Koirat.com

Otsikko itse asiassa kertoo aika paljon mitä mulla on kysyttävää; miten poistaa agressiivisuus ja mahdl. omapäisyys eri tilanteissa? Olen niiin kyllästynyt siihen, että havannankoirani huutaa perkeleitä vastaantuleville, kotiintuleville vieraille ja naapureille. Käskyt ei toisinaan todellakaan Venniä voisi vähempää kiinnostaa. "Hiljaa, ei" -käskyt on jo korvista ulos pursuavaa, ei toimi enää. Ainoana onnistuneena on ollut että peitän koiran silmät tai poistun kokonaan tilanteesta.
Aggressiivisuus esiintyi viimeksi tänään torstaina. Ensinnäkin, pidin Venniä tapani mukaan vapaana lenkillä ollessani. Naapurin koirakaveri juoksi, myöskin vapaana, luoksemme. Siinäpä telmivät. Pesiskentälle starttasin ja kun olivat jo 15-30min. saaneet olla siinä yhdessä, melkein kyllästymiseen asti, jolloin lähdin kentän lyhyemmälle nurkalle, kutsuin Venniä (yleensä tulee luokse heti samalla hetkellä, kun kutsun, ollut harjoituksena..). Naapurin koiran otin mukaan samaan paikkaan, jolloin odotin, kutsuin Venniä. Kuitenkin naapurin koira eli Jami (nimi muunnettu) meni makuulle, odotti muutaman sekunnin kun Venni oli tulossa luokse. Sitten hyökkäys luokse. Itse asiassa ei mikään tappohyökkäys, ihan leikkiinkutsuhyökkäys (turkin nyppimistä leikkiin kutsuen). Venni kuitenkin raivostui sillä hetkellä Jamille (itse olin sellaisen 65 metrin päässä juoksemassa luokse), ja lähti juoksemaan kauemmas ja kauemmas ja vielä vaan kauemmas hyvin nopeaa! Huusin nimeä, kutsuin luokse todella kovaan ääneen. Ei, ei auttanut. Kuitenkin Jami fiksuna pojuna juoksi pysäyttämään Vennin (Venni oli tuolloin ehkäpä jo 300metrin päässä!). Koirakaverukset olivat paikoillaan jo, ja menin ottamaan Vennin pannasta tuolla hetkellä kiinni (fleksi ei ollut mukana, oletin ettei muut tule messiin..). Silloin koirani päässä "naksahti". Ärinää, huutoa, ja yritti purrakin. Tosin puremisesta on jo jäljet fyysisesti ja henkisesti. Silloin menin uskoisin paniikkiin (on ollut paniikkia aiemminkin vastaavissa tilanteissa), ja pysäytin Vennin kunnolla niskasta, en kuitenkaan rajusti, nainen kun olen.. Rähinä jatkui. Onneksi lopulta rauhoittui.

Tarvitsisin oikeasti apua tähän, koira ollut perheessämme vasta sellaisen kuukauden, sanoivat, ettei koskaan olisi purrut ketään. En tiedä yhtään mitä tehdä, ei ole kokemusta tälläisestä. Perheessämme kasvava lapsi vasta nelikuinen, pelottaa, jos käyttäytyminen pahenee.. silloin koira olisi todellakin viimeisen puremisensa tehnyt.. Kissakin on, perheessä ollut pidemmän aikaa eli todella läheinen sekin. Ei ollut tarkoitus pistää koiraa kiertoon, joten apu olisi tärkeä.

Pakko kysyä kun sä tuolla toisessa triidissä sanoit ettei väkivaltaa saa käyttää liikaa, niin että miten sä rankaiset koiraa ja mikä on sun mielestä sopiva määrä väkivaltaa? Ja onko aikaisemmassa paikassa käyty koiraan käsiksi?

eetla kirjoitti:

Pakko kysyä kun sä tuolla toisessa triidissä sanoit ettei väkivaltaa saa käyttää liikaa, niin että miten sä rankaiset koiraa ja mikä on sun mielestä sopiva määrä väkivaltaa? Ja onko aikaisemmassa paikassa käyty koiraan käsiksi?

