Koirat.com

Olis kiva kuulla mikä on tehny vuodesta 2010 kullekkin kc:laiselle erityisen tai muuten vaan ikimuistosen.

Jos nyt itestäni voin alottaa, nii kerrottavaa riittää aika paljonki :)
Tietty jo yläasteen loppumine oli aika iso juttu. Oli se kumminki tosi haikeeta jättää taakseen luokka jonka kans oli hölmöilly 3 vuotta, ja kuitenkin ku jokane meni minne mihinki kouluun.
Kesäloma nyt meni melkee siinä missä kaikki muutki lomat, paitsi että nyt hallussani oli mopo jonka kans tuli monet sadat kilometrit ajeltuu suuntaa jos toisee :D Ekat agilityn möllikisatki käytiin koiran kanssa, ja vaikkei voittoa tullukkaan nii oli seki jo kokemus sinänsä.

Mut ei tää vuos oo pelkästää ollu pelkästää ilonaiheita. Parhaan ystävän isä kuoli 2 vk ennen koulun alkua, ja kyl se oli aika iso juttu mullekkin. Kuitenki eskarista asti oon heillä käyny, ja isä on siellä aina ollu tosi ystävälline jne. Oli kans aika vaikeeta miettiä miten vois kaveria tukea, ja vältellä sellasia "Mun isä"- juttuja.
No lukio saatiin kuitenkin alkamaan, ja enkös mä sieltä heti saanu ihania uusia kavereita, joiden kanssa sit taas tutustu ihan uusii ihmisiin ja paikkoihin. Ei ois voinu uskoa et viel lukiossani voi saaha niinki hyviä ystäviä. Mutta, mä KIITÄN sitä päivää jollon päätin lähteä kavereitten kanssa markkinoille juomisen merkeissä. Siellä se vaaleetukkanen poika istu kavereittensa kanssa ja nauro. :) Minun Oma T. <3 Luulen, et jos alkoholilla ei ois ollu osuutta asiaan en ois uskaltanu mennä juttelemaan, mut Luojan kiitos menin ja tässä sitä nyt ollaan.

Aika romaani tuli, mut kertokaa nyt teki vuodestanne ja sen iloista ja suruista :)

vietin alkuvuodesta maailman ihanimpia koulu aikoja. siellä oli hurjasti ihania ystäviä ja muutenkin sellaisia ihmisiä joiden kanssa ystävyys on jatkunu ja muutenkin olen monen ihmisen kanssa tekemisissä. sit me käytiin ulkomailla, egyptissä. ja se oli kans hurjan kiva juttu! kesälomalla sain oman skootterin ja ekaa kertaa olin kesätöissä, kokemus sekin sinäänsä. ollaan jannen kanssa entistä onnellisempia ja kesä on hurjasti lähentäny meitä. toki sitte lukion alku on vähän mullistanu, hyvällä tavalla. oon saanu supermonta uutta kaveria ja oon huomannu uusia kiinnostavia aineita!

oon muuttunu kans koko vuoden aikana niin sisäisesti ku ulkoisestikkin! mikä on hyvä juttu.

huonoja asioita ei oo sattunu paljoa. kukaan läheinen ei ole kuollut ja kenellekkään ei ole käynyt mitään pahaa, onneksi! varmaan surullisimpia on ollu parhaan kaverin muutto ouluun. ja sitten huonompia aikoja jannen kanssa.

muuten on ollu ihan superkiva vuosi!

Vuosi alkoi vähän suremalla eroa, mutta päätin heti alussa että uusi vuosi ja uudet kujeet, ja siitä lähti toipuminen kunnolla. Toki pieniä takapakkeja tuli aina, mutta se nyt on perus. Mm. Riitelyä exän kanssa, koska jostain syystä se ei millään tahtonut päästää irti ja jatkoi mun kiusaamista. Tammikuussa muutin Lohjalta Keravalle ja mun elämänlaatu parantui hurjasti. Pääsiäisen tienoilla tutustuin tehtikseen ja voi että, tuollaista ihmistä olen tarvinnut! <3

