Koirat.com

Avasin tämän ketjun ihan sen vuoksi, että tuo "mielenosoitus Romanian kulkukoirien tappamista vastaan" -ketju on menossa ihan sosiaalipolitiikkakeskusteluksi!

Aberkios kirjoitti:

Kirjoitit tuolla romanian kulkukoirien keskustelussa:Olen sitä mieltä, että tukisummat perheellä eivät saisi ylittää sitä mitä kyseinen henkilö saisi oikeissa töissä. Esim. sairaanhoitajan palkka taitaa olla jotain 2600 €, netto noin 1950 €. Ilman pätevää syytä ei tätä määrää tulisi ylittää, vaikka olisi sitten 25 kakaraa. Tämähän se todellinen kannustinloukku on.

Pätevä syy lienee juurikin se, että on se 25 kakaraa ja elämäntilanne on sellainen, ettei pysty talousasioitaan hoitamaan, ilman apua - ei ole töitä/ ei pääse töihin, ei tule muita avustuksia tarpeeksi, kuten työttymyyskorvaus tms. Eihän ketään voi jättää ihan puille paljaille, ei vaikka olisi kuinka ulkomaalainen, tai sitten suomalainen...
Tästä jo joskus aiemminkin on ollut puhetta; sellaista ihmistä pitää auttaa, joka todella tarvitsee apua ja haluaa apua, ja haluaa avun turvin päästä (takaisin) omille jaloilleen. Mutta jos se apu menee viinaan, huoriin ja huumeisiin, eikä ole tarkoituskaan päästä tilanteesta eteenpäin, apu pitäisi olla jollakin tavalla harkinnanvaraista.

Ihmisillä on kansallisuudesta, äidinkielestä, ihonväristä, koulutuksesta, taustoista jne riippumatta erilaisia elämäntarinoita ja -tilanteita. Minä en itse tuomitse, että romaninainen saa hameeseen pari tonnia vuoteen, koska se kuuluu niiden kulttuuriin. Vaikea on myös lähteä tuomitsemaan, kun romaniperhe lähtee hakemaan sosiaalihuollosta rahaa uusiin astioihin, kun perheen isä ne rikkoi, koska ne "likaantuivat" - esimerkiksi nainen menee yläkertaan, miehen tai vanhemman väen ollessa alakerrassa ja mitenkä nämä jutut näillä nyt menee. En pidä sitä oikeana, koska joku voisi tarvita rahaa astioihin, koska niitä ei ole ja nämä saavat rahaa astioihin, koska rikkoivat entiset... hmmm.
Mutta kaikenkaikkiaan - mielestäni kaikkien kuuluu saada sellainen määrä apua, joko rahallista tai sitten jotakin muuta, jonka tarvitsevat. Kunhan siitä ei tule vuosikymmenten mittainen tapa vaan ongelma ja apu ovat hetkellinen, viimekäden akti, joka myönnetään/ suoritetaan, kun avulle on todellakin tarvetta. Tarvetta on silloin, kun maahanmuuttaja tai kuka tahansa sitten ei saa töitä - toki maahanmuuttajille on tarjolle mahdollisuus opiskella suomenkieltä ja kouluttautua, on omasta tahdosta kiinni lähteekö koulutuksiin mukaan ja tarttuu tilanteeseen. Mutta niinhän se on meillä suomalaisillekin. Jos asenne on "ja minähän en tälläistä paskaduunia tee, piste", osoittaa lie, ettei muullekaan avulle ole tarvetta...

Pakko sanoa, että itseä ketuttaa maksaa muiden viinoja. Asuin muutama vuosi sitten kaupungin vuokrakämpässä, jossa työssäkäyviä oli pari mun ja miehen lisäksi. Loput ryyppäs ja makas kotona kaikki päivät. Naapurikin oli jopa huimat 2 viikkoa siivoomassa kunnes ei enään jaksanut, tuli kuulemma "burn out". Asuttiin tossa kaks vuotta kunnes vihdoin päästiin pois.
Itseä ärsyttää ihmiset ketä ei vain huvita työskennellä. Eri asia on sitten mielenterveysongelmaiset yms. Mutta perusterve ihminen saa jotain työtä jos vaan viittii hakea. Mut monet ei hae, koska ei saa kuin muutaman satasen enemmän tekemällä töitä kuin makaamalla kotona.
Itse jos jäisin työttömäksi niin kyllä sitä jotain duunia aina löytyy (vaikka sitten siivousta, heselle tms.) eikä niitä "p*skaduunejakaan" kannata hirveesti väheksyä, kun jonkun nekin on tehtävä.
Työttömyys ja toimeentulotuet sais tippua vaikka sen 5% joka vuosi kun on työttömänä kunnes se tuki on nollassa. Jos ei oikeasti mielenterveyden tms. takia voi tehdä töitä, niin sitten työkyvyttömyyseläkkeelle.
Ja ulkomaalaisista sen verran, että jos asuvat pitkään suomessa ja eivät viitsi opiskella kieltä, niin se on sitten heidän ongelmansa. On paljon töitä mihin huonollakin suomella pääsee ja kun työympäristöön pääsee niin kielen oppiminenkin alkaa paremmin. Mm. vanhassa työpaikassa oli muutamia ulkomaalaisia, ja tuossa parin vuoden aikana oppivat jo aika hyvin puhumaan, kun heidän kanssa töissä ei puhuttu kuin suomea.