Mä en todellakaan käynyt pahasti käsiksi, vaikka saatoi tekstistä saada sellaisen käsityksen, kyllä muillakin sitä järkeä päässä on, en pieneen, hentoon koiraan "kävisi käsiksi". Niskasta ote, ei veto. Paikoillaan pito, ei mikään pakottaminen. Ja mulla ei oikeasti ole mitään tietoa miten on aikaisemmassa kodissa koulutettu, enkä voikaan tietää. Ei Venni nillä ole ollut silloin kuin 2 viikkoa, omistajanvaihdospaperista selkis.

En sanoisi väkivallan olevan mitenkään sopiva rankaisutapa, eli en osaa sanoa mitään sopivaa määrääkään. Tämä koira koettelee rajoja lähes joka päivä, siks haluisinkin kysyä mikä olis sopiva rankaisutapa, tai mitä yleisesti käytetty. Itse kehun, palkitsen oikeasta käytöksestä, vääränlainen käytös aina huomiotta tai kieltosana "ei". Toiminut tähän asti. Mainitsin, ettei väkivaltaa saa käyttää liikaa, koska joskus muita keinoja ei ole. Ihan selkeesti se on kuulemma opettanut enemmän kuin kieltosanat, itse en kuitenkaan väkivaltaa koulutuksessa pahemmin käytä, koska en tiedä taustoista paljoakaan.

Sunshine kirjoitti:


Mä en todellakaan käynyt pahasti käsiksi, vaikka saatoi tekstistä saada sellaisen käsityksen, kyllä muillakin sitä järkeä päässä on, en pieneen, hentoon koiraan "kävisi käsiksi". Niskasta ote, ei veto. Paikoillaan pito, ei mikään pakottaminen. Ja mulla ei oikeasti ole mitään tietoa miten on aikaisemmassa kodissa koulutettu, enkä voikaan tietää. Ei Venni nillä ole ollut silloin kuin 2 viikkoa, omistajanvaihdospaperista selkis.

En sanoisi väkivallan olevan mitenkään sopiva rankaisutapa, eli en osaa sanoa mitään sopivaa määrääkään. Tämä koira koettelee rajoja lähes joka päivä, siks haluisinkin kysyä mikä olis sopiva rankaisutapa, tai mitä yleisesti käytetty. Itse kehun, palkitsen oikeasta käytöksestä, vääränlainen käytös aina huomiotta tai kieltosana "ei". Toiminut tähän asti. Mainitsin, ettei väkivaltaa saa käyttää liikaa, koska joskus muita keinoja ei ole. Ihan selkeesti se on kuulemma opettanut enemmän kuin kieltosanat, itse en kuitenkaan väkivaltaa koulutuksessa pahemmin käytä, koska en tiedä taustoista paljoakaan.

Mä en edelleenkään tiedä mitä sä tarkoitat tuolla ettet käytä väkivaltaa pahemmin. Ei se että jättää koira huomioimatta ja sanoo ei ole väkivaltaa. Väkivaltaa on se kun koiraan käydään fyysisesti käsiksi, ja mä henkilökohtaisesti en hyväksy koiraan käsiksi käymistä lainkaan. Jos mulla olisi sinun tilanteesi niin mä veisin koiran ongelmakouluttajalle, mä en usko että tuon koiran kanssa fyysinen puuttuminen on se ratkaisu, mutta ongelmakouluttaja varmasti osaisi auttaa.

Kävikö koira käsiksi välittömästi kun koskit niskaan, onko mahdollista että koiran luustossa tai lihaksissa tms. olisi jotain vikaa niin että koira olisi ilmaissut kivun siten?

Muoks. se että sä olet nainen ei kerro mulle yhtään mitään että kuinka kovaa sä olet koirasta kiinni ottanut, kyseessä kuitenkin taitaa olla pieni max 10 kilonen koira.

