Koirat.com

Hei!
Meille tuli koira lähipiiristä kodinvaihtajana n. kuukausi sitten. Koira on ensimmäinen oma koira ja aika vaativa se tuntuu olevan välillä, mikä tosin oli tiedossa jo sen tullessa. Koira on puolivuotias sekarotuinen (mm. saksanpaimenkoira ja snautseri). On erittäin oppivainen, mutta kovapäinen. Ongelmana sen kanssa on ollut se, että se räyhää ja hyppii vasten kun tulee kotiin tai se kaipaa jotain esim. huomiota. Sohvalle meneminen on ongelmallista, sillä heti kun asettuu makuulle, se alkaa riekkua siinä ympärillä, kiipeillä sohvalla, räyhätä ja hyppii päälle. Olemme yrittäneet huomiotta jättämistä aluksi, mutta toiminta on sen verran häiritsevää ettei sitä oikein pysty olla huomaamatta vaikka kuinka yrittäisi. Olemme näissä tilanteissa yksinkertaisesti komentaneet sitä lopettamaan toiminnan, mikä auttaa joskus. Olemme myös rauhoittaneet selättämällä sen jos touhu karkaa käsistä tai keksineet sille jotain muuta tekemistä, kuten ruokaa maitopurkissa, tuoreluita ynnä muuta aktiviteettiä. Se varmaan alkaa tulla murkkuikään, sillä on ollut tavallista hankalampaa saada se lopettamaan häiriköinti. Pitäisikö se laittaa jäähylle eri huoneeseen, jos se ei tottele mitään komentamisia? Kuinka kauan se annetaan siellä olla ja miten siihen suhtaudutaan kun se päästetään sieltä ulos? Onko edes hyvä, että sille antaa juuri silloin jotain extrakivaa tekemistä, kun se riekkuu? Tarkoitan siis sitä, että kokeeko se sen palkintona toiminnastaan. Eli rieku-räyhää-hypi ---> saan maitopurkin. Se myös hyppii lenkillä alkumatkasta ja aina jos mennään vaikka johonkin jännittävään paikkaan, kuten metsään rämpimään. Olen silloinkin vaan komentanut sitä lopettamaan touhun. Yleensä se sen lopettaakin hetken päästä, mutta tuskin minun tahdostani. Onko tämä vaan jotain ohimenevää pentuilu/murkkuiluhässäkkää vai onko tässä nyt kehkeytymässä joku isompikin ongelma? Mulla on välillä sellainen olo, että tulikohan haukattua liian iso pala ja tuntuu vaan etten osaa, ja pilaan koko koiran. Kaimion kirjan heitin nurkkaan, sillä ei toimi kyllä täällä huushollissa pelkkä positiivinen ehdollistaminen. Eri asia, jos olisi pikkupennusta asti päässyt opettamaan. Peruskäskyt on ihan ok hallinnassa, mitä ne nyt tuon ikäisellä voi ollakaan. Pinna välillä meinaa kiristyä niin, että se peilautuu varmasti koiraankin. Vai tuntuuko se vaan siltä?

Edit: Tyhmä otsikko, mutten keksinyt parempaakaan. :)

Murkkuikä on vielä tulossa (vaikka en tiedä kuinka paljoa se lohduttaa...) Käsissäsi on varsin aktiivinen rotusekoitus joka tulee varmasti tulevaisuudessa kaipaamaan pitkien lenkkien lisäksi päivittäista aktiviteettia ja aktiivista harrastamista. Tilanteissa, joissa pentu hakee huomiota on huomio sille paras palkkio eli mitä useammin se saa huomionne riekkumisella, sitä todennäköisemmin se tekee samaa uudestaan. Jäähylle laittaminen on ihan hyvä keino. Pentua käsketään kerran lopettamaan, ja jos kielto ei tehoa, niin jäähylle mahdollisimman neutraalisti. Jäähyltä pääsee pois kun rauhoittuu ja sinne joutuu takaisin jos riekkuminen jatkuu. Ja kuten itse epäilitkin, niin jos annat koiralle tekemistä juuri riekkumishetkellä, niin silloin vain palkitset sitä. Sen sijaan pyri aktivoimaan pentua leikkimällä sen kanssa yhdessä sinun säännöilläsi (opetetaan pennulle leikkimisen lomassa) ja harjoittelemalla perustottelevaisuutta ja temppuja. Lisäksi anna sen ulkoilla riittävästi, mieluiten vapaana, jotta se saa purkaa energiaansa. Korona sille kannattaa antaa paljon sallittua pureskeltavaa kuten vaikkapa isoja ydinluita. Lisäksi pennulle kannattaa alkaa viimeistään tässä vaiheessa opettamaan rauhoittumista sekä käskystä, että siten, että kaikenlaista kivaa saa vasta kun on rauhoittunut, ei riekkumalla.

