarvaisesta black & tan yhdistelmästä voinut tulla keltaisia, suklaanvärisiä ja pitkäkarvaisia pentuja hän haukkui minut, lopetti yhteydenpiton ja nyt kertoo kaikille että kateuttani olen yrittänyt mustamaalata hänet... Vaikken kenellekään ole asiasta ketonut. Ällistyin ja annoin olla, nyt vähän aikaa sitten minuun on ottanut yhteyttä useampi venäläinen kasvattaja ja kertonut miten asiat on kyseisen kasvattajan kohdalla.

Lisäksi kasvattaja asuu hyvin ahtaassa kerrostaloasunnossa, jossa hänellä on yli 20 koiraa. Koirat asuskelevat kuljetusbokseissa, päällekkäin pinottuina ja arvatkaa pääsevätkö he ulos, asunto on 11 kerroksella... Kasvattaja itsekin kertoi minulle koiraharrastuksensa olevan bisnes, joka elättää. Venäjällä vain ei ole mitään lainsäädäntöä, jonka mukaan joku voisi kieltää rouvalle koirienkasvatusta...Koirien suosio kasvaa ja kasvattaja pyytää koiristansa 2000-3500 ieuroa. Kyseinen kasvattaja ei tiedä rodusta paljoakaan, vaikka väittää olevansa Venäjän paras ja rotutietävin k, mitkä mahdolliset perinnölliset sairaudet tai muut huonot rodun piirteet rotua vaivaa osasi vastata että no... ne hyppivät korkealle siitä voi olla vaivaa....

Kyllä Venäjällä on hyviäkin kasvattajia, jotka tuntevat rodun hyvin ja opiskelevat ja pitävän koiraharrastuksensa harrastuksena. Mutta olen aivan samaa mieltä rottiksen kanssa että täytyy käydä paikan päälle ja katsoa mistä ja keneltä koiraa ostaa. Rotu on todellakin ihana, mutta pentutehtailua ei kuitenkaan pitäisi tukea.

Melina kirjoitti:

Muokkasin viestistä pahimmat tunnistetiedot pois. Koirat.comin palstalla ei ole sallittua käsitellä tämäntyyppisiä asioita niin, että toinen osapuoli on selkeästi tunnistettavissa. Mutta muilta osin aihe saa jäädä palstalle.

Todellakin kyselkää hyvät ihmiset tarkkaan ennen kuin ostatte näitä koiria muista maista.Sieltä tulee monen sortin koiraa ja tosi paljon sairaita yksilöitä!!!

^Tulee sitä Suomestakin sutta ja sekundaa. Enkä tarkoita tällä sitä, ettetkö olisi oikeassa, että kannattaa olla tarkka koiraa ulkomailta hakiessa vaan sitä, että ei se terveen yksilön ja hyvän kasvattajan löytäminen Suomessakaan läpihuutojuttu ole.

Onpahan täällä kuitenkin helpompi lähteä kasvattajan oven taakse kolkuttelemaan... Totta on, että näitä omaa etua tavoittelevia kasvattajia löytyy myös Suomestakin!