Koirat.com

Meille on tulossa chowi pallero, kodinvaihtaja tosin ja meidän ensimmäinen chowimme vieläpä. Miten minun tulisi varautua kodinvaihtajaan? Chowithan ovat ns yhden perheen koiria. Tämä on vasta alle vuoden ikäinen tyttö, mutta silti jännittää sopeutuuko uuteen perheeseen.

Laittakaahan kuvia chowikuumeisen iloksi. :)

Onko teidän choweillanne vahti vai metsästysvietti herännyt? Asumme omakotitalossa korvessa, joten nuo ominaisuudet vähän mietityttävät. Mutta se selviää sitten minkäluontoinen meidän pallero on.

Kuinka isoiksi/painaviksi teidän chowit ovat kasvaneet?

Ittelläni ei ole chow chowta,mutta itse olen kaikista korakirjoista ymmärtänyt,että luonne on aika jännä: ei välitä silityksistä,yhden perheen koira,erinomainen itsetunto,se haluaa olla rauhassa ja inhoaa tyngettelua. Tuossa ainakin muutomia chowin lunteeseen liittyvää. Tosin voihan chowsta kasvaa hyväkin seurakoira :)) mutta kannattaa olla varalta vähän varuillaan. Itselläni on suomenlapinkoira,joka ei ikinä kyllästy silittämiseen. Jos tämä chow-rotu tuntuu sittenkin siltä,että en taija ottaa. Nii kyllähän niitä koranrotuja löytyy melkein samanlaisia ja näköisiä ja kyllä niistä löytyy se sinulle se oikea. Laita vain minulle yksityisviestiä,jos mietit jotain toista rotua,tai sitten ihan jostain muustakin asiasta saa laittaa :)).

^ Aloittajalle on tulossa jo chow chow joten ei hän mitään rotua ole vaihtamassa tai laittamassa koiraa uudestaan kiertoon....

mokonen, en osaa varsinaisesti mitään luonteesta kertoa, kaverillani oli aikoinaan chow chow ja hän oli aivan ihana tapaus. Tykkäsi seurata sivusta tapahtumia ja oli todella rauhallinen, mutta toisaalta tutustuessani koiraan se oli jo pitkälti yli 10 vuotias.

Jaahas jempo, sinähän sen tiedät ;)

"lauantaina, 21.08.2010 klo 10:28 ".

En menis vannoon, mut varmaan kohtalaisen turha enää sanoa juuta eikä jaata kenenkään. Harmi ettei palstalla tunnu näitä koiria olevan, olispa ollut jees nähdä kuvia ihan mielenkiinnosta.

^ Enpä huomannutkaan, vastasin vaan lappalaishullun viestiin :D hups!

^^ ja niinpä, minähän sen tiedän..

No hah.

Ois kiva kuulla muiden chowien omistajien (jos täällä sellaisia on) arjesta ja kaikesta muustakin mahdollisesta.

Iselläni on chowi enkä muuta enää ota! Luonteeltaan erittäin itsepäinen ja laiska, hieman myös diiva ja oman arvonsa tunteva. Tykkää omasta rauhasta eikä välttämättä hakeudu rapsutettavaksi, mutta jos menet rapsuttamaan ei pistä pahaksi ja kun kyllästyy lähtee kyllä itse pois. Erittäin nirso syömään eikä ole lahjottavissa herkuilla! :D
Paastoilee toisinaan ja sitten saattaa syödä viikon putkeen ihan kunnolla lähes mitä vain (no ei mitä vain, mutta chowiksi lähes mitä vain). Ei mikään lenkkikoira vaan rauhassa etenijä. Toisinaan saa hepuleita ja silloin ei riemulla ole rajaa mutta nämä kestävät vain hetken. Vahtivietti löytyy eikä hauku kuin harvoin jos kokee että on jotain ilmoitettavaa. Metsästysviettiä ei ainakaan omallani ole juurikaan vaikka korvessa toisinaan käyn pitkiäkin aikoja ja koira saa olla vapaana.
Viihtyy pihalla ja talvi ehdottomasti lempivuoden aika ja lumihangessa onkin mukavaa piehtaroida.
Vieraita kohtaan voi olla varautunut, mutta omani näin vanhimmiten alkaa tulla vain sosiaalisemmaksi.