Maaliskuussa porukat erosi ja sain koiran luokseni puoleksi vuodeksi. Koko kesän olin sitten enemmän tai vähemmän reissussa ja matkustin ympäri Suomea motskarilla kera maailman parhaan iskän. Se oli ehdottomasti paras kesä ikänä ja sen kruunasi sitten heinäkuussa tutustuminen yhteen ihanaan mieheen, josta sitten lokakuussa tulikin avomies n________________n
Oli myös Sonisphere, jossa oli mahtavaa enkä ikänä unohda telttailu Yyterissä ja meressä uimista yhdessä ja pussailua ja halailua siellä. Kävelyä käsi kädessä rannalla ilta-auringon aikaan ja oijoijoi <3
Sonispheren leirintäalueella jouduttiin sit myrskyn kouriin ja seki oli ihan jees. Sitä seuras hurjan kiva mökkiyö jossain päin maailmaa ja muistoja, oi muistoja. Kaikkea mahtavaa tapahtui ja oon ollut maailman onnellisin.

Lokakuussa tosiaan muutettiin isompaan asuntoon ja tää on ihana ja niin, syyskuun puolella mun pitkäaikainen toiveeni toteutui ja meille tuli kissa n__n

Tää on ollut tähän mennessä paras vuosi ikänä! Odotan innolla mitä seuraavat tuovat tullessaan n_____________n

Aaa, pakko lisätä vielä Maaninka-miitti, puistomiitti, mun, Toksun ja Kadan baarireissu ja oi. Tänä vuonna myös tutustuin kaikkiin koiratyttöihin, jotka nyt ikänä tunnenkaan joten siinäkin mielessä ihan mahtava vuosi. Rutosti uusia tuttavuuksia, niin koiratyttöjä kuin muitakin.

Ekana vuodesta 2010 tulee mieleen:

- wanhojen tanssit
- kakkosristeily
- kaikki uskomattomat bileet
- tutustuminen uusiin ihmisiin
- kesältä vaikka mitä muistoja: eka kunnon poikaystävä, kesäduuni, ruissi, kaikki yleinen hengaus jne ♥
- ero
- syksyn kirjotukset
- kaikki baarihörhellykset
- ja vaaaikka mitä muuta :)))) ollu elämäni paras vuosi!

Mullakin ollut kyllä tämä vuosi kaikenmoista täynnä. Helmikuussa ero, maaliskuussa (öhöm..) uusi mies, joka tuntuu niin täydelliseltä ja oikealta että muutettiin yhteen lokakuussa. Lokakuussa otin myös kissan ja saman kuun lopussa sitten tuli tuo koiruus :) Ja kesällä sain myös ajokortin.

hmm. 2010 on ollut valehtelematta elämäni parhain vuosi.

2.1. keräsin rohkeuteni ja kysyin vuosieni ihastusta tyttöystäväkseni, sain myöntyvän vastauksen. siinä olisi oikeastaan kaikki mitä elämäni parhaimpaan vuoteen tarvitaan tai kuuluu.4.4 tein toisen suuren askeleen elämässäni, ensimmäinen kerta kun sanoin "rakastan sinua," tarkoittaen sitä.

tutustuin kesällä myös hienoihin ihmisiin, tanssin puistossa aamuun ja aloin olla täysin raitis päihdyttävistä asioista, tupakkaa ja kahvia lukuunottamatta.
aloitin kauan haaveilemani sleeve-projektin. opin. kasvoin. kehityin. lähestyin syöksyvauhdilla suurinta ammattihaavettani.

tanssin paljon myös provinssissa. olin crystal castlesin keikalla eturivissä, vokalisti päälläni ja käsivarsillani. pääsin myös flowiin ja näin beach housen. olen käynyt monilla mieltä järisyttävillä keikoilla. kävin prideissä ja paloin ensimmäisen kerran auringosta. seikkailin tyttöni kanssa ympäriinsä maailmalla ja tunsin olevani enemmän elossa kuin koskaan.

tulin "kaapista ulos" isälleni saaden lämpöisen vastaanoton aiheelle. olen saanut aivan upean äitipuolen. olen myös saanut siunauksen tyttöni suvun puolesta suhteellemme.

niin paljon tapahtui. pieniä, mutta isoja, merkittäviä asioita. paljon tulee tapahtumaan. en jaksaisi odottaa tulevaa vuotta enää hetkeäkään, joka tulee olemaan tätäkin parempi.

