Koirat.com

heii!! ajattelin kysellä teiltä muilta rodun omistajilta hieman apuja oman teini-uroksen kanssa!
meidän perheellä on siis ajokoirauros joka on hieman tapaturma-altis

haluaisin neuvoja lähinnä käyttäymiseen hihnassa ja toisien koirien kanssa.
- poika on aiemmin osannu kävellä ihan kelvollisesti vierellä, mutta nyt kiinnostus toisiin koiriin on kasvanut ja kävelylenkit ovat melkein tuskaa. Jos edellämme kävelee koira niin meidän poika nousee takajaloille ja aloittaa kengurushown:DDD miten käytökseen kannattaisi puuttua?
- koiramme myös hieman vierastaa toisia koiria. narttujen kanssa ei ole ongelmaa, ne ovat suorastaan bestiksiä. naapurin toinen uroskoira jos tulee tekemään tuttavuutta niin lähdetään vikisten häntä koipien välissä karkuun ja nopeasti! pojan olisi hyvä oppia olemaan toisten seurassa mahdollista näyttelytulevaisuutta ajatelle. onko neuvoja sosiaalistamiseen (mikä olisi pitänyt aloittaa kauan aikaa sitten)?

Täältäkin löytyy ajokoirajätkäjuniori ja saman tapaisia lenkkeily ongelmia on meilläkin ollut.. :D Mä oon lähteny tätä treenaamaan sillä että on pidetty niin paljon välimatkaa vieraisiin koiriin kuin oma koira tarvii pysyäkseen rauhallisena. Koiran täytyis oppia että toisen luo ei pääse vaikka tekisi mitä, päinvastoin, hillumalla ei mennä lähellekään kavereita. Tietysti riippuu että hilluuko koira siksi että tahtoo toisen luo moikkaamaan vai pelkääkö se vierasta koiraa. Jos se pelkää, niin silloin myös välimatkaa pitemmäksi, niin että koira tuntee olonsa turvalliseksi. Kannattaa varata makupaloja mukaan lenkille, joilla voi palkata hyvästä käytöksestä!

Sit taas tohon sosiaalistamispuoleen. Koiran kanssahan kannattas jo ihan pikkupennusta asti käydä kattelemassa maailman menoa muuallakin kuin pihapiirissä. Esimerkiksi voi mennä kaupungille tai ison ruokakaupan pihaan ihmettelemään kaikkea jännää. Mun mielestä kannattaa antaa vieraiden ihmisten tulla tutustumaan koiraan, koska esim. näyttelyissä tuomari tutkii koiran. Tosin koiralle pitää opettaa myös että kaikkia ei moikata ja sinä päätät ne, keiden kanssa moikkaillaan.

Näyttelyitä ajatellen, kannattaisi varmaan tutkia onko lähialueellanna esim. näyttelytreenejä, joissa koira saisi totutella muiden koirien läsnäoloon. Kannattaa myös yrittää tutustua mahdollisimman paljon eri koiraihmisiin ja tätä kautta saada uusia koirakavereitakin koiralle. Netin kauttakin voi monesti löytää samalla alueella asuvia koiraharrastajia.

meidän tuttava suositteli flexin käyttämistä. hänellä on ollut mooooonia koiria ja kokemusta riittää. itse en kyllä tykännyt yhtään tuosta ideasta! luultavasti tuon käytös menee huonompaan suuntaan ja flexi on poikki

asumme sen verran syrjäisellä seudulla että tuo kaupunkireissu olisi koiralle tarumaattinen kokemus XD lähimpään kauppaan matkaa autolla 30 min :D naapuri on onneksi suostunut lähtemään oman koiransa kanssa lenkille meidän jäärän kanssa :D

toivottavasti tässä tapahtuisi jotain edistystä, viimeistään silloin kun tuo kasvaa murkkuiän yli

Hei!
Minulla on kolme suomenajokoiraa ja yksi dreeveri.

Nyt ei muuta kuin toko-kurssille ja näyttelykoulutukseen koiran kanssa. Opeta ensin koira kulkemaan lyhyellä hihnalla sitten vasta flexiin. Jos se ei vielä onnistu, kävelytät pelkästään lyhyellä hihnalla. Topakka asenne, älä anna periksi koiralle. Sinä viet koiraa, älä anna koiran viedä sinua. Opeta sanalla tai jollain äänimerkillä koira ottamaan katsekontakti, heti palkkaus ja nami. Ajokoirat ovat yleensä helposti namilla opetettavissa. Älä anna koiran vetää, jos vetää pysähdyt. Voit myös vaihtaa suuntaa aina kun vetää. Kunnon panostusta koiraan niin tuloksia tulee

Vuoden ikäinen narttuni tänään match showssa Isojen pentujen PUN1 ja Best in show pentu

kurssille voisin kyllä mennäkkin tuon kanssa mutta nämä välimatkat koituvat ongelmiksi :( pitäisi vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja aloittaa ihan kunnolla tuo koulutus

unelmat koiran näyttelyurasta kyllä pitää unohtaa.. koiramme on itse päättänyt amputoida häntäsä ja nyt hännän pää on täysin auki :( siihen on rasvoja laitettu, mutta suurta parannusta ei ole huomattu. ulkonäöltään koirasta olisi näyttelypiskiksi, mutta se nyt pitää unohtaa :D

Meillä ei valitettavasti ole enää yhtään ajokoiraa. Vanhempien eron myötä Täplä muutti isän mukana pois ja Taika jouduttiin valitettavasti myymään, sillä veljellä ei jäänyt opiskelun takia enää aikaa käydä metsällä. Yksi ajokoirapentue meillä olikin vuonna 2004, johon syntyi myös tämä Taika.

Voi mikä helpotus. Pentu on ollut minulla nyt viikon, pitkä odotus päättyi siis. Hyvin on kotiutunut, ei ole kertaakaan ikävöinyt sisaruksiaan. Lupaavalta tuo pentu näyttää, toivon mukaan siitä kehittyy hieno ajokoira. Lupaavista vanhemmista ainakin. Tavoitteena on saada siitä hyvin toimiva metsästyskoira, myös näyttelyihin mennään.