Voi olla, että kyseessä on itsestään ohimenevä vaihe, mutta toisaalta on myös ihan todennäköistä, että jos jatkat samalla mallilla, niin huomion ja tekemisen hakeminen riekkumalla vain yltyy ja saatte lisäksi vielä liudan muitakin ongelmia, jahka se murrosikä sieltä tulee.

TOiset koirat tosiaan käsittää sen kiellonkin huomiona, näin esimerkiksi oli meillä kun koira oli nuori ja erittäin energinen. Parhaiten toimi jäähyt ja huomioimattomuus. Eli jos riekkuminen alkoi mennä overiksi, pistin pennun jäähylle toiseen tilaan, puhumatta mitään. Pääsi ulos kun rauhoittui ja silloinkaan en huomionut koiraa mitenkään. Huomiota sai sit hetken päästä jos hyvä käytös jatkui. Tietysti edelleenkin kaikki koirat on erilaisia ja ei oo yhtä ja ainoaa keinoa mikä sopii kaikille, mutta aina voi kokeilla kuitenkin toimiiko vai ei. Antamalla herkkuja ja toimintaa riekkumisen jälkeen tosiaan palkitset koiraa. Itse antaisin vasta sitten kun koira on rauhallinen. Sama koskee silityksiä ja muuta positiivista huomiota, niitä ei anneta silloin kun käytös on huonoa koska muuten sitä just vahvistetaan.
Samoin tuohon hihnassa riekkumiseen meillä toimi huomioimattomuus. Jos pentu alkoi hihnassa hyppimään ja riekkumaan niin pysähdyin ja kattelin taivaalle muina miehinä, matka jatkui vain jos käytös loppui. Viikossa kitkeytyi pois hihnan repiminen ja hyppiminen tällä konstilla. Samoin kun päälle hyppiminen kun tulin kotiin, käänsin aina selän enkä huomionut koiraa mitenkään jos hyppi, vasta kun rauhottui, meni viikko niin ei mun päälle hyppinyt enää ollenkaan. Sitkeyttä ja pitkää pinnaa se vaatii, toiset tajuaa nopeemmin ja toiset hitaammin. Ja kuten sanottu, se omalle koiralle sopivin keino pitää löytää niin asiat alkaa etenemään.

Kiitos vastauksista ja vinkeistä. :) Meillä tosiaan yritettiin tuota huomioimattomuutta aluksi, mutta jotenkin se ei luonnistu itseltä kovin hyvin niissä tilanteissa missä koira räköttää suoraa huutoa päin naamaa. Huomioimattomuus näin kyllä muissa tilanteissa onnistuu. :) Koiran kanssa on käyty pentutokossa ja agilityä ajattelin sitten kun se on aikuinen. Ollaan käyty irtipitolenkeillä muutaman kerran viikossa, missä se on saanut jollain syrjäisellä hiekkatiellä, hiekkakuopalla tai pelloilla juosta koirakaverien kanssa. Silloin sitä on kyllä ilo katsella ja varsinkin sen jälkeen kotona, kun se on väsynyt. ;) Tuosta rauhoittumaan opettamisesta. Onko siihen hyviä neuvoja antaa? Vähän niinkuin rautalankaa kenties? :D Olen nyt muutamaan otteeseen pyytänyt sitä istumaan tai makuulle, kun olen tullut kotiin (luonnollisesti siis ensin kengät, tavarat ja takit pois rauhassa, huomioimatta sitä) ja sitten vasta silittänyt kun se on toiminut pyydetysti. Kyllä se sen on tajunnut, mutta miehen kanssa sillä on vähän ongelmia. Sitä se enemmän häiriköi kun se tulee kotiin. Hyppii ja hetkenpäästä alkaa se räksytys johon menee hermo. Aktivointilelujen antamisesta riekkumisen aikaan vielä myös kysymys. Onko siis ok antaa se lelu, jos koiran saa hetkeksi rauhoittumaan. Tyyliin siis istumaan tai makaamaan. Jos ei siis ehdi ennakoida tilannetta. Jatkan myöhemmin, nyt täytyy mennä. :)

Muistaakseni Canis-lehden viimeisimmässä numerossa oli ihan hyvät ohjeet rauhoittumisen opettamiseksi.
Tuohon aktivointilelujen antamiseen pätee sama sääntö kuin kaikkeen koiran kanssa toimimiseen. Eli palkitse koiraa vain silloin kun se toimii kuten haluat sen toimivan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että fiksuimmat koirat osaavat myös ketjuttaa asioita, eli oppivat esim että kun alan riekkumaan, niin saan istu-käskyn ja kun noudatan sitä, niin saan aktivointilelun.

