Koirat.com

Ongelmanamme on, että 1,5-vuotias koiramme haukkuu ja murisee vieraille, eli vahtii meitä liiaksikin. Vieraiden (varsinkin miespuolisten, mutta lasten kanssa ei ole mitään ongelmia) tullessa se aloittaa hillittömän haukunnan ja murinan, jota jatkuu yhtäjaksoisesti n. 5-10 min, jonka jälkeen se hyväksyy vieraat. Muuten agressiivisesti (pure) se ei käyttäydy vieraita kohtaan, mutta se puolustaa reviiriään liikaa. Tällaista käyttäytymistä on alkanut ilmetä viimeisen puolen vuoden aikana. Joskus koira haukkuu myös ulkona ohikulkijoille (esim. pultsareille ), jotka käyvät sille lirkuttamaan ja juttelemaan eli kiinnittävät tähän huomiota. Olen tehnyt johtopäätöksen, että koira tuntee olonsa epävarmaksi vieraille haukkuessaan, vai? Mitä voimme asialle tehdä, jotta se alkaisi pitää vieraista, vai olemmeko tehneet jotain peruuttamattomasti väärää? Haluaisin kipeästi saada koulutettua tämän pois, koska vieraat eivät tietenkään pidä haukkuvista koirista ja itsekin tunnen epäonnistuneeni koirankoulutuksessa, vaikka meillä onkin kaikki muut tottelevaisuusjutut hyvin hallinnassa.

Tuskimpa mitään peruuttamatonta on ehtinyt tapahtua, onhan koira vielä kovin nuori :) Mietimpäs tässä, että haukkuuko koira aina yhtä kauan vieraita, vaikka vieraat eivät reagoisi mitenkään koiraanne? Ei katsekontaktia, ei silittelyä, ei rapsuttelua, ei lirkuttelua, ei mitään. Kun koira rauhoittuu, vieraat antaisivat jotain koiran suurinta herkkua? Tai entä jos vieraat pyrkisivät antamaan koiralle välittömästi jotain hyvää. Hyvin todennäköistä kuitenkin on, että koira räksyttää entisestään vieraita mikäli he alkavat kumarrella koiraa kohti namit kädessä ja lirkuttaa koiralle. Itse koittaisin ehkä sitä huomioitamatta jättämistä ja sen jälkeen palkkaamista. Entäpä otatko ns. sinä vieraat vastaan, vai onko koira ensimmäinen ovella? Miten reagoit itse ja mitä teet koiran kanssa kun ovikello soi ja vieraita tupruaa sisään?

Olen pahoillani kun en taaskaan osaa auttaa tyylillä tee "näin ja näin ja ongelma on poissa". Pohdiskelen että mitä itse tekisin vastaavan tilanteen edessä.. :)

Ollaan kokeiltu sitä, että vieras antaa makupalan koiralle sekä heti sisääntulon aikana että hieman myöhemmin, ja se kyllä auttoi enemmän jälkimmäisessä tilanteessa. Olen huomannut, että koira suhtautuu niihin vieraisiin suopeammin, jotka eivät kiinnitä tähän hirveästi huomiota. Yleensä menen ensin aina itse ovelle vieraita vastaan ja vasta sen jälkeen koira päästetään heidän luokse.

samppa kirjoitti:

Ongelmanamme on, että 1,5-vuotias koiramme haukkuu ja murisee vieraille, eli vahtii meitä liiaksikin. Vieraiden (varsinkin miespuolisten, mutta lasten kanssa ei ole mitään ongelmia) tullessa se aloittaa hillittömän haukunnan ja murinan, jota jatkuu yhtäjaksoisesti n. 5-10 min, jonka jälkeen se hyväksyy vieraat. Muuten agressiivisesti (pure) se ei käyttäydy vieraita kohtaan, mutta se puolustaa reviiriään liikaa. Tällaista käyttäytymistä on alkanut ilmetä viimeisen puolen vuoden aikana. Joskus koira haukkuu myös ulkona ohikulkijoille (esim. pultsareille ), jotka käyvät sille lirkuttamaan ja juttelemaan eli kiinnittävät tähän huomiota. Olen tehnyt johtopäätöksen, että koira tuntee olonsa epävarmaksi vieraille haukkuessaan, vai? Mitä voimme asialle tehdä, jotta se alkaisi pitää vieraista, vai olemmeko tehneet jotain peruuttamattomasti väärää? Haluaisin kipeästi saada koulutettua tämän pois, koska vieraat eivät tietenkään pidä haukkuvista koirista ja itsekin tunnen epäonnistuneeni koirankoulutuksessa, vaikka meillä onkin kaikki muut tottelevaisuusjutut hyvin hallinnassa.