(tein myös comebackin tänne, mistä olen aika mielissäni.)

noo kesä oli ihan mahtavaa aikaa ! tutustuin uusiin ihmisiin ja oli älyttömän hauskaa. ♥ syksyllä sit erosin melkeen 2 vuoden seurustelun jälkeen nikkestä ja sit nyt vähän aikaa sitten alotin uuden suhteen maailman ihanimman miehen kanssa :) oon matkustellu ympäri maailmaa ja juhlinu ja pitäny hauskaa!
ennen kesää tapahtu ehkä tähänastisen elämän hirveimpiä päiviä, kun teemu jäi kevarin kanssa auton alle ja sai selkämurtuman. se oli aika pitkään tosi kipee ja tosi raskasta aikaa kaikille meille. sit kesällä me kans muutettiin uuteen taloon ja jouduin jättään lapsuudenkodin :-( syksyllä niko muutti pois kotoota yhteen tyttöystävänsä kanssa ! se oli kans aika huisia, koska niko ei koskaan oo ollu mitään seurustelutyyppiä :D ja mulla oli aluks hirviä ikävä sitä kokoajan.

tänä vuonna mulla on ollu kokoajan hirmu hyvät välit perheen kanssa ja on ollu kyllä kaikin tavoin ikimuistonen vuosi ! jeiii

Noo vuosi 2010 alko 3 tunnin oksennusputkella kaverin vessassa, turvonneilla itkusilmillä ja morkkiksella.... :D Eikä alkuvuos muutenkaan osottautunu mitenkään hirveen hyväks. Oli ikävä kaveria joka oli vaihdossa, oli vähän ihmissuhdesotkuja ja kouluongelmia mut tuli kyl sit juhlittua ihan rankalla kädellä niin se vähän kompensoi. Tuli pidettyy niin hauskaa ja tuli kyl sellasia muistoja tehtyä ettei niit voi ikinä unohtaa. Sit vaihdoin koulua ja alko muutenki rullaamaan arki paremmin. Kesä oli vähän pettymys sinänsä, ku ei päästykään kavereiden kans lähtemään ulkomaille ja duunissa oli ihan kamalaa ja palkkaki kulu ihan hirveen nopeesti. Kesästä jäi hyvät ryyppyreissut, ajelut ja kaverin paluu suomeen parhaiten mieleen. Syksy ja talvi on menny vaan oikeesti hurauksessa ja lähinnä juhliessa. Oikeestaan koko vuos on menny aikalailla juhliessa eikä mitään hirveen erikoista oo tapahtunu. Ja no aika draaman täyteinen vuos vois kyl sanoo.

Semmonen perus hyvä vuos kokonaisuudessaan. Mut kyl mä odotan ens vuodesta vähän parempaa!

Kaikkein ihanampana on jäänyt mieleen ehdottomasti häät :) Koko alkuvuosi niitä suunniteltiin ja salailtiin ja sitten viimein 12.4. sanottiin tahdon. Sen päivän tulen muistamaan aina, vaikka kaikki tapahtui aika arkisesti ja salassa kaikilta sukulaisilta ja tutuilta :)
Myös häämatka Helsinkiin kesällä jäi mieleen erittäin hyvin. Saimme viettää kaksi päivää ihan kahden, eikä tarvinnut kantaa huolta koirista, kun ne olivat hyvässä hoidossa.

Kesällä olin myös Maaningalla pienimuotoisessa KC-miitissä ja siellä oli hurjan mukavaa! :) Oli mukava tavata jo ennestään tuttuja tyyppejä ja myös tutustua ihan uusiin tuttavuuksiin :)

Niin ja kyllähän mä keväällä valmistuin ammattiinkin, eli musta tuli lastenohjaaja. Koulutie on varmaankin taivallettu nyt kokonaan eli hinkua opiskelemaan ei enää ole. Sekin oli omanlaisensa saavutus mulle :D

Muuten tää vuosi on ollut aika tavallinen, välillä turhankin tylsä. Tavallista arkista elämää, mutta onneksi oli nuo muutamat kohokohdat matkan varrella, ettei ollut ihan tasaista tylsyyttä koko ajan :)