..mutta mitäs kun niitä töitä ei oikeasti ihan tosta noin vain saa, vaikka kuinka työhalua- ja kykyä löytyy? Mitäs kun sitä yhtä avointa työpaikkaa hakee parhaimmillaan/pahimmillaan se parisataa henkeä, ja sen paikankin todennäköisimmin saa joillain suhteilla? Ja pitää oikeasti miettiä, että onko varaa menettää esimerkiksi ne kuukauden tuet vain siksi että tarjolla on kolmen viikon keikka? On varmaan helppoa tarttua pulloon siinä kohtaa, kun on vuosikaudet yrittänyt hakea töitä onnistumatta siinä, ja samalla kuunnellut päänaukomista laiskuudesta ja työhaluttomuudesta.

On sitkeä myytti, että töitä on kuin omenoita oksalla, ja kunhan vaan "viitsii ja jaksaa", niin niitä saa vaikka sieltä mäkkäristä tai siivousfirmoista. Jos noin oikeasti olisi, niin olisikohan tässä maassa se parisataa tuhatta (luku taas hatusta heitetty, Aberkios tietänee?) työtöntä?

Koko tukijärjestelmä pitäisi mun mielestä pyöräyttää kokonaan ympäri, ottaa sosiaalitoimi kunnilta kokonaan poies ja siirtää kaikki Kelan hoidettavaksi. Ihan vaan se luukulta toiselle ravauttaminen ja käsittämättömien kaavakkeiden täyttäminen päivästä toiseen syö ihmistä varsinkin kun koko elämä ja toimeentulo on vaarassa työttömyyden takia. Toiseksi, systeemiä pitäisi yksinkertaistaa siten, että joustaminen olisi mahdollista, ja oman tilanteen muuttuminen ei tarkoittaisi täydellistä taloudellista katastrofia. Miten, siihen en osaa antaa mitään perusteltua ja järkevää vastausta, kun en tarpeeksi hyvin näitä sosiaalipolitiikan kiemuroita hallitse.

On varmasti näitä työhaluttomia työttömiä, en epäile lainkaan. Mua vaan taas jälleen kerran oikeasti jurppii, kun kaikki niputetaan ylimielisesti samaan kastiin ihan vaan siksi, että itsellä on käynyt parempi tuuri tässä elämässä.

Mirinda kirjoitti:

Mut monet ei hae, koska ei saa kuin muutaman satasen enemmän tekemällä töitä kuin makaamalla kotona.

Itsehän olen tänä ja viime kesänä nostanut opintotukea ja opiskellut. Ei ole vain järkeä lähteä siivoilemaan kerrostaloja kun siitä saa sen parisataa enemmän kuin tuo opintotuki on eikä itse hyödy siitä sen kummemmin mitenkään toisin kuin opinnoista. Tietty mä nyt en kuulu noihin "kotona makaajiin", mutta vähän sama juttu tavallaan itsellänikin vaikka en toki hyväksy sitä että jäädään kotiin sylkemään kattoon. Kyllä jotain pitäisi perusterveen ihmisen tehdä.

Tonteria kirjoitti:

..
On sitkeä myytti, että töitä on kuin omenoita oksalla, ja kunhan vaan "viitsii ja jaksaa", niin niitä saa vaikka sieltä mäkkäristä tai siivousfirmoista. Jos noin oikeasti olisi, niin olisikohan tässä maassa se parisataa tuhatta (luku taas hatusta heitetty, Aberkios tietänee?) työtöntä?

Koko tukijärjestelmä pitäisi mun mielestä pyöräyttää kokonaan ympäri, ottaa sosiaalitoimi kunnilta kokonaan poies ja siirtää kaikki Kelan hoidettavaksi. Ihan vaan se luukulta toiselle ravauttaminen ja käsittämättömien kaavakkeiden täyttäminen päivästä toiseen syö ihmistä varsinkin kun koko elämä ja toimeentulo on vaarassa työttömyyden takia.