Jos riehuminen kotiin tultaessa on ongelma, niin koiran voi opettaa esim. menemään tietylle paikalle odottamaan sitä, että tulet sitä huomioimaan. Siinä Kaikimion kirjassa oli ihan hyviä vinkkejä sen opettamiseksi.

No entäs jos se huutaa ja räyhää esim. omalle luulle, niin pitääkö siihen mennä puuttumaan?

Mulla olis myös pariehdotusta tuohon kun tulette kotiin, ja koira riekkuu. Oletteko koittaneet, sitä, että kun tulette ulko-ovesta sisälle ja vastassa mitä ilmeisemmin riekkuva koira. Menette takaisin ulos ovesta. Ja uudelleen sisään, toistoja toistoja toistoja toistoja. Lopulta uskon koiran väsähtävän ja luvouttavan. Oma kohtaista kokemusta ei ole, joten en sen koommin asiaa ylistä :D

Toinen ehdotus onkin jo edellämainittu(?): Käsky koiralle mennä paikalleen välittömästi kun ovesta tulet sisälle --> koira tönöttää paikallaan makupalan toivossa.
Korostan myös huomioimattomuutta kun tulette kotiin, koskien kaikkia teillä käyviä. Ei puhetta, kosketusta, tai katsetta ennen kun koira on rauhoittunut. Meillä toimi jo pelkästään se pitkällä tähtäimellä :)

^^Jos koira "komentaa" lelua tai luuta ei siihen pidä/tarvi puuttua, näin koira harjoittelee ja pitää hauskaa. ^^^ Koiran huomiottomuus on hyvä monessakin tilanteessa esim, kotiin tullessa (ehkäisee yksinolo ongelmaa) kunhan jaksaa pitää oman päänsä, hyvä ajatella että vuosi "kuria" 10 vuotta helpommin Tosin myös paikan opettaminen on hyvä, niinkuin edellä mainittiin.

Kiitos kaikille vastauksista! Mukavaa kun ihmiset jaksavat neuvoa tälläistä tumpeloa. :D

Olemme nyt mieheni kanssa keskustelleet ja yrittäneet koota jonkun järkevän ja itselle sekä koiralle sopivan toteutusmuodon, jota noudatamme johdonmukaisesti ja vaihdamme mahdollista tyyliä vasta sitten jos ei tapa tuota tulosta. Eri tilanteisiin pikkuisen on pikkuisen eri metodit. Kun tulemme kotiin, emme huomioi koiraa niin kauan kun se hyppi ja haukkuu. Hyppimisen estämme kävelemällä ns. päälle eli ottamalla oman tilan, sen kummemmin emme siis käytä katsekontaktia, kosketusta tai puhetta siinäkään tilanteessa. Kenkien ja ulkovaatteiden poisoton yms. jälkeen, menemme tyynen rauhallisesti koiran namikaapille ja odotamme edelleen että se rauhoittuu. Sitten kun se rauhoittuu, käskemme istumaan ja se saa namin ja rapsutuksia. Jos se meinaa innostua ja alkaa ottaa kättä suuhun (mitä se siis usein tekee) lopetamme silittämisen ja huomioinnin siihen paikkaan.

Jos se alkaa riekkua kotona muuten vaan tai kiusata kissoja. Kiellämme ensin kerran kunnolla ja jos ei se usko, viemme sen jäähyhuoneeseen. Se on muutaman kerran kokeilun jälkeen toiminut ja koira on sieltä tullessaan ollut rauhoittunut. Annamme sille vasta sitten jotain aktivointia, emmenkä yritä sitä ensin tyynnyttää leluilla. Toki se siis saa aktivointileluja muutenkin ollessaan rauhallinen, eikä pelkästään noissa tilanteissa jolloin se tulee jäähyltä. Ei sillä kuitenkaan varmaan sitä aktiviteettiä tule olla koko ajan että se oppii rauhoittumaankin?

