Koirat.com

Eli meillä on 17viikonikäinen sakemanni uros pentu. Ja se minua ei kunnioita juurikaan jos tulee esim sellainen tilanne että minä komennan sitä. Se rupee yleensä haukkumaan. Se jos puree minua niinku yleensä aina jos jotenkin yritän sitä koskettaa,aina suu ammollaan.Ei oo sillon vihanen tai mitään mut hampaat johonkin pitää kiinni saada. Sit jos puremisen jälkeen komennan niin puree uudestaan,uudestaan ja uudestaan..... Ooon kokeillut vaikka mitä ja usko alkaa mennä tän homman kanssa. Siitä tulee aina todella pitkä matsi... :( On aivan eriluonteinen kun aikasempi koirani (saman rotunen) Apuja kaivattaisiin!!

Mitä olet jo kokeillut pennun kanssa? Onko koskaan hetkiä että se toimisi toisin?

No olen selättänyt, laittanut kyljelle niin että rauhottuu. Oon ottanut niskasta kiinni.. Kokeillut kiljaisu tekniikkaa! Siihen tilanteeseen kun joudutaan että joudun sitä siiitä puremisesta komentaa niin ei siitä pääse oikeastaan muuten kun että minä en ota huomioon ollenkaan ja mahdollisesti poistun paikalta tai sit isäntä puuttuu asiaan.. Minä suurimmaksi osaksi ulkoilutan ja ruokin koiran..ja leikin sen kanssa. Mut sit jos joskus ihan vaikka haluaisin sitä silitellä,rapsutella ni hampaat on jossain kiinni.. en ymmärrä :(

koitappa semmosta että nostat sen niskan molemmin puolin olevasta "ylimääräisestä nahasta" niin että etutassut on ilmassa, ja jos se pyristelee vastaan niin tiukenna otetta. pidä niin kauan kunnes rauhoittuu täysin tai näet sen esittävän joitain alistumisen merkkejä esim rentoutumista, ja silmistä taistelun tahdon lähteneen. koirasi on onnellinen kun sillä on selkeä johtaja. Myös usein vapaana pitäminen ja muiden koirien kanssa noin tunnin kunnon paini, olisi tälläiselle kaverille hyvä vaihtoehto. Kannattaa myös miettiä, että saako pentusi varmasti tarpeeksi liikuntaa. Jos koirasi haukkuu, kun komennat sitä kannattaa vain ottaa rohkeasti niskavilloista kiinni sen enempää torumatta, tai katsekontaktia ottamatta ja viedä jos esim mahdollista kodinhoitohuoneeseen ja jättää pentu sinne siksi aikaa kunnes se on rauhoittunut eli noin 15 minuutiksi. Jaksamisia uuden perheenjäsenen kanssa =) voit laittaa vaikka yksityisviestiä, jos kaipaat vielä lisää vinkkejä, tai jokin näissä oli epäselvää.

koitappa semmosta että nostat sen niskan molemmin puolin olevasta "ylimääräisestä nahasta" niin että etutassut on ilmassa, ja jos se pyristelee vastaan niin tiukenna otetta. pidä niin kauan kunnes rauhoittuu täysin tai näet sen esittävän joitain alistumisen merkkejä esim rentoutumista, ja silmistä taistelun tahdon lähteneen. koirasi on onnellinen kun sillä on selkeä johtaja. Myös usein vapaana pitäminen ja muiden koirien kanssa noin tunnin kunnon paini, olisi tälläiselle kaverille hyvä vaihtoehto. Kannattaa myös miettiä, että saako pentusi varmasti tarpeeksi liikuntaa. Jos koirasi haukkuu, kun komennat sitä kannattaa vain ottaa rohkeasti niskavilloista kiinni sen enempää torumatta, tai katsekontaktia ottamatta ja viedä jos esim mahdollista kodinhoitohuoneeseen ja jättää pentu sinne siksi aikaa kunnes se on rauhoittunut eli noin 15 minuutiksi. Jaksamisia uuden perheenjäsenen kanssa =) voit laittaa vaikka yksityisviestiä, jos kaipaat vielä lisää vinkkejä, tai jokin näissä oli epäselvää.

Ilona07 kirjoitti:

pidä niin kauan kunnes rauhoittuu täysin tai näet sen esittävän joitain alistumisen merkkejä esim rentoutumista, ja silmistä taistelun tahdon lähteneen.