On varmasti näitä työhaluttomia työttömiä, en epäile lainkaan. Mua vaan taas jälleen kerran oikeasti jurppii, kun kaikki niputetaan ylimielisesti samaan kastiin ihan vaan siksi, että itsellä on käynyt parempi tuuri tässä elämässä.

Maalis-huhtikuussa työttömien määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 245 000 ja Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 269 000. Syynä tähän eroon on se, että Tilastokeskus rekisteröi työttömät jotka täyttävät kriteerit: a)työtä vailla b) etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana c) valmis ottamaan työtä vastaan 2 viikon kuluessa. Työministeriölle työttömiä ovat kaikki jotka ovat kirjautuneet työkkärissä työttömiksi.

Yksi ongelman aiheuttaja on se, että työvoimatoimistoissa käytännössä kaikki rekisteröidään johonkin ammattiin kuuluviksi. Periaate tuntuu olevan: "Oletko ollut töissä?" "Joo, olen mä ollu mäkkärissä pöytii tyhjentämässä ja siivoomas ja sillee". "Oletko tehnyt ruokaa"? "En oo". "Olet kuitenkin nähnyt kun ruokaa on tehty". "Joo, oon mä nähny". "Selvä, pannaan sitten tänne, että olet kokki". Tämä kuviteltu vuoropuhelu perustuu useisiin tapauksiin tosielämästä. Ravintolaan ei hae kukaan, vaikka ammatin omaavia työnhakijoita (Hesan seutu) on satoja. Kutsuja lähetetään useille työttömille. Selviää, että käytännössä kenelläkään ei ole sen paremmin alan koulutusta kuin kunnon työkokemustakaan. Tätä luokittelun halua voitaisiin käyttää oikeinkin; poimia jyvät akanoista ja laittaa ammatin oikeasti osaavat omaan luokkaansa ja ottaa ne kouluttamattomat erityiskäsittelyyn, siis ammatinvalinnanohjaukseen ja koulutukseen.

Tämä ammattitaitoisten ryhmä, jonka työhalukkuus on testattu, voisi saada paremman työttömyysturvan. Tämä listoilla roikkujien ryhmä tulisi perata niin, että pimeätä keikkaa heittävät saataisiin pois työttömien listoilta.

Oma mielipiteeni on, että työttömyyskorvaukset ovat niin alhaiset kuin ovat juuri siinä tarkoituksessa, että henkilöt saadaan parempaan syyniin. Käytännössähän kaikki työmarkkinatuella elävät ja vuokralla asuvat työttömät ovat oikeutettuja toimeentulotukeen. Sitä taas ei saa muutoin kuin esittämällä joka tulosta ja menosta sekä tilitapahtumista tarkat dokumentit. Kela ei pystyisi tällä tavoin valvomaan henkilöiden rahaliikennettä, eikä sillä ole riittävää paikallistuntemusta. Siksi se "kyttääminen" on annettu paikalliselle toimijalle, jolla voidaan olettaa olevan parempi tuntemus alueensa asiakkaista ja näiden toimista.

Mirinda kirjoitti:

Ja ulkomaalaisista sen verran, että jos asuvat pitkään suomessa ja eivät viitsi opiskella kieltä, niin se on sitten heidän ongelmansa. On paljon töitä mihin huonollakin suomella pääsee ja kun työympäristöön pääsee niin kielen oppiminenkin alkaa paremmin.

Suomessa on paljon ulkomaalaisia, jotka todella haluaisivat esim. työkkäreiden järjestämiin kielikoulutuksiin. Ongelma onkin siinä, että hakijoita näihin koulutuksiin on moninkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. On ihmisiä, jotka hakevat kerta toisensa jälkeen ja aina tulee kieltävä päätös. Jotkut taas pääsevät kurssille ja oppivat suomen alkeita, mutta kun töitä ei löydy ja kotona puhutaan vain omaa äidinkieltä, unohtuvat jo opitut asiat.
Että ei se aina ole viitsimisestä kiinni.