Tässä varmaan pitäisi joo tosiaan ensin määrittää mitä se "väkivalta" on Koska se mitä minä ja varmaan aika moni muu mieltää väkivallaksi, ei sovi missään tapauksessa koskaan koiran koulutukseen. Ei vaikka se ois täysin mahdoton, poissa kontrollista ja vaikka mitä.
Jos pidät vaikka pannasta kiinni niin ettei hyökkivä koira pääse sinua puremaan, se ei ole väkivaltaa. Mutta jos puristatkin kaulasta ja jotenkin retuutat tms sitä koiraa, niin meneepi jo yli.. Sanasta "väkivalta" tulee mieleen että koiraa lätkitään hihnalla, nyitään hihnasta niin että etujalatkin nousee ilmaan, painetaan aggressiivisesti maahan tms..

Epävarma, pelokas tai aggressiivinen koira tarvitsee varman johtajan, johon se voi luottaa joka tilanteessa. Rajoja ja rakkautta sopivassa mittakaavassa on siis tarpeen. Koira on ollut teillä vasta niin vähän aikaa, ettei se varmasti vielä voi luottaa teihin, varsinkaan jos siihen on joskus käyty käsiksi (teidän toimesta tai aiemmissa kodeissa). Se on tavallaan yksin oma laumansa, yksin se vastaan maailma. Sen on pidettävä huolta siitä ettei sitä satuteta teidän vieraiden toimesta.. Ja tuossa mainitsemassasi tilanteessa olit varmaan ihan pulssi koholla, epävarmana, juokset koiran perään, otat sen heti kiinni (se ei tullut valinnasta sinun luoksesi) tarraat pantaan. Koira antaa selvän merkin "mene pois, en halua sinua, minua pelottaa" ärisemällä, jopa puremalla.
Ja mahdollisesti sillä on jotain kipujakin, jos reagoi erityisen voimakkaasti kun sitä kosketaan johonkin tiettyyn paikkaan.

Teillä on pitkä tie edessä, että saatte koiran luottamuksen voitettua. Koira kuulostaa aika herkältä, joten jättäisin kaiken painostuksen ja pakotteet nyt pois. Antaa koiran totutella rauhassa teihin ja saada positiivista vahvitusta oma-aloitteisesta luoksetulosta ja muusta. Ja sanoitkin että normaalisti koira tulee tosi hyvin luokse..

Ja mieti tarkkaan (kirjaa vaikka ylös kaikki kerrat yksityiskohtaisesti) millaisissa tilanteissa aggressivista käytöstä esiintyy. On ehdottoman tärkeää löytää ensin syy käytökselle ja vasta sitten miettiä miten siihen tulisi reagoida. Tilanteesta pois vieminen ja huomioimattomuus on kuitenkin hyviä keinoja kumpikin. Jo kierroksilla käyvää koiraa on aika tasan turha kieltää ja komentaa, siis ainakin jos se on peloissaan ja epävarma.

eetla kirjoitti:


Mä en edelleenkään tiedä mitä sä tarkoitat tuolla ettet käytä väkivaltaa pahemmin. Ei se että jättää koira huomioimatta ja sanoo ei ole väkivaltaa. Väkivaltaa on se kun koiraan käydään fyysisesti käsiksi, ja mä henkilökohtaisesti en hyväksy koiraan käsiksi käymistä lainkaan. Jos mulla olisi sinun tilanteesi niin mä veisin koiran ongelmakouluttajalle, mä en usko että tuon koiran kanssa fyysinen puuttuminen on se ratkaisu, mutta ongelmakouluttaja varmasti osaisi auttaa.

Kävikö koira käsiksi välittömästi kun koskit niskaan, onko mahdollista että koiran luustossa tai lihaksissa tms. olisi jotain vikaa niin että koira olisi ilmaissut kivun siten?

Muoks. se että sä olet nainen ei kerro mulle yhtään mitään että kuinka kovaa sä olet koirasta kiinni ottanut, kyseessä kuitenkin taitaa olla pieni max 10 kilonen koira.

Olen tämän lisäksi etsinyt paljon tietoa netistä tästä asiasta, ehkä lähipäivinä kirjallisuuttakin.

Koira kävi siis aiemminkin muhun käsiksi, kun koskin niskaan, sillä hillityllä otteella juuri yritin pysäyttää, en siis retuuttanut enkä repinyt. Ehkä siksi yritin heti pysäyttää kun silminnäkijänä olen nähnyt, kuinka koira käynyt siskon kimppuun, mutta se onkin sitten toinen juttu, ettei sen puoleen. Mä oon vähän sekaisin just tässä tilanteessa, kun edl. omistajat kertoivat, että koira ei koskaan ole purrut ketään ja täysin perusterve on.
Mut mieles on käynyt, että saattaahan tuo koiran luonne muuttua reilustikin, kun sellasen vähän päälle kuukauden sisään ollut kolmessa eri kodissa. Joo, nyt alkaa mennä vähän aiheen vierestä(?).

Tarkoitin sillä tokauksella lähinnä sitä, että mies on kiistämättömästi fyysisesti voimakkaampi, ehkä rohkeampikin kuin nainen, mutta se oli tosiaan vain tokaisu, ei suinkaan aiheen pääsisältöä, jolloin siihen ei välttämättä tarvi puuttua. Tosiaan ei ollut mikään riuhtaisu se ote, enkä aio toistaa tuota otetta, enkä täysin viattomaksi perustelujani toteais. En itsekään suvaitse väkivaltaa koiran kouluttamisessa, mutta ei musta kovin pahaa jälkeä tee hillitty niskaote, ellei nyt lihas/luustovammoja ole.

Ollaan puututtu asiaan tarkemmin nyt, eli seurataan koiran elämää tarkasti, miten tilantei ssa toimii ja mahdollisesti miksi. Rangaistus meillä siis on teon huomioimattajättö tai pelkkä kielto, riippuen tilanteesta, ja vastaavasti oikeasta käyttäytymisestä palkitaan.

Mondial kirjoitti:

Tässä varmaan pitäisi joo tosiaan ensin määrittää mitä se "väkivalta" on Koska se mitä minä ja varmaan aika moni muu mieltää väkivallaksi, ei sovi missään tapauksessa koskaan koiran koulutukseen. Ei vaikka se ois täysin mahdoton, poissa kontrollista ja vaikka mitä.
Jos pidät vaikka pannasta kiinni niin ettei hyökkivä koira pääse sinua puremaan, se ei ole väkivaltaa. Mutta jos puristatkin kaulasta ja jotenkin retuutat tms sitä koiraa, niin meneepi jo yli.. Sanasta "väkivalta" tulee mieleen että koiraa lätkitään hihnalla, nyitään hihnasta niin että etujalatkin nousee ilmaan, painetaan aggressiivisesti maahan tms..

Epävarma, pelokas tai aggressiivinen koira tarvitsee varman johtajan, johon se voi luottaa joka tilanteessa. Rajoja ja rakkautta sopivassa mittakaavassa on siis tarpeen. Koira on ollut teillä vasta niin vähän aikaa, ettei se varmasti vielä voi luottaa teihin, varsinkaan jos siihen on joskus käyty käsiksi (teidän toimesta tai aiemmissa kodeissa). Se on tavallaan yksin oma laumansa, yksin se vastaan maailma. Sen on pidettävä huolta siitä ettei sitä satuteta teidän vieraiden toimesta.. Ja tuossa mainitsemassasi tilanteessa olit varmaan ihan pulssi koholla, epävarmana, juokset koiran perään, otat sen heti kiinni (se ei tullut valinnasta sinun luoksesi) tarraat pantaan. Koira antaa selvän merkin "mene pois, en halua sinua, minua pelottaa" ärisemällä, jopa puremalla.
Ja mahdollisesti sillä on jotain kipujakin, jos reagoi erityisen voimakkaasti kun sitä kosketaan johonkin tiettyyn paikkaan.

Teillä on pitkä tie edessä, että saatte koiran luottamuksen voitettua. Koira kuulostaa aika herkältä, joten jättäisin kaiken painostuksen ja pakotteet nyt pois. Antaa koiran totutella rauhassa teihin ja saada positiivista vahvitusta oma-aloitteisesta luoksetulosta ja muusta. Ja sanoitkin että normaalisti koira tulee tosi hyvin luokse..

Ja mieti tarkkaan (kirjaa vaikka ylös kaikki kerrat yksityiskohtaisesti) millaisissa tilanteissa aggressivista käytöstä esiintyy. On ehdottoman tärkeää löytää ensin syy käytökselle ja vasta sitten miettiä miten siihen tulisi reagoida. Tilanteesta pois vieminen ja huomioimattomuus on kuitenkin hyviä keinoja kumpikin. Jo kierroksilla käyvää koiraa on aika tasan turha kieltää ja komentaa, siis ainakin jos se on peloissaan ja epävarma.

Kiitos, kiitos kauhean paljon, tämä auttoi kovasti asiassa eteenpäin. Oon aloittanut tämän kirjauksen ylös WordPadilla, tällä seuraillaan.
Ajattelin, jos soittelisin tai laittaisin sähköpostia lisää asiasta edellisille omistajille ja kysyisin asiasta lisää. Hiljaa hyvä tulee.

Kiitos vielä.

Onko mahdollista että koiran niska alue olisi jotenkin arka/kipeä? Mä en sulkisi sitäkään mahdollisuutta pois. Antaako koira silittää niskaa?

Mun korviin kuulosti vaan ihan siltä, että tilanne oli koiralle liikaa. Paineistui, ja viimeinen pisara oli se, että kävit kiinni (eikä siinä kohtaa tarvi käydä edes kovasti, edes koskea välttämättä) ja sitten kävikin mitä kävi. Ei se välttämättä sulle sitä ärinää osoittanut, vaikka periaatteessa sen laukaisitkin.

Oma perhospoika 1½v paineistuu myös herkästi, ei koirista niinkään mutta vieraista ihmisistä ja varsinkin sellaisissa tilanteissa, missä mä ite olen vähänkin epävarma. Se veti joku aika takaperin ihan älyttömät herneet nenään, kuljettiin aamulenkillä äidin & leikki-ikäisen lapsen takana ja mä vähän arposin siinä kummalla puolella tietä kuljettaisiin - hitaammin etenevän lapsen takana, vai toisella puolella tietä minne oli juuri kääntymässä pakettiauto pihalta (auto vielä pakitteli siinä vaiheessa kun pohdin asiaa). Matkaa olis ollu kuljettavana n. 10 metriä ennen risteystä mihin me käännyttiin, ja päätin sitten kulkea äidin & lapsen takana. Hugo paineistui jo tästä (pelkää lapsia kuollakseen...) eli lapsesta ja mun epävarmuudesta (vaikka tilanne ei siis ollut tätä vakavampi!), ja kun me oltiin jo käännytty pois lapsen takaa, pakettiauto kääntyi pois pihasta ja ajoi mennessä katukivetyksen päältä oikein kunnon kolauksen kanssa - Hugo säntäsi äristen eteenpäin samaan aikaan puusta pudonneen lehden päälle. Joo, ihan hyvähermoinen koira mulla On kyllä jäänyt tähän yhteen kertaan, tuleepa munkin treenattua omaa itsevarmuutta samalla.

Joka tapauksessa, kuukausi on koooovin lyhyt aika vetää mitään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.. Te ette tunne koiraa, eikä koira tunne teitä. Arvelette vielä puolin ja toisin.
Mä en välttämättä pitäis niin uutta tuttavuutta vielä ollenkaan irti, ja pyrkisin ihan vaan vahvistamaan keskenäistä suhdetta, parantamaan koiran itseluottamusta jne. Tee itestäs maailman paras ihminen koiralle, niin esim. vieraille räyhäämisestä poisopettelukin helpottuu kun koira viitsii kuunnella.