Itse en kyllä missään nimessä halua viedä koiraltani taistelutahtoa. Taistelutahto on yksi palveluskoiran, kuten saksanpaimenkoira tärkeimmistä ominaisuuksista. Hyvän yhteistyön avain ei todellakaan ole pennun alistaminen vaan saada se toimimaan yhteistyössä kanssasi, siten, että molemmat hyötyvät. Sinulla on käsissäsi vilkas, aktiivinen, taistelutahtoinen pentu, joka kaipaa aktiivista toimintaa ja nauttii uuden oppimisesta. Opeta pentu leikkimään kanssasi, opeta sille perustottelevaisuus ja lisäksi esim. jäljestystä, hakua tms. Pentu haluaa kontaktia, leikkiä, taistelua jne. joten saadaksesi mahdollisimman yhteistyöhaluisen koiran, kannattaa sinun tarjotai pennullesi tekemistä, jossa se voi käyttää näitä ominaisuuksia hyväkseen. Lisäksi toki pennulle on kerrottava, missä tilanteissa minkäkinlainen käyttäytyminen on kannattavaa. Pennulle, joka haluaa huomiota, leikkiä ja taistella fyysisen kontaktin ottaminen on vain palkkio ja huomioimattomuus ja/tai jäähylle joutuminen taas vastaavasti suurin rankaisu.

Täytyy nyt kokeilla tota jäähylle viemistä. Ja olen ollutki huomioimatta jos rupee haukkumaan mutta aina se ei toimi vaan jatkaa...jatkaa...ja jatkaa...

Juu, samoilla linjoilla olen edeltäneen kirjoittajan kanssa. En lähtisi alistamaan pentua vaan keksimään tekemistä sen kanssa. Tuntuisi että se on ottanut tuon puremisen ja näykkimisen leikiksi juuri SUN kanssa. Ota mega hyvä namipala-läjä taskuun ja ala tokoilemaan sen kanssa. Vierellä kulkeminen, maate meneminen ja siinä odottaminen on pennulle todella energiaa vievää ja samalla rauhoittaa sitä.Tuollaisen aktiivisen riehakkaalta kuulostavan pennun kanssa ei kannata retuuttaa tai kovin leikkiä vetoleikkejä. Olen samaa mieltä myös siinä että taistelutahtoisen pennun kanssa on syytä välttää ruumiillista kuritusta. Se toimii usein palkintona, niin kierolta kun se kuulostaakin. Mikä tahansa huomio on hyvästä pennun silmissä. Vilkkaan pennun kanssa joutuu käyttämään käänteispsykologiaa hurjan paljon ja tuo huomioimatta jättäminen on juurikin sellaista. Pitää oppia näkemään mitä se kakara kaipaa temppuillullaan ja olla antamatta juuri sitä. Tsempit pentulin kanssa!

muoks. JA tuo jatkaa---jatkaa---jatkaa...se jatkaa sillä tietää sun antavan periksi jossain vaiheessa. Anna sen haukkua ilman että se päättyy huomion antamiseen. Se ei opi muuten.

Hurjan paljon kiitoksia vastauksista..uskon että näistä on apua. Tänään kokeilin tota jäähylle viemistä ja ainakin tänään näytti tepsivän! Huomenna alotetaan niin sanotusti puhtaalta pöydältä, tsempaten :)

Miloko kirjoitti:


muoks. JA tuo jatkaa---jatkaa---jatkaa...se jatkaa sillä tietää sun antavan periksi jossain vaiheessa. Anna sen haukkua ilman että se päättyy huomion antamiseen. Se ei opi muuten.

Nii eli onko miun hyvä antaa haukkua sen vai vienkö jäähylle? Äskenkin kun nousun tietokoneelta olin menossa nukkuu ni rupes haukkuu..enkä sit huomioinu sitä mut vein lopulta jäähylle sen ku ei meínannut lopettaa.

tupla pois

No tuossa kait on vähän se miten pentu oppii parhaiten. Jos viet jäähylle eikä se toistojenkaan jälkeen toimi niin täydellinen huomiotta jättäminen todennäköisesti toimii paremmin sitten. Mun oman kokemuksen mukaan taisteluntahtoinen, vilkas ja oppivainen pentu, joka viihtyy ihmisen kanssa ja kaipaa seuraa jatkuvasti oppii parhaiten olemaan kerjäämättä huomiota kun sen huomion hakuisuutta ei noteeraa. Jäähylle vieminen sisältää kontaktin omistajaan, samoin sieltä pois tuleminen. Mä en ole käyttänyt jäähyä huomionkerjäämisessä mutta silloin kun pentu on kärsimätöttömästi hinkunut ulos minun vielä pukiessa, olen laittanut sen välieteiseen rauhoittumaan ja ottanut pois sitten kun hiljenee.