Mulla on lähes samanikäinen (1v 9kk) koira, jolla on ilmenny samankaltaista käytöstä. Uskon, että ainakin mun koiran kohdalla perustuu nimenomaan arkuuteen ja epävarmuuteen. Kun koirani tapaa vieraita ihmisiä tai jos joku tulee kylään, niin huomioimattomuus ja se että koira saa itse mennä tekemään tuttavuutta sitten kun siltä tuntuu, on osoittautunu parhaiksia keinoiksi.. Olen antanu vieraille nameja, joita he voi antaa koiralle kun tulee tutustumaan. Jos koira haukkuu niin yritän viedä sen rauhallisesti pois tilanteesta ja yrittää tutustumista hetken päästä uudelleen...

Uskoisin, että huomioimattomuudella saa vähiten saa vähiten pahaa aikaan... Esim. käskyttäminen ja eristäminen varmasti vaan lisäis tilanteen ahdistavuutta. Koiralle voi myös opettaa, että kun ihmisiä tulee ovesta sisään niin se odottelee nätisti omalla paikallaan ja vasta luvan kanssa saa mennä tutustumaan.. Mitä enemmän koira saa positiivisia kokemuksia ihmisistä niin sitä helpommin se alkaa hyväksyä heitä.

Teidän pitää kohdata ihmisiä paljon mutta kaikkein tärkeintä on huomata oma energiasi mitä "säteilet" koirallesi kyseisissä tilanteissa. Ovikellon soidessa tai vieraan tullessa koirasi kiihtyy, joten sinun energiasi ratkaisee. Koirasi on kuin peili, joka imee kaiken epävarmuuden tällaisesssa tilanteessa mutta myös päinvastoin jos osaat olla rauhallinen, itsevarma sekä tarvittaessa pysäyttää koiran kasvava kiihtymys/epävarmuus->laumanjohtajuutesi kasvaa ja koirasi ei tarvitse arkailla eli rauhoittuu.

Eilen lenkillä eräs vanha mies rollaattorinsa kanssa kiinnitti huomiota koiraani ja sanoi sille jotain tyyliin "onpas siinä söötti otus", koira herpaantui ja aloitti sellaisen murinan haukunnan että rannat raikuivat. Hetken päästä se rauhoittui, mutta yritti pakittaa hihnassa mahdollisimman kauas, eikä vastaanottanut nameja, joita annoin miehelle koiralleni annettavaksi. Koirani ei hyväksy ketään vieraita ihmisiä, jotka kiinnittävät siihen ulkona huomiota, vaikka yritän noudattaa noita vinkkejä niin ne eivät toimi.

Ota yhteyttä koirankouluttajaan, täältä käsin on hankala sanoa _miksi_ koira murisee, puolustaako teitä vai pelkästään itseään, onko epävarma vai rohkean hyökkäävä (vaikka näitten kirjoitustesi perusteella minä sanoisin sen olevan epävarma ja enemmän pelokas koska pakenee mieluummin). Mutta kouluttaja näkisi tilanteen ja koiran paremmin.

Minä ihan ensiksi menisin niin että se ei ole ihminen joka sitä koiraa lähestyy, vaan koira ottaa sen askeleen ihmistä kohti. Niin että ihminen on neutraalissa asennossa (mieluiten istumassa sivuttain koiraan päin) ja koira ei koe mitenkään ihmistä uhkaavana. (Vrt. vanha mies rollaattorin kanssa, voisin kuvitella että hän myös kumartui eteenpäin ja hymyili ja ojensi kättä jossa namupalat olivat= kaikkein uhkaavinta vaikka ihmisestä hyväntahtoista).
Jos koira ei halua kontaktia, se peruuttaa, miksi tunkea vielä enemmän sitä päin siis? Sen takia tuo koiran oma-aloitteinen lähestyminen näitä pelottavia ihmisiä kohtaan.

Naksutin on kätevä (lue naksutin keskustelua jos et jo tiedä välineestä/koulutustyylistä).
Kun koira katsoo ihmistä neutraalisti (murisematta, haukkumatta, eli uteliaasti) naks->nami.
Katse->naks->nami. Sitten vaatii jo koiralta että liikkuu kohti->naks->nami.
Pikkuhiljaa jo voi pyytää koiraa koskettamaan ihmistä nenällä/tassulla. Edelleen niin ettei ihminen ota näissä tilanteissa mitään kontaktia koiraan.

Harjoituksina voi myös olla että ihminen liikkuu samassa tilassa/koiran lähellä, ja kun koira pysyy rauhallisena->naks->namia.
Ihminen katsoo koiraa päin eikä koira murise/muuta->naks->nami.

Kaikki siis perustuu positiiviseen asiaan, koiraa ei myöskään pakoteta tekemään sitä mikä on sille liian vaikeaa.

