Koirat.com

Hei kaikki.

Meillä on ongelma meidän sekarotuisen (chihu-spanielimix) 3-vuotiaan kotikoiran kanssa. Kyllä melkein hävettