Koirat.com

Hei!
Tätä rotua ei löytynyt täältä listoilta ni ajattelin alottaa keskustelun. Itseäni rotu kiinnostaa ja jos joskus koiran otan lähitulevaisuudessa, niin tämä olisi varteenotettava vaihtoehto. :) Joten onko täällä ketään asiantuntioita, jotka tietää kyseisestä rodusta tai joilla on käytännönkokemusta?
Olen katsellut rotua koirakirjoista ja vieraillut yhdistyksen sivuilla, mutta haluaisin ihan käytännön kokemuksia ja mielipiteitä. :) muu vaihtoehto olisi sheltti joka kiinnostaisi, mutta tästä rodusta tiedän jo aikalailla, että olisi kiva kuulla sitten tästä toisesta. Joten kertokaapa.

Mimma97 kirjoitti:

Hei!
Tätä rotua ei löytynyt täältä listoilta ni ajattelin alottaa keskustelun. Itseäni rotu kiinnostaa ja jos joskus koiran otan lähitulevaisuudessa, niin tämä olisi varteenotettava vaihtoehto. :) Joten onko täällä ketään asiantuntioita, jotka tietää kyseisestä rodusta tai joilla on käytännönkokemusta?
Olen katsellut rotua koirakirjoista ja vieraillut yhdistyksen sivuilla, mutta haluaisin ihan käytännön kokemuksia ja mielipiteitä. :) muu vaihtoehto olisi sheltti joka kiinnostaisi, mutta tästä rodusta tiedän jo aikalailla, että olisi kiva kuulla sitten tästä toisesta. Joten kertokaapa.

Poikaystävän isovanhemmilla on islanninlammaskoira. En oikein osaa sanoa siitä muuta, paitsi että ainakin tämä yksilö on todella puhelias! Isovanhemmat sanoivat, että kuuluu rodun luonteeseen. Se koira päästelee tosi kummallisia ääniä melkein koko ajan, kuin yrittäisi kertoa jotain :) Tosi aktiivinen rotu myöskin.

Meillä oli reilun vuoden ajan islanninlammaskoira uros. Oppii minun mielestäni suht nopeasti, tosin kaikki yksilöt ei järin miellyttämisen haluisia eli töitä sai tehdä. Erittäin haukkuherkkä (ei pärjännyt kerrostalossa meillä). Meidän koira oli kova vahtimaan, ei tullut ulkopuolisia meille jos ei aikuisia ollut paikalla.

Heippa!
Täällä olis kans yksi innokas kuulemaan lisää islanninlammakoirista:D
Osaako joku sanoa paljonko eroaa shetlanninlammaskoirasta?

Eroaa hyvinkin paljon sheltistä (ei varmaan löydy mitään muuta yhteistä ku "söpö" ulkonäkö).
Islanninlammaskoira on hyvin alkukantanen käyttökoira, paimentaa (lampaiden tai muiden paimennettavien puuttuessa jahtaa mielellään autoja ym), hyvä haukkuva vahti, hyvä myyrästäjä, todella aktiivinen-> tarvii paljon virikkeitä ja tekemistä, ei ole helppo kouluttaa ei omaa miellyttämishalua, saatava olla aina mukana kaikessa omien ihmisten kaa (-> eroahdistusongelma). Ei sovellu ihan kaikille niinkun esim. sheltti.

Ok, kiitos.

Juu, kiitos teille :D ja lisää vaa viestiii tänne, ne jotka esim. omistaa kyseisestä rodusta yksilön ;) Vaikken nyt taida itse sitä hankkiakaan, mutta kuiteskii on mukava kuulla iha eri roduista omistajien/ sellasten jotka tietää kyseisestä rodusta, mielipiteitä ja kokemuksia, ja hankkia tietoa eri roduista, sitten kun joskus sen oman koiran saa ;)

Mun lähipiirissä on tällanen neitonen, meillä hoidossa aina sillon ja tällön.

Mielestäni islanninlammaskoira eroaa aika radikaalisti esimerkiksi shetlanninlammaskoirasta. Islanninlammaskoira (en tiedä muuten lyhennystä tälle nimihirviölle !) ei ole lainkaan niin varautunut, pidättyväinen tai haukkuherkkä (yleistys, kyllä), vaan avoimempi luonteeltaan. Ainakin nämä muutamat minun tuntemani :-) Menee ympäriinsä kuin aropupu ja on kaikesta innoissaan, pysyy vapaana mutta saattaa olla kauankin jossian metsän siimeksissä jos bongaa jotain 'mahtavaaihanaaupeaajee!'. Ei ole kuitenkaan sellainen höslä, niin kuin jotkut koirarodut, vaan osaa pitää arvokkuutensa.

Itse olen rotuun kyllä kovasti tykästynyt.

^ Mun poikaystävän isovanhempien islanninlammaskoira on kyllä tosi haukkuherkkä. Tai no, en oikein osaa sanoa haukkuuko se, vai mitä se älämölö on, mutta jokatapauksessa se on kaikkea muuta kuin hiljainen. Koko ajan pitää olla äänessä.