Yksärillä saat lisää tietoa, itsellä pelkoaggressiivinen dallu, jonka kanssa näillä ollaan saatu ny 3kk aikana (huom. näin kauan on pitänyt tehdä töitä) jo hyviä tuloksia oikeaan suuntaan.

Joo, otettiin yhteyttä tuohon kouluttajaan ja käytiinkin hänen luonaan, mutta neuvot olivat juuri samankaltaisia kui mitä tässä ketjussakin. Eli niitä sitten noudattamaan vain, helpommin sanottu kuin tehty mutta toivotaan ettei ainakaan pahemmaksi tämä ongelma menisi.

Itse lähestyisin mahdollisimman yksinkertaisin ohjein tätä ongelmaa.

Ovikello soi -> koira hilluu ja kiihtyy.

Omistaja ei tee tilanteessa elettäkään lähestyäkseen ovea. (Oveen kannattaa kirjoittaa lappu: "Pahoittelen hidasta ovenavausta koulutan koiraani käyttäytymään rauhallisesti, mikäli asia on kiireellinen, soita, muussa tapauksessa odota - älä soita kelloa kahdesti se tuplaa odotusaikasi!!)

Kun koira on täysin rauhallinen, omistaja verkkaisesti siirtyy ovea kohti -> mikäli koira kiihtyy, omistaja palaa takaisin istumaan.

Kun koira on uudestaan rauhallinen, mutta tiedät, ettei se pysy nahoissaan vieraiden saapuessa, vie se toiseen huoneeseen ja anna sille vaikka luu sinne. Äläkä päästä sitä lainkaan vieraiden luokse sillä kertaa.

Kun ensin opetat koiralle, että ovikellon pimputus ja ovenavaus ovat neutraaleita tapahtumia, jotka tarkoittavat, että koirasi joutuu käyttäytymään joko rauhallisesti tai se siirretään pois koko tilasta, oppii se nopeasti, että rauhallinen käytös on ainut käytös joka oikeuttaa sen olemaan tapahtumapaikalla.

Tuosta vaan loogisesti jatkamaan sillä tavalla, että koira saa olla paikalla kun vieraat tulevat, mutta aina kiihtyessään se siirretään eri huoneeseen ja rauhallisena se saa palata takaisin.

Koiralle ei tarvitse puhua mitään näiden harjoitusten aikana, sillä kyse on tapakasvatuksesta. Voit toki kieltää huonosta käytöksestä, mutta usein ihminen kieltäessään vain kiihdyttää koiraa enemmän.

Meillä kaikki koirat poistuvat tilasta, elleivät osaa olla siivosti. Vieraat ovat MINUN, koirieni ei itse asiassa tarvitse edes moikata niitä. Parempi kun ovat omilla paikoillaan ja katselevat sivusta, kutsuttaessa tulevat sitten luokse, mikäli haluavat. (Ja kyllä ne muuten haluavatkin!!)

Onnea harjoitteluun!

samppa kirjoitti:

Eilen lenkillä eräs vanha mies rollaattorinsa kanssa kiinnitti huomiota koiraani ja sanoi sille jotain tyyliin "onpas siinä söötti otus", koira herpaantui ja aloitti sellaisen murinan haukunnan että rannat raikuivat. Hetken päästä se rauhoittui, mutta yritti pakittaa hihnassa mahdollisimman kauas, eikä vastaanottanut nameja, joita annoin miehelle koiralleni annettavaksi. Koirani ei hyväksy ketään vieraita ihmisiä, jotka kiinnittävät siihen ulkona huomiota, vaikka yritän noudattaa noita vinkkejä niin ne eivät toimi.

Kuulostaa siltä, että koirasi on epävarma. Kuin se kokisi, että sinä et pysty sitä suojelemaan ulkopuolisilta, ja se yrittäisi epätoivoisesti suojella itse sinua ja itseään pöhisten milloin millekin, mutta ei kuitenkaan pysty suorittamaan kunnialla tätä "suojelemistaan". Sen epävarmuutta tietenkin lisää, jos sinulla ei ole mitään johdonmukaista ja itsevarmaa toimintatapaa tuollaisissa tilanteissa.

Namien anto ja lirkuttelu voi sen mielestä olla todella outoa käytöstä ja jos se on jo ehtinyt säikähtää ei siitä oikein ole hyötyäkään ehkä.

Voi olla, ettei nuo äsken kirjoittamani keinot ehkä ole sopivat juuri sinun koirallesi. Ei voi näkemättä tosiaan tietää.

Kävikö kouluttaja sinulla kotonasi katsomassa käytöstä?

Toivottavasti saatte apua ongelmaanne!