Lenkillä hyppimiseen suhtaudumme samalla tavoin kuin muutenkin, eli ottamalla koiralta tilan pois.

Suurin ongelma tässä varmasti on oma kokemattomuutemme. Kun vain opimme itse toimimaan johdonmukaisesti ja kärsivälisesti, vaikka kuinka väsyttäisi tai olisi pinna kireällä. Koira on onneksi hyvin nopea oppimaan ja älykäs, tosin aika kovapäinen, mutta peiliin saa katsoa jos ei se opi. Toki täytyy myös usein muistuttaa itselle, että sehän on vasta pentu eikä vaatiakaan siltä liikaa. :)

Ajattelin muuten sen hiukan kasvaessa, tehdä sille jotain verijälkeä tms. Se varmasti myös olisi hyvää toimintaa ihan seurakoirallekin? Akivointilelujen kanssa on ollut vähän vaikeuksia, kun sillä ei pinna riitä niiden kanssa tai sitten ne on liian helppoja. Esim. perus akrivointipallo tyhjätään parissa minuutissa, mutta sitten kongiin ei riitä kärsivällisyys. Tuoreluita se saa muutaman kerran viikkoon. Kakka on aika tiukassa seuraavan päivän, niin ei viitsi ihan joka päivä olla antamassa.

Mielipiteitä. Kuulostaako edes järkevältä? :)

Ihan järkevältä kuulostaa. Laita kongiin maksalaatikkoa, märkäruokaa,yms, niin mielenkiinto pysyy kaummin ja näin myös koiran itsehillintä kasvaa.

Päivittelenpä tähän kuulumisia. Riekkuminen on vähentynyt sen jälkeen kun rupesimme toteuttamaan tuota yllämainittua suunnitelmaa. Se ei ole enää hyppinyt lenkillä ja ottaa huomattavasti iisimmin nuo kotiintulemiset. Ei enää hypi ja huuda niin kovin. Jos oikein kauan olemme olleet poissa sen mittapuulla, niin vastaanotto on toki aika innokas, mutta lopettaa riekkumisen aika nopeasti. Vieraillekin olemme opettaneet tuon namipurkkikäytännön ja sekin on ruvennut tuottamaan tulosta. Olemme toki laittaneet koiran aina olohuoneeseen portin taa, että vieraat pääsee rauhassa ovelta sisään ja sitten vasta päästäneet koiran tervehtimään. Jäähylle sitä ei ole juurikaan tarvinnut viedä ja sieltä tultuaan on rauhallinen eikä jatka häiriötoimintaa enää. Ostimme sille pyramidilelun ja kongista se saatiin kiinnostumaan juurikin tuolla märkäruoalla. Näillä helteillä se on mukava heittää pakkaseenkin niin on vähän viilennystä sessulle. Jäisiä luitakin se tykkää nakertaa. Pitää vaan koittaa jotain toista laatua välillä, kun rustoluut se vetää vartissa ja potkaluista se ei piittaa. Lähieläinkaupassa ei ole muita tarjolla, joten pitää laajentaa johonkin muualle. Kuinka usein noita luita tohtii antaa? Seuraavana päivänä siitä kun se on luun syönyt, kakka on sellaista luukakkaa ja on aika päkistelemistä sen kanssa. :D Takapihan nurtsille ollaan nakeltu sille ruokaa ja muutenkin sen on pitänyt tehdä ruokansa eteen töitä esim. lenkillä ja tokolla. Kysymys vetoleikeistä. Onko niitä hyvä harrastaa koiran kanssa?

Luiden antaminen riippuu hieman siitä mitä ruokaa koira muuten saa. Joka toinen päivä jos luun antaa ei sitä ole haittaa, kunhan seuraa ettei maha liian kovalle mene. Ja jos laitat banaania kongiin välillä niin luun kanssa saat aikaan luonnon oma rauhoittavan.

Vetoleikki voi aivan hyvin leikkiä ja koiran antaa voittaa. Säännöt kannattaa tehdä selväksi, eli opetatte ensin irti sanan ja kun otatte lelun pois jatkatte leikkiä heti uudestaan. Näin koira oppii että lelun voi antaa omistajalle eikä se tarkoita leikin loppua, silloin kun lopetatte palkkaatte namilla, tämä vähentää lelun puolustamista ja sitä että koira ei tuo lelua. Voitettuaan on normaalia että koira levistelee lelulla pitkin pihaa, eikä sitä kannatta heti käskeä luovuttamaan lelua.