Tuo huomiotta jättäminen on pitkäpiimäistä hommaa ja koettelee hermoja. Mutta, palkinto on sitten sitäkin parempi. Koiran käytös pahenee myös juuri ennen kuin se alkaa hiffaamaan että homma ei mene sen toivomusten mukaan. Juuri kun olet siis sortumassa reaktioon niin se on jo tajunnut ettet ole kiinnostunut sen hillumisesta just nyt.

Mutta toki tiedät oman koirasi, miten se reagoi mihinkin. Näin kuitenkin mä (eli vain minun näkemys) näkisin parhaimmaksi toimintamalliksi tuon käytöksen kanssa. Sitten lisäksi vielä tokoa ja tekemistä jossa pentu saa käyttää päätään leukojen sijasta.

Ilona07 kirjoitti:

koitappa semmosta että nostat sen niskan molemmin puolin olevasta "ylimääräisestä nahasta" niin että etutassut on ilmassa, ja jos se pyristelee vastaan niin tiukenna otetta. pidä niin kauan kunnes rauhoittuu täysin tai näet sen esittävän joitain alistumisen merkkejä esim rentoutumista, ja silmistä taistelun tahdon lähteneen. koirasi on onnellinen kun sillä on selkeä johtaja.

Just.. Tolla tavalla ei kyllä saada aikaan mitään muuta kuin luottamuksen menettäminen ja apaattinen, alistunut koira. Siis miksi hemmetissä pitäis latistaa koiran taistelutahto, se sisäinen palo, kuten Vuorisumu tuolla kirjoitteli? Sakemanni on suuri, aktiivinen palveluskoirarotu - oletkohan aloittaja ollut tästä ihan kartalla pentua hankkiessasi?

Mun pentu oli pienenä ihan samanlainen (luultavasti enemmistön mielestä täys kaheli): se puri kaikkea mikä liikkui, paimensi, komensi, murisi ja haukkui. Mikään asia tai ympäristö ei sitä pelottanut. Ja mä olin haltioissani; juuri niistä asioista saatiin rakennettua vietikäs tottis, toimiva saalisleikki ja vahva motivaatio ruokaa kohtaan. Koira jaksoi aina liikkua ja opetella mun kanssa uusia temppuja.

Ehkä nyt kuitenkin kannattais alkuun selvittää ihan nämä perusasiat: mitä käyttötarkoitusta varten olet koiran hankkinut? Mitä teet sen kanssa päivittäin? Kuulostaa nimittäin siltä, että sulla on käsissäsi potentiaalinen harrastustykki, joka on tylsistynyt ja saa sulta sekavia/epävarmoja toimintaohjeita.

eli se kun rupee haukkuu niin en huomioi sitä mutta voin tehdä omia juttuja esim jos oli ruokaa tekees ni voin jatkaa sitä ihan normaalisti..? *sori jos vaikutan tyhmältä mutta haluan lopun tähän!

^ Joo, voit jatkaa esim. mainitsemaasi ruuanlaittoa normaalisti. Häärää rauhassa, mutta älä huomioi koiraa pikaisellakaan vilkaisulla ennenkuin se rauhottuu. Koiran rauhottuessa se olis hyvä palkita huomiolla, jotta oppi menee nopeammin perille. Voit itse määritellä, mitä lähdet palkitsemaan: aluksi vaan hiljaisuutta vai heti kunnollista rauhoittumista. Vaatimuksia nostetaan edistymisen myötä.

sändi kirjoitti:

^ Joo, voit jatkaa esim. mainitsemaasi ruuanlaittoa normaalisti. Häärää rauhassa, mutta älä huomioi koiraa pikaisellakaan vilkaisulla ennenkuin se rauhottuu. Koiran rauhottuessa se olis hyvä palkita huomiolla, jotta oppi menee nopeammin perille. Voit itse määritellä, mitä lähdet palkitsemaan: aluksi vaan hiljaisuutta vai heti kunnollista rauhoittumista. Vaatimuksia nostetaan edistymisen myötä.

Olin vastaamassa samaa.

Kyllä se napero siitä oppii.

Mun pentu oli pienenä ihan samanlainen (luultavasti enemmistön mielestä täys kaheli): se puri kaikkea mikä liikkui, paimensi, komensi, murisi ja haukkui. Mikään asia tai ympäristö ei sitä pelottanut. Ja mä olin haltioissani; juuri niistä asioista saatiin rakennettua vietikäs tottis, toimiva saalisleikki ja vahva motivaatio ruokaa kohtaan. Koira jaksoi aina liikkua ja opetella mun kanssa uusia temppuja.

Tämä on niin totta, käytä hyväksesi se innokkuus mutta tosiaan oikeilla keinoilla. Kyllä se siitä tosiaan.

Juu näillä mennään :) kiitoksia kovasti vastauksista!!