Vuosi alkoi aika normaaleissa ja tylsissä merkeissä, olin abi ja pänttäilin äikän, enkun ja lyhyen matikan kirjotuksiin. Abiristeily ja penkkarit on jääny erittäin hyvin mieleen ja ihan parhaita hetkiä elämässäni olivat nuo. :) Kirjoitusten jälkeen aloin hakemaan töitä ja samalla luin yliopiston pääsykokeisiin. Pääsykokeet toukuun lopussa ja YO-juhat kesäkuun alussa. Kesä meni rentoillessa ja töitä tehden, sain opiskelupaikan Helsingin yliopistosta, jonka myös otin vastaan. Opiskeluaika on ollut mahtavaa - uusia ihmisiä, ihan liikaa bileitä ja ihan mielenkiintoisiakin juttuja, mutta toisaalta myös ahdistusta siitä, onko tämä nyt se ala, mitä haluaa opiskella.

En jostain syystä edes muista alkuvuodesta ja keväästä mitään, kesä oli vissiin ihan ok kai? :D Aajuu kävin Budapestissa ja Puolassa, mut ei mitään muuta ihmeellistä.. No mut tää syksy on ollu ainakin aika mieleenpainuva ja mahtava :) Tutustuin paremmin kahteen ihmiseen (toinen niistä on B) ja B :n ansiosta kaikki onkin ollu niin ihanaa, ja tietty kavereistaki on tullu läheisempiä ja meistä on muodostunu sellanen kunnon porukka, hauskaa on ollu ja naurettu on niin paljon ettei mitään rajaa <3

kisasin talvel suht ahkerasti, aika vaihteleval menestyksel, paras juttu oli ku oltiin sm-viesteissä 10. (vika palkinto-sija) :) henkilökohtaset kauden pääkisat meni kaikki iha penki alle, mut onneks oli onnistumisii muis kisois.
kesäl sitte ekaks olin riparilla vajaan viikon, joka ei ollu mikään hirveen kiva kokemus koska meiän ryhmässä ei ollu kovin hyvä yhteishenki, hengasinki sitte sen aikaa mitä siel olin kahen kaverin kaa. isoset oli kyl kivoi (= lähin riparilta kesken pois, ja samana päivänä lähettiin hiihtoryhmän kanssa kohti norjaa leireilee. se leiri oli varmaan mun kesän kohokohta, ah ne maisemat ja kaikki <3 heti seuraavana päivänä ku tulin riparilta, oli konfis.
juhannuksen olin iisalmessa, ja vissiin viikko juhannuksen jälkee lähin leirille rovaniemelle, ja sieltä suoraan sm-viesteihi jonnekki pietarsaaree (?).
loppukesä meniki sitte paljo rauhallisemmi iisalmessa hengaillen, olin tyylii koko heinäkuun siellä.
syksyl alko ysi eikä oikeestaan mitää erikoista oo tapahtunu, oon ollu virossa, rovaniemellä ja saariselällä leirillä (eli yhteensä 5 leirii tänä vuonna) ja oikeestaa muutenki koko vuos on pyöriny aika paljon hiihdon ympärillä ku vapaa-ajallaki eniten oon hengannu ryhmäläisten kanssa.
ainii ja sitte kans ollaan käyty celman kaa yhis tokomölleis surkeel menestyksel, ja oon ollu aika epäahkerakoirayttö nyt syksyllä kun ohjatut loppu.

Alkuvuosi meni vähän haikeissa tunnelmissa. Oli kumminkin viimonen lukiovuosi, joka kaikenlisäksi lähestyi loppuaan. Pelotti, että miten kaikkien kaverisuhteiden kanssa käy. Oltiin kaikki aika haikein mielin, käytiin viimestä jaksoa koulua ja oltiin paljon yhdessä.
Parhaita oli ne välitunnit, kun vaan istuttiin "meidän" sohvilla ja puhuttiin kaikesta ja ei mistään ja naurettiin aina ihan hurjasti. :)

Alkuvuoden puolella oli myös abiristeily, jonne minäkin uskaltauduin mukaan. Siellä oli todella huippua! Kaikki huolehti musta niin ihanasti, että mun rakkaus kaikkia ystäviä mukaan vaan kasvo. :) En oo koskaan ollu laivalla tälleen "isona" (olin joskus pienenä, en ees muista sitä), joten sekin oli oma kokemuksensa!