Edit: Oho ja olinpa kertonut tämän asian jo aikaisemmin tuolla ketjussa. No, kertaus on...

en omista (vielä) kyseistä rotua, mutta olen käynyt useammalla kasvattajalla tutustumassa kyseiseen koiraan enkä näiden käyntien perusteella kylläkään allekirjoita tuota "ei omaa miellyttämishalua". Koirat ovat pärjänneet oikein hyvin agilityssä ja tokossa. Äärimmäisen hellyydenkipeitä yksilöitä. Joukkoon tietenkin mahtuu monta eri karvakuonoa. Kasvattajat ovat halunneet pitää rodun ns. alkukantaisena, jonka johdosta islanninlammaskoiria on melkeinpä kaikissa väreissä (ruskeaa ja valkoista täytyy kuitenkin olla) ja löytyy lyhyt, puoli pitkää ja pitkä karvaista yksilöä. Rodulla on kova paimentamisvietti ja haukkuherkkiä yksilöitä on, mutta sen pystyy kuulemma oikeilla konsteilla kitkemään pois.

Meille tulee hoitoon kevään aikana pariksi viikoksi islanninlammaskoira että siinä saa sitten vielä enemmän tuntumaan rotuun. Olemme ainakin aivan myytyjä tähän rotuun ja toivottavasti tänä vuonna meille semmoinen ilmestyy kotiin :)

Löytyykö täältä muita issikoiden omistajia?

Samaa mieltä Raisulin kanssa, miellyttämishalua kyllä löytyy tästä rodusta! Issikoita näkyy melko paljon harrastuskentillä suhteessa rodun yleisyyteen. Haukkuherkkyys on melko yksilökohtaista, toki moni islanninlammaskoira on äänekäs. Esimerkiksi Eikarin vanhemmat ovat erittäin hiljaisia, eivät hauku juuri ollenkaan. Paimentamisviettiä löytyy joiltakin yksilöiltä, mutta se on kitkettävissä koulutuksella pois. Paimentamisviettiin vaikuttaa aika paljon varhainen kasvuympäristö; kun liikuskelee välillä vilkaallakin alueella, pentu pystyy helpommin siedättymään esimerkiksi ohi meneviin autoihin ja pyöriin.

Täällä olisi yksi näillä näkymin tuleva issikanomistaja
Ensi vuoden keväälle on pentuvaraus samalta kasvattajalta kuin teidän Eikar
Toivotaan että kaikki menee suunnitelmien mukaan

Hienoa, toivottavasti kaikki onnistuu! Pidän kyllä kovasti ko. kasvattajasta, oikeasta paikasta on pentu teille tulossa ;) Tykkään paljon ensi vuoden yhdistelmästä, koirat ovat mahdottoman hyväluonteisia ja rauhallisia kun näin ne viime vuonna.

Jeps, kasvattaja on kyllä todella ihana ihminen Pentueen tulevan emän tapasin Sawo showssa ja vaikutti kyllä todella rauhalliselta ja lempeältä, isukkia en ole vielä tavannut

Isäehdokas on todella rauhallinen ja tottelevainen, kolahti kyllä muhun. Mulle piti ensin tulla tuosta yhdistelmästä, mutta sen ajankohtaa siirrettiin ensi vuoteen nartun huonon juoksuajoituksen vuoksi. Onneksi Eikarin vanhemmat ovat samaa kastia; luonne ja käytös kunnossa ja erittäin terveitä Ootko muuten tulossa erkkariin lauantaina? Me ollaan menossa sinne kasvattajaa ja kavereita moikkaamaan :)

Ohhoh, enpäs ollut huomannut tuota viestiäsi :D Ei päästy erkkariin valitettavasti tällä kertaa.

Useampi vuosi vierähtänyt viimeisimmästä viestistä, koitanpa herätellä tätä :) Meille on tulossa islantilainen ensi viikolla, olen ihan rakastunut rotuun vaikken vielä kovin usein ole päässyt ihkaelävänä näkemään. Montaa eri rotua harkitsin, mutta jotenkin tämä vaan tuntui omimmalta.

Onko teidän kokemuksen perusteella islisten koulutuksessa jotain erityistä mitä pitäisi ottaa huomioon? Tai muita hyviä vinkkejä nimenomaan tähän rotuun liittyen :)

Ehkä sen voisi sanoa, että koska islantilainen on ihmisläheinen ja vahvasti laumaansa kiintyvä paimenkoira, on erityisen tärkeää, että koira oppii olemaan välillä myös yksin. Mulle ainakin tuo yksinolon harjoittelu on ollut kaikista haastavin yksittäinen koulutusjuttu. Meiän Yumi (kohta 11 kk) on ollut valtavan kiltti ja fiksukin koira, eikä hauku juurikaan vaikka rotua yleisesti pidetään herkkähaukkuisena. Alussa kyllä haukkui kimakasti jos esim. näki kissamme, imurin, linnun pihalla. Mutta on oppinut tällaisesta turhasta räkytyksestä hienosti pois. Yksin jäädessään saattaa vähän vielä haukkua kuin protestiksi. Se stressaa mua aika ajoin, mutta Yumi ei muuten osoita mitään eroahdistuksen merkkejä ja uskon, että ongelma helpottuu pikkuhiljaa. Digital Dogsitter -niminen tietokoneohjelma on ollut hyvä apu.

En nyt keksi mitään muuta mainittavaa asiaa, mutta jos haluat voit laittaa mulle yksäriä. Kysy rohkeasti myös kasvattajalta, hänellä on varmasti rautainen kokemus.