Koirat.com

Meillä on ihana 1-v. tyttökoira.TOSIN sillä on pikkuvikoja..Se tuhoaa kaiken. Alussa kun hän tuli meille se hyppi pöydillä,tuhosi kaiken minkä vaan sai suuhunsa. Modeemit,kengät,kaukosäätimet,vaatteet,muovikipot,sohvat,muovilattian,jalkalistat,ym. Kaiken mitä kotoa voi löytyä. Vaikka luulimme ettei se saa niitä niin aina löysi keinon päästä tuhoamaan jotakin.Alussa näin tapahtui myös meidän nähden. Nyt olemme saaneet koulutettua sen niin ettei tee tuhoja saati mitään muutakaan pahaa enää meidän nähden vaan ainostaan silloin kun olemme poissa.Esim.jos on jotain tuhonnut päivän aikana ja tuhot ns.jää lattialle vielä sillon kun olemme kotona se ei todellakaan koske niihin vaan ainostaan tekee pahoja kun olemme poissa.Fiksu koirako? Motivaatiolelutkin se vain järsii rikki ennen kun ehtii niitä "käyttää". Olemme kokeilleet herätä aamulla tunnin lenkille ennen töihin menoa,ei mitään hyötyä.Jätetty paljon luita,joita se alkaa syömään vasta kun tulemme kotiin.On leluja,ei kiinnosta.Se vaan tuhoaa ne ja sitten on pumpulia kämppä täynnä.Etikka kyllä toimii mutta sitä ei voi suihkuttaa joka paikkaan,esim.kenkiin.Eikä se myöskään poista ongelmaa se vaan estää sen ilmentymisen.Jos joku miettii että ulkoillaanko sen kanssa tarpeeksi niin hän saa ulkoilua n.2h päivässä johon sisältyy koirapuistossa/metsässä vapaana juoksemista,joten kyllä se saa paljon liikuntaa.
Olisiko joillain joitain toimivia vinkkejä tähän? Ollaan luettu ja kuultu vaikka mistä, mutta lähes kaikki ne on jo kokeiltu ja toimimattomiksi todettu, tai muuten vaan kuulostaa ihan omituisilta.
Asiallisia vastauksia, kiitos!

Mahtaiskos näistä ketjuista olla apua: Eroahdistusta vai protestointia ja Yksinolemisen ongelma? Ainakin ensimmäisessä keskustellaan koiran tuhoamisvimmasta.

Minkä rotuinen koira on kyseessä? Onko se aina tuhonnut tavaroita? Onko juoksut olleet juuri? Onko varmaa, ettei koira ole kipeä - miltä esim. suussa näyttää? Saako koira liikunnan lisäksi aivotyötä?

Siinä on rottweileria ja belgianpaimenkoiraa. Se tuli meille viime kesänä 5kk vanhana, ja on aina tuhonnut kaikkea (nyt siis hieman vähemmän kuin ennen, mutta kuitenkin). Juoksut oli viime loppuvuodesta. Ja lääkärillä ollaan käyty ja on saanut ns. terveen paperit, on katsottu suihin ja korviin ynnä muut perusjutut.
Aivojumppaa ehkä hän saa liian vähän? Kun ongelma on se juuri, että jos jotain aivojummppaleluja ostaa, niin ne on rikki muutaman minuutin sisällä siitä kun se saa ne käsiinsä. Enkä suoraan sanottuna keksi minkälaista aivojumppaa voi keksiä jossei noita aktivointileluja yms lasketa? kiitos noista linkeistä, katsonpa niitä.

Minkä rotuinen koira on kyseessä? Onko se aina tuhonnut tavaroita? Onko juoksut olleet juuri? Onko varmaa, ettei koira ole kipeä - miltä esim. suussa näyttää? Saako koira liikunnan lisäksi aivotyötä?[/quote]

^ Ahaa, sulla on siis käsissä kahden suuren, aktiivisen palveluskoirarodun sekoitus. Harrastatteko mitään? Tuon kaltainen koira vaatii runsaan liikunnan lisäksi ihan oikeaa säännöllistä työtä, kuten jäljestystä, tottista ja vetohommia. Aktivointileluilla et saa koiraasi väsytettyä, kuten olet huomannutkin. Sisustuksen terrorisoinnissa tuskin on kyseessä eroahdistus, vaan yksinkertaisesti energiapatoumien purkaminen (tätä puoltaa sekin, että alkujaan koira tuhosi myös kotona ollessanne). Linkittämistäni ketjuista siis tuskin löytyy vastauksia..

Voisit myös katsoa tuon Puuhavinkkiketjun (: Siellä on erilaista aivojumppaa mitä voit itse järjestää, eli joihin ei tarvitse rikkimenieviä muovileluja. Kuulostaa tuo tosin melko vaikealta tilanteelta, en itse tiedä mitä tekisin tuossa vaiheessa, toivon että saat jostain helppausta!

Erinäisten puuhalelujen lisäksi suosittelisin nimenomaan sitä, että koiran kanssa touhutaan kaikkea. Yhdessä tekeminen vahvistaa lisäksi omistajan ja koiran suhdetta. Jäljestäminen on hyvä aktivointimuoto koiralle kuin koiralle ja väsyttääkin ihan tehokkaasti. Lisäksi perus tottelevaisuuskoulutus ja erilaisten temppujen opettelu ovat hyviä aktivointimuotoja. Liikunta on hyvä ja tarpeellista sekin, mutta aktiivisten palveluskoirarotujen tai, kuten tässä tapauksessa, niiden risteytyksen omistajan tulee olla sen lisäksi valmis erityisesti koiran nuoruusaikana tekemään muutakin. Tuhoaminen todennäköisesti lakkaa muutaman vuoden kuluessa nykyiselläkin aktivointitasolla, koska koira passivoituu, mutta se lakkaa nopeammin ja koira elää parempaa elämää, jos se saa yhdessä omistajansa kanssa puuhata mielekkäitä asioita. Tämä risteytys on hyvä esimerkki sekarotuisesta, joka ei missään tapauksessa ole mikään helppo perussesse, vaan vaatii omistajaltaankin keskivertoa enemmän viitseliäisyyttä, jotta yhteiselo on mukavaa ja koira (sekä omistaja) ei turhaudu.

Jos ette ole aikaisemmin koiraa omistaneet (?) niin nyt äkkiä koiran kanssa reeneihin että saa pää tekemistä! Myös lenkkejä voitte reippaasti pidentää.
Jokaisella paikkakunnalla on joku seura/yritys jolla kurssitarjonnassaan on agilityä, tokoa PK-lajeja yms.. Kouluttaja varmasti osaa kertoa yksityiskohtaisemmin mitä voisitte koiran kanssa yksin kotona duunailla, mutta suosittelen lämpimästi menemään jonnekin toko kurssille!
Näin netin välityksellä on hieman hankalaa koiraa näkemättä, mutta ensiapua ja ohjeita täältä kyllä saa!

Ainiin, missä paikkakunnalla asutte?

Haastetta elämään, liikuntaa, turha lällyttäminen pois ja häkkiiin totutus.

Hihnakäytös kuntoon ketjukaulaimella ja kaikenlainen kiihdyttävä pannaan kunnes jarrut ovat löytyneet.

Muutaman kerran viikossa koira niin väsyneeksi kuin vain mahdollista ja siihen päälle vielä pitkä kävelylenkki, jotta se pyytää kotiin. Jos koira pääsee uudelleen lenkille kun se vielä haluaisi kääntää kylkeä, saadaan muutettua syöksykierre positiiviseksi, silloin häkkikin maittaa. Kurinalaista liikuntaa enimmäkseen. Koirapuistoilu ei ole liikuntaa ja se kiihdyttää ja nostattaa egoa väärässä seurassa. Jos seuroissa ollaan niin vanhemmat ja vahvemmat hallinnassa olevat koirat ovat parempaa seuraa.

Lisäämämällä aktiviteettia leikki leikin perään mennäään hullumpaan suuntaan. Ne jotka ovat olleet adhd-lapsen kanssa hattaralla huvipuistossa, sanovat että parmepi jatkaa puistoilun jälkeen mökille vettä kantamaan ja saunomaan ennemmiin kuin seuraavaan tai seuraavaan huvipuistoon sokeria syömään. Kuria, tervettä väsymystä ja pieniä(suuria) iloja.

Niinkuin jo aiemmat ovat sanoneet - tekemistä koiralle.

Koiran tuhovimma, jos sitä siksi voi sanoa, johtuu aina siitä, ettei koiralla ole tarpeeksi tekemistä. Jotkut rodut tarvitsevat valtavat määrät liikuntaa, kuten etenkin suuret metsästyskoirat, vetokoirat ja vinttikoirat. Toiset rodut taas tarvitsevat rutkasti aivojumppaa liikunnan ohella, kuten erilaiset bordercolliet ja karjanajokoirat. Joillekin roduille riittää lenkki ja luun pureskelu, ja nämä rodut ovat yleensä niitä, joiden tehtävä on säästää energiaa varsinaista toimintaa varten, mm. vartiointikoirat.

Jos koira ei pääse tuhoamaan energiamääräänsä, se turhautuu, hermostuu ja pitkästyy. Joskus koira muuttuu jopa aggressiiviseksi.
Koiralla on kyky toimia, rodusta riippumatta, jopa vuorokauden ympäri eli se kykenee uskomattoman pitkäkestoisiin ja raskaisiin fyysisiin suorituksiin. Tämä kyky tarkoittaa myös sitä, että koiralla on oltava valtava määrä energiaa käytössään. Koiran fyysistä liikkumisen tarvetta (eli liikunnalla ei pysty koiraa väsyttämään loppuun) ei pysty ihminen koskaan täysin tyydyttämään. Koira voi juosta kymmeniä kilometrejä pyörän vierellä ja pienen levon jälkeen on heti valmis uusinta suoritukseen. (Puhutaan siis terveestä nuoresta tai aikuisesta koirasta.) Se voi juosta riistan perässä tuntikausia tai paimentaa lampaat alas vuorilta alangolle ja aitauksiin. Koira voi vaeltaa kymmeniä kilometrejä putkeen tai startata jäniksen perään jopa 40 kilometrin tuntivauhdilla tai kiskoa reilua satakiloista rekeä umpihangessa päiväsotalla.
Myös koira voi masentua ja pahimmassa tapauksessa heittyätyä syömättä ja juomatta.
Jokainen siis voi miettiä paljonko koira todellisuudessa tarvitsee liikuntaa verraten "viitearvoihin" - tunti-pari päivässä. Toki rajansa kaikella.

Mitä tulee aivotoimintaan, toiset koirat on jo ensinnäkin jalostettu ajattelemaan omilla aivoillaan ja tekemään päätöksiä vailla ulkopuolista neuvoa.
Nämä koirat tarvitsevat myös samassa suhteessa virikkeitä, jossa pääsevät/ joutuvat tekemään itsenäisiä päätöksiä ja ratkomaan ongelmia - "miten saan makkaranpalan juomapullosta" tai "miten saan avaimet keittiönlaatikosta". Koiralle voi keksiä mitä tahansa tekemistä. Piilotella nameja ja leluja minne vain, opettaa koira hakemaan tavaroita, avamaan ovia, ihan mitä vain, vaikka "laulamaan" mozarttia pianon säestyksellä.
Se, että koira joutuu tekemään jotakin saadakseen sen mitä haluaa, on paras keino ja kaiken idea purkaa koiran energiaa. Ajatustyö vaatii huomattavasti enemmän koiralta kuin esimerkiksi reen vetäminen, vaikka luulisi asian olevan juuri toisinpäin.
Ulkona koiralle voi tarjota fyysistä työtä, kuten pulkan vetäminen tai noutaminen vedestä.

Pari reipasta ulkoilua päivässä ja perillä koiralle joitakin tehtäviä, jotka se saa/ joutuu suorittamaan. Näin vältytään monelta hankaluudelta. Patoutunut energia aiheuttaa mm. ongelmakäytöstä ulkoilussa, mutta myös sisällä. Koira kiskoo ja rähisee tai syö kotona uutta nahkasohvaa. Koira hyppii vieraita vasten jne. Koira keksii siis itse tapansa purkaa liika into.
Koira siis keksii korvaavaa tekemistä, joka saattaa jopa johtaa pakkomielteisiin, kuten nuoleminen tai valojen jahtaaminen. Pakkomielteitä on niin paljon kuin on koiriakin.
Myös tarpeeksi turhautunut ja hermostunut koira voi olla ympäristölleen vaarallinen.
Myös kuri eli tehdään koiralle selväksi mitä se saa tehdä ja mitä ei, on olennaista tuhoamisessa ja muussakin ongelmakäytöksessa.

Sitten tietysti tuhoamiseen on toinenkin selitys - vika korvien välissä.

volkodav kirjoitti:

Niinkuin jo aiemmat ovat sanoneet - tekemistä koiralle.

Koiralla on kyky toimia, rodusta riippumatta, jopa vuorokauden ympäri eli se kykenee uskomattoman pitkäkestoisiin ja raskaisiin fyysisiin suorituksiin. Tämä kyky tarkoittaa myös sitä, että koiralla on oltava valtava määrä energiaa käytössään. Koiran fyysistä liikkumisen tarvetta (eli liikunnalla ei pysty koiraa väsyttämään loppuun) ei pysty ihminen koskaan täysin tyydyttämään. Koira voi juosta kymmeniä kilometrejä pyörän vierellä ja pienen levon jälkeen on heti valmis uusinta suoritukseen. (Puhutaan siis terveestä nuoresta tai aikuisesta koirasta.) Se voi juosta riistan perässä tuntikausia tai paimentaa lampaat alas vuorilta alangolle ja aitauksiin. Koira voi vaeltaa kymmeniä kilometrejä putkeen tai startata jäniksen perään jopa 40 kilometrin tuntivauhdilla tai kiskoa reilua satakiloista rekeä umpihangessa päiväsotalla.
Myös koira voi masentua ja pahimmassa tapauksessa heittyätyä syömättä ja juomatta.
Jokainen siis voi miettiä paljonko koira todellisuudessa tarvitsee liikuntaa verraten "viitearvoihin" - tunti-pari päivässä. Toki rajansa kaikella.

Toki kotikoiran voi vähemmälläkin liikuntamäärällä fyysisesti väsyttää, koska ei ole tottunut moiseen fyysiseen työskentelyyn eikä lihaskunto/yleiskuntokaan ole samaa luokkaa kuin aidosti työskentevillä koirilla. Aivot siinä liikunnassa ei silti välttämättä väsy vaikka kroppa väsyisikin. Eli aivotyötä!