Kirjotukset oli ja meni. Lukuloma oli aika rankka pätkä, kun piti vaan olla yksin kotona eikä nähny oikeen ketään. Mut ylioppilasjuhlat oli ihanat! Ainaki siellä koululla oli huippua, en mä muuten välitä pippaloinnista. :D

Kesää meinasi vähän varjostaa pettymys siitä, etten päässyt unelmieni opiskelupaikkaan, mutta ehkä se oli vaan hyvä. Taisin saada jotain parempaa tilalle. Vietin nimittäin parhaan kesän ehkä ikinä!
Olin töissä kirjakaupassa, joka oli ihan unelma kaikinpuolin. Kirjat on rakkaus, työkaverit oli parhautta. Tuli viimosena päivänä melkein tippa linssiin, kun joutui lähtemään. :')
Työpäivät oli aivan huippuja, sieltä jäi käteen monta hyvää hetkeä ja kokemusta! Illat vietin aina rannallaa siskon ja/tai kavereiden kanssa, ehdin nähä kavereita varmaan enemmän mitä ikinä, ainakin tuntu siltä. :D
Meillä pidettiin Maaninka-miitti, mikä oli myös yksi kesän kohokohdista!

Tietty myös kevään 30 Seconds to Marsin keikka kera pikkusiskon oli parhautta. Samoin Green Dayn keikka. ♥

Syksyllä alotin työt lehdessä, mikä siis on mun unelma-ammatti. Oli ja on. :D Nämä kuukaudet on vaan vahvistanu sitä fiilistä, että tää on mun juttu. Työkaverit ja maailman paras pomo! Ehkä rennointa ikinä, naurua ei puutu päivistä. :)

Nyt kesällä ja syksyllä oon myös ollu Kuopiossa paljon (okei baareillu ahkerasti, myönnetään!), tutustunut uusiin ihmisiin ja syventänyt tuttavuutta moniin vanhoihin kavereihin. Se tuntuu vapauttavalta, ihanalta ja elämä on sitä kautta saanut uusia ulottuvuuksia. n___n

Oon kasvanut ja muuttunut ihmisenä varmasti hurjasti tämän vuoden aikana. Vaikka no joo, en voi sanoa muuttunut, ennemminkin oon nykyään taas se sama rohkea ihminen, joka joskus olin, mutta joka pääsi katoamaan kaikkien ongelmien kasaantuessa päälle.

Alkuvuodesta sain paniikkihäiriödiagnoosin ja lääkityksen siihen, ja se on ollut varmaan isoin juttu tänä vuonna. Ihan vaan sen takia, että juuri se on se juttu, joka mahdollisti näin loistavan vuoden! Ilman sitä olisin nököttäny kotona koko ajan, en olis päässy töihin, en olis nähny kavereita.
Oli niin huima tunne, kun pystyi ekan kerran käymään kaupassa ilman ongelmia. Ja entäs eka työpäivä! Oli sellanen voittajafiilis ettei mitää järkee. :DD Kaikki kaveritkin on huomannu mussa suuren muutoksen, vaikkei ne ehkä sitä ääneen sano. Mut kuitenkin, nykyään oon kaikessa mukana ja oon se sama rohkea ja äänekäs tyttö, joka joskus yläasteen jälkeen katosi. Tuntuu hyvältä. ♥

Ensi vuosi on mulle arvoitus. Työt loppuu helmikuussa, sitten onkin elämä auki. Ennen olisin sanonut, että ahdistaa ja pelottaa, mutta nyt vaan nauran ja mietin, miten monta ovea mulla onkaan avattavana! Miten monia uusia kokemuksia tuolla jossain onkaan mua odottamassa.
Tämä vuosi oli niin täynnä valoa ja iloa, että se hehku kyllä kantaa varmasti ensi vuodenkin. :)