Kirjoitusvirheitä näköjään löytyy mutta koittakaa saada selvää ketä kiinnostaa

Sinun chowisi on ilmeisesti sitä vähän perinteisempää tyyppiä luonteeltaan. Meillä koulutus oli yli helppoa koska nameilla saa lahjottua tekemään mitä vaaan paitsi pysymään paikkoillaan. Muuten syömisessä on kyllä meilläkin vaikeuksia, nyt esimerkiksi on mennyt pari viikkoa kun on syönyt vain iltaruuan, eikä aina sitäkään. Toisinaan ruoka uppoaa peräti kohtalaisesti. En voisi ehkä sanoa ihan lenkkikoiraksi, alkulenkistä saa vetää perässä, mutta kun vauhtiin pästään niin kyllä sieltä rupeaa niitä lenkkeiliän ominaisuuksia löytymään. Parhaimmillaan kuljettu ilman ongelmia
n. 4km (pidempää ei vielä voikkaan tehdä kesäisen irtopalan poisto leikkauksen takia). Hepulit kestää yleensä 1-10 min, ja niitä tulee vähintään kaksi päivässä. Ei juurikaan hauku, mutta murisee toisinaan oven vieressä. Metsästysvietti koskee lähinnä fasaaneja ja rusakoita. Talvi myös meillä suosikki vuodenaika. Sosiaalisuutta löytyy monen koiran edestä, jokaista vierasta ja vastaantulijaa pitäisi päästä tervehtimään, tulee toimeen kaikkien koirien kanssa, mutta Hillan ylileikkisyys tuntuu karkottavan muut koirat. On yleensä muiden koirien kanssa ollessa pomo.

Voi, meillä hepuleita ei enää oikein irtoa kun laitettiin laminaattilattia niin tassut luistaa niin paljon, ulkona kyllä saa jos saa kulkea vapaana.

Meillä perheessä on ollut kaksi uros chowta, toinen valitettavasti on jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Melkoisen itsepäisiä ja omanarvon tuntevia yksilöitä olivat kyllä molemmat.. Yhden ihmisen ottivat "johtajakseen" ihan selvästi. Vieraat ei niinkään kiinnostaneet ja rapsutukset on oikeastaan se ja sama :) nameilla opitaan nopeasti!

Täytyy sanoa että itselle tämä holsku on paljon osuvampi vaihtoehto kuin chow. Riippuu tietenkin aina yksilöistä :) Tuntemani chowit ovat minun makuuni liian örmyjä ja itsenäisiä ;)

Onhan chowit aikalailla itsepäisiä ja omanarvonsa tuntevia, mutta silti niin ihania ja omalla tavallaan helppoja. Ja vanha herra saa pian kaverikseen pikkuisen mustan chowin. Saas nähdä kuinka vanhus jaksaa leikkiä uuden tulokkaan kanssa :)
Ja itsehän en malta odottaa hetkeäkään, että pentu tulee!

Olisi itsellä myös kiinnostuta hankkia toinen chowi, mutta talous ei taida kestää jos mahdollisesti tulisi kahden koiran ylimääräisiä eläinlääkäri kuluja.
Nämä meijän hepulit varmaan kans alkaa jossain vaiheessä harvenemaan kun ikää tulee, mutta ikää tulee kuitenkin vasta vuoden verran joulun jälkeen, joten vielä riittää hepulointi energiaa.

Niimpä niin, tämä vanhempi chow tulee jo kahdeksan vuotta ensi vuoden puolella. Äkkiä se aika menee kun tuntuu, että äsken se oli vielä pentu! Luulis herran olevan ilonen kun lunta tulee taas pitkästä aikaa. Käyttekö näyttelyissä chowisi kanssa?