Tuohon ulkomaalaisten työllistämiseen ja työllistymiseen. Tiedän lähipiirin kokemuksesta kertoa - tuttavaperheeni on marokkolainen ja perheen äiti puhuu sujuvasti tietenkin arabiaa, mutta myös ranskaa, espanjaa ja englantia, suomea tietenkin - sanottakoon tyydyttävästi. Perheen isä puhuu arabian ohella suhteellisen kiitettävästi suomenkieltä ja espanjaa. Perheen isä on diplomi-insinööri ja arkkitehti, mutta suomessa on töissä nuorisotalolla. Perheen äiti taas on lastentarhan opettaja ja kielten opettaja, mutta työskentelee suomessa siivoojana. Miksi? Koska koulutus ja sen pätevyys katosi juuri sillä hetkellä kun ylittivät suomen rajan. Ilman parin vuoden suomalaista koulutusta tai kurssia, heistä kumpikaan ei voi tehdä oman alansa töitä suomessa.
Samoin myös tiedän sanoa toisesta tuttavaperheestä, venäläisestä, jonka perheen äiti on kätilö, mutta työskentelee suomessa hoitajana ja avustajana. Naurettavaa! Ehkä useamman lapsen maailmaan saattaneena ja hieman toisentyyppisissä oloissa ehkä osan kuin suomessa, ja silti hän kelpaa vain hoitajaksi ja avustajaksi sairaalaan. Hän ei voi työskennellä omalla alallaan, ennenkuin kouluttautuu myös täällä suomessa - sille alalle jonka töitä on tehnyt jo yli kymmenen vuotta...

Tonteria : puhuu asiaa!!! Ei sitä työtä aina niin helposti todellakaan kaikki saa!! Mulla on ainakin 3 kaveria/tuttavaa jotka on hakenut tosi moniin työpaikkoihin mutta ei he saa työtä.Joihinkin työpaikkoihin on monia satoja hakemuksia niin on se vaikeata saada!
Ja mun sisko oli työharjoittelussa yhdessä paikassa ja hälle luvattiinkin että palkkaavat hänet mutta eikös vain loppujen lopuksi Virolainen saanut paikan. Onse kyllä perseestä.

magik kirjoitti:

Ja mun sisko oli työharjoittelussa yhdessä paikassa ja hälle luvattiinkin että palkkaavat hänet mutta eikös vain loppujen lopuksi Virolainen saanut paikan. Onse kyllä perseestä.

Oliko tässä nyt pointtina se, että joku muu sai jo luvatun paikan vai että virolainen sai paikan? Paskamaista toki, mutta jo luvattu paikka voidaan antaa kokeneemmalle, jos sopimusta ei ole tehty vielä.

No en tiedä mikä toi pointti oli,ehkä se että jotkut yrittäjät pettää lupauksiaan.

Eiku niijoo se tais olla mun pointtina että yleensä noita Virolaisia palkataan (raksa alalla) enemmän kun ne suostuu tekemään paljon huonommalla palkalla.. Mut tää ei taida varmaan kuulua tähän ketjuun=D

Noniin, pikkupaikkakunnilla ei saa helposti töitä, eikä täällä pk-seudullakaan tekemättä mitään. Tosiaan pk-seutulaisena en ajatellut pikkukaupunkeja, vaan lähinnä omaa lähistöä ja miten itse kokee asiat.

Itse olen parhaimmillaan 80 hakemusta lähettänyt muutaman kuukauden aikana, jonka jälkeen ensimmäinen työpaikka aukesi. Kymmenissä haastatteluissa kävin. Tuntiliksa alle 7e ja osa-aikainen, kuukausipalkka jäi n. 500e/kk. Pari kuukautta tuota tehtyäni pääsin parempipalkkaiseen (alle 10e/h kuitenkin) paikkaan, jossa vierähti melkein 3 vuotta, kunnes pääsin nykyiseen työpaikkaani jossa palkka ei edellenkään päätä huimaa ja työmatka pitkä, mut ompahan töitä ja parempi kuin edellinen. Pakko kyllä sanoa, että välillä ärsyttää, ettei käteen jää kauheasti enempää kuin opiskeluaikana (toimeentulotuki + asumistuki + opintotuki), mutta mun vanhemmat potkis jo pahasti persiille jos jäisi himaan makaamaan. Melkeinpä koko suku ns. duunareita, keskipalkkaisia tai jopa astetta alle.
Mitään suhteita ikinä ollutkaan, enkä kouluttautunut sen kummemmin (pukuompelija) ja oman alan töitä ei oo tullut päivääkään tehtyä, saati edes sinne päin. Itsevarmuutta ja avoimuutta sekä kielitaitoa taitavat vähän joka paikassa hakea, niitä kun löytyy niin homma helpottuu kummasti.
Myöskin olen aika varma etten työttömäksi pitkäksi aikaa jää, aina jotain löytyy. Kokemusta kun alkaa kertyä, niin homma helpottuu.