vuoden alun taisin viettää sukulaisten kanssa, mikä oli tietenkin kaikkea muuta kuin unelmallista.
huhtikuussa tein jotain todella typerää, josta jäi ikuiset arvet niin ulkoisesti kuin sisäisestikin (uusia arpia tuli huhtikuusta marraskuuhun asti, jolloin "uusi elämä" alkoi: siksipä mua nyt ei täällä olekaan näkynyt sitten marraskuun). huhtikuussa leikkautin myös mun ah-niin-ihanan piiskaletin tähän nykyiseenkin poikatukkaan, ja mikäli piiskaletin ikävöintiä ei lasketa, olen tyytyväinen tähän uuteen-mutta-jo-vanhaan- lookkiin. :)
toukokuussa (?) lähdin lomailemaan serkkujen luokse saksaan, jossa oli hurjan mukavaa. en ole eläessäni kokenut niin vauhdikasta menoa.
ennen kesälomaa perustin ystäväni kanssa melkomoisen kyyläjengin, voi sitä aikaa!♥ tuntuu kuin siitäkin olisi jo yksi suuri ikuisuus..
kesä meni lokoisissa tunnelmissa: auringon ottoa, kirjoja, kirjoja ja vielä kerran kirjoja, mökkeilyä, kavereita, jäätelöä.. kaikkea mitä kesään suinkin vain kuuluu.
syksyllä lähdin todella riemukkaasti kouluun (kuinka kavereita niin kova ikävä voi olla, että oikein hinkuu kouluun?!). olin edelleen se sama, kovaääninen hunsvotti, pienimuotoinen häirikkö, poikien paras kaveri, kuin ennenkin. :) kaverisuhteet parantui roimasti kouluuntulon jälkeen, ja tutustuin uudelleen vanhoihin tuttuihin. podin tähänastisen elämäni pahimman rakastumisen yhdessä ystäväni kanssa (tämä kyseinen ystävä seurustelee nykypäivänä tämän entisen rakastuksenkohteeni kanssa. kaikkea hyvää heille!♥). kaveripiiri laajeni myös tosi kivasti, ja nykyään voin puhtain mielin sanoa, että olen kaikkien koululaisteni kaveri. kesän aikana mun itsetunto kohosi myös tosi kivasti, joten syksyllä ei sitten tarvinnut ottaa mistään ilkeistä kommenteista aivoonsa.
syyskuussa mahtavan tyttöjenillan parhaiden ystävieni seurassa. se oli erittäin mukavaa.
marraskuussa sitten toinen melkolailla samanlainen tyttöjenilta, yhtä hyvienmuistojentäyteinen kuin edellinenkin :)
marraskuu-joulukuun aikana koin elämäni suurimman kriisin perheen kanssa, mutta näin siitäkin sitten selvittiin. toivon vain, että kaikki palaa aikanaan edes melkein täysin ennalleen.
huhhuh, mikä romaani! ei ollut tarkoitus ihan näin pitkää.. :(
ps. otan täyden vastuun lukuisita kirjoitusvirheistä, joita teksti varmasti sisältää!

hui joko täs on vuosi menny? no paljon on kyllä tapahtunutkin!

alotellaanpa noista koirajutuista, joista nyt tietenkin suurin oli tuo tokovalion arvon saavuttaminen mihin olikin tähdätty alusta alkaen. myös ensimmäiset sm-kilpailut tuli koettua ja agilityssäkin palattiin kisakentille vuoden tauon jälkeen, joskin valitettavasti vain hetkellisesti. remuhan alkoi ontua vasenta takajalkaansa ja tämä tietenkin tutkittiin fysioterapeutteja, ortopedeja ja neurologeja myöten ja diagnoosiksi saatiin lanne-ristiluun spondyloosi ja nivelrikkomuutokset lonkissa. siihen jäi meidän agility, mutta tärkeintähän on tietenkin kivuton loppuelämä omalle mustavalkoiselle. myös toisen koiran hankinta on vuoden mittaan ollut mielessä, mutta tähän rakoon ei mulla ole siihen mahdollisuutta, joten asia siirtynee myöhemmäksi.

ja mitäs mulle on sattunut ja tapahtunut? no koko vuoden aina syyskuuhun asti elin parisuhteessa, joka kyllä opetti mulle valtavasti, mut joka sitten käveli tiensä päähän noihin aikoihin. niin juhannus kuin uusivuosikin vietettiin yhdessä ja oli kyllä ihanaa, en mä sitä kiellä, mut mennyttä yhtä kaikki. olin myös ekassavarsinaisessa kesätyöpaikassa, ja oli kyllä kivaa. myös lukion ekan vuoden jälkeen tuntui, että oisin kasvanu ihan hurjasti henkisesti ja tää varmaan pitääkin paikkansa. oon saanu hurjasti uusia, ihania ihmisiä mun elämään ja arvostan sitä tosi paljon, mut on myös ystävyyssuhteita jotka on sitte etääntyny kauheesti tai jopa katkennu kokonaan. oon myös ite ollu täs vuoden aikana ihan hirvee ihminen ja mua ahdistaa edelleenkin se, etten soittanu papalle isänpäivänä. tämähän liittyy osaltaan taas siihen juhannusdraamaan jolloin tää pappa yritti tappaa molemmat poikansa (mun isäni ja setäni) sekä entisen vaimonsa eli mun mummon. tää on tottakai vaikuttanut tositosi paljon koko perheeseen ja faijan puolen lähisuvun hyvinvointiin. ite kun en ollut täällä kaiken sen sekasorron keskellä, niin en osaa oikein ottaa tätä mitenkään, mut ei pappa oo ikinä mulle ollu paha niin siks mua varmaan hävettääkin niin paljon etten soittanu sille silloin kun ois pitänyt. mutjoo, koko syys-lokakuu oli mulle ihan parasta aikaa, enkä oikeestaan ees tiedä miksi. mä vaan nautin ihan älyttömästi kun mun ystävyyssuhteet noihin kahteen rossarimussukaan läheni taas tosi paljon ja siinä samalla sitten tutustuin santtuunkin paljon paremmin. ja täs sitä ollaan, uuden suhteen kans, mikä tuntuu ihan tajuttoman hyvältä ja oikeelta. saa nyt nähdä mihin tää tästä johtaa, mut eihän sitä voi kun toivoo et kaikki sujuis hyvin kun on tommonen kainalo mihin käpertyy.

kokonaisuudessaanhan tää on ollu tosi tapahtumarikas vuosi ja opettanu mulle tosi paljon asioita ihan vaan elämästä ja olemisesta, pitäisköhän sitä melkeen sanoo et on ollu yks elämäni parhaista - siltä musta ainakin tuntuu! mut jotenkin ootan ens vuodelta vielä paljon enempi, saa nähä !

Päällimmäisenä mielessä:
- Täysi-ikäistyminen
- Ajokortti
- Työpaikka
- Maata näkyvissä - festarit
- Vancouverin olympialaiset
- Jääkiekon MM-kisat
- Jalkapallon MM-kisat
- Salibandyn MM-kisat

Omassa kastissaan:
- Vimpelin vedon sm-kulta
- Chicago Blackhawks ja Stanley cupin voitto. Ei vaan voi kuvailla.
- Leijonien pronssipeli olympialaisissa
- NHL draft juhannuksena

hmm tää vuos alko aika laimeesti. mut kuitenki hiihtoloman olin riparilla ja siel oli huikeeta. sit toukokuussa seurustelin ekaa kertaa virallisesti, mut ei sitäkää kauaa kestäny. toukokuus oli kanssa konfirmaatio ja sain paljon rahaa ja näin jälkeenpäin aatellen käytin ne tosi typerästi. noo sitte ku kesäloma alko kärsin syömishäiriöö + hirveitä läskikohtauksia. en syöny mitää ja liikuin koko ajan. eipä mulla muutakaa tekemistä ollu. sitte ku oli ne kamalat helteet ja hyih. en ees halunnu aatella koko kesää ku ahisti vaan niin paljon kaikki. kyl kesäl oli pari kivaa tapahtumaa, olin viikon espoossa hoitamassa serkkuja mummin kanssa ja kävin samalla yksin helsingissä shoppailemassa ja näin ekaa kertaa mun nettikaveria joka nykysin on myös mun paraskaveri! sitten kesällä oli kans rockcock missä oli aivan huikeeta, ja tavallaan olin ekan kerran myös sillee 'juomassa' .. mutta empä leveilly sillä seuraavana aamuna! sitte alko 9lk ja en tiiä mitä kävi mut musta tuli yhtäkkiä HIRMU itsevarma. ei kiinnostanu yhtään paljonko painoin, puin ylle mitä halusin, vaalensin hiukset, ei olis voinu vähempää kiinnostaa mitä muut musta ajatteli! ja rakastin itteeni! ainiin otinhan mä industrialin ennen koulujen alkua<3 ja alotin siinä syyskuussa hiphop/street tanssin ja tutustuin siellä aivan ihaniin ihmisiin! ja muutenkin nyt ysiluokkalaisena oon tutustunu noihin nuorempiin oppilaisiin meidän koulussa enkä ois voinu uskoo et oon saanu näin paljon HYVIÄ kaverreita näin lyhyessä ajassa. ja ihaninta koko vuodessa on varmaan ollu se kun oon yhden meidänluokkalaisen pojan kanssa nykyään ihan erottomattomat. ennen en oo ees ajatellu tuota mitenkään mutta hoho nyt tuo on mun yks parhaimmista kavereista<3 ei tää vuos ollukaa niin kurja mitä mä aattelin ku näin tarkemmin aatteli!

Tammikuussa ei tapahtunu mitään, helmikuussa oli "vähän" sotkuja koulussa opettajien kanssa ja istuin poliisikuulusteluissa ja sen sellaista kivaa. Mopokortin sain ja toukokuussa vähän ripille pääsyn jälkeen kepit mopon kanssa tunaroimisen takia. Kesä oli sanonko mistä. Kavereitten kans oli kivaa ja vietettiin paljon kivaa aikaa, mutta seurustelin erään poijan kanssa josta ei tullu muuta kun lisää vitutuksen aihetta. Syksyllä alko peruskoulun viimenen luokka ja olin ihan innoissani. Koulu menny ihan jees mut paremminki olis voinu. Oli juttua kahden ja puolen vuoden ihastuksen kanssa ja se kaatu mutten edes tiedä mihin. No jaa.. Myöhemmin syksyllä alko sweet sixteen pippaloitten suunnittelu kaverin kanssa. Mitäs sitten vielä? No ryyppyreissuja ollu muutama (joka on multa ihme), oon tutustunu uusiin ihmisiin jotka on tosi kivoja :) ja nyt ihan tässä muutaman päivän sisällä on ollu kaikkee kummallista säätöö joka on mullekkin vielä vähän epäselvä homma.

// niin joo ja jossain siinä syyskuussa tais olla kun kolaroin mopolla, sormi murtu ja kepit tuli reiluks viikoks :D

Alkuvuodesta ei oikein ole muistikuvia. Ravasin aika paljon baareissa ja alotin tammikuussa uuden harrastuksenkin, itsepuolustuslaji krav magan joka oli tosi kivaa.

Hain myös aktiivisesti töitä koko vuoden, saamatta mitään kunnollista kuitenkaan.
Sit oli myös penkkarit ja abiristeily ja kivaakivaa ja kaikki koulukaverit sai valkolakin päähän ja meiksi jäi yksin jatkamaan neljännelle vuodelle. Onneks sain paljon uusia ystäviä!

Ajoin maaliskuussa nokkakolarin yhden miellyttävän venäläisnaisen kanssa ja auto meni lähes lunastuskuntoon. Meinattiin joutua oikeuteen asti tappelemaan syyllisyydestä.
Kesäkuun olin töissä lastenohjaajana, asuin leirikeskuksessa viikot ja viikonlopuiksi kotiin. Oli kivaa ja sain uusia ystäviä.

Vietin tosi rennon kesän, paljon alkoholia ja kavereita. Ainut harmistus oli yhden kaverini joutuminen liikenneonnettomuuteen ja siinä menehtyminen sekä oma 2½ vuoden suhteen päättyminen. Muuten kesään mahtui Ruisrockia ja isosteluhommiakin.

Syksyllä alotin tosiaan lukion neljännen vuoden ja tuntuu että elämä vaan junnaa paikoillaan.

Syksyllä ei oo oikeastaan tapahtunut mitään. Koko vuosi on ollut vähän epäonnen siivittämää.