Ollaan sen verran ujoa porukkaa ettei kukaan halua mennä nolaamaan itteään ton sählän kanssa, kerran on kuitenkin luvattu mennä kasvattajan pyynnöstä. Tarkotus oli viedä kesällä, mutta sitten tuli toi jalan leikkaus ja jalka on nyt vasta alkanut näyttää kunnolliselta (oli lähes karvaton kesällä), ja kylki johon on leikattu kipulaastaria varten kaunis aukko, ei oo saanu edes kunnollista pohjavillaa vielä (pieni pelko kasvaako karvat koskaan). Jos toi nyt kuitenkin tuomarin mielestä on kelpo chowin näkönen ja luonteinen niin sitten täytyy ettiä joku joka haluaa sitä käydä esittämässä. Luonne ei vaan tosiaan oo ihan sitä mitä pitäisi, syvältä turkin sisältä löytyy noutaja. Pallot on suosikkeja oli se sitten tennis-, lumi- tai pesupallo. Ja energiaa riittää loputtomiin, varsinkin tuhoamisenergiaa.

Harjotusta harjotusta!:) muutamia mätsäreitä alle ja hyvin se menee. Itse en tämän nykyisen kanssa voi näyttelyihin mennä kun sillä on pieni nikamavirhe hännässä, mutta toivottavasti kahden viikon päästä saapuvan pennun kanssa voisi.

On se jännää miten ne jotka näyttelyihin haluaisivat mennä, saavat koiria joilla on just jotain ton tyyppisiä rakennevirheitä. Naapureilla labbis jolla piti näyttelyihin mennä, mutta jäi sitten väliin kun koiralla huomattiin purenta vika, alaluomet valahtanut ja selässä kasvaa karvaa väärään suuntaan. Ehkä sitä harjoittelemalla saisi tosta ihan kelpo näyttelykoiran, mutta harjoittelu jo itsessään on ongelma. Valjailla on vaikea harjoitella nätitsti ravailua ja seisomista kun pannalla koiraan saa ihan eri tuntuman. Pantaa taas ei voi käyttää, koska Hillan jämähtäessä jos yrittää nykäistä koiran liikkeelle, panta lentää päästä kaaressa. Pantaa voisi laittaa pykälän verran kireämmälle ilman että koira kuristuisi, mutta Hilla ei kävele senkään vertaa kuin normaalisti jos kiristää. Eli pohjimmainen ongelma taitaa olla chowin luonne. Toisaalata kai noistakin ongelmista voi selvitä kun kerta monet chowin omistajat käyvät ahkerasti näyttelyissä. Uskon että saat näyttelyihin sopivan koiran tällä kertaa. Eli uusi pentu tulee siis tammukuun alussa, vai?

Juu no siis tuota vanhempaa ostaessa tiesin ettei se ole näyttelykelpoinen, mutta silloin en ollut niistä kiinnostunut. Nyt tosiaan kiinostaa ja muutenkin päätin hankkia toisen koiran kun vanhemmalle tulee nyt ikää jo kahdeksan vuotta, mutta toivottavasti tämä pentu on näyttelykelpoinen. Ja heti uudenvuoden jälkeen saapuu tämä uusi.
Kaipa se pantaankin tottuisi, oletko kokeillut ihan näyttelyhihnaa? Omani kans veti herkästi pannan nuorempana pois mutta nykyään ei väliä. Ja mätsäreissä käydessä käytin aina näyttelyhihnaa ja jotain herkkuja (silloin kun vielä jonkun verran oli nameilla houkuteltavissa) apuna. Ja jotenkin mätsäreissä tämä käyttäytyi paremmin kuin esimerkiksi lenkillä jos tuli ylitsepääsemättömän mielenkiintoisia koiria vastaan. Ehkä se hieman hämmentyy kun koiria on joka puolella..
Ehkäpä voisi tämän vanhankin kanssa mätsäreihin mennä kun tuon pennun kanssa täytyy kuitenkin harjoitella niin sais vanhuskin hieman piristystä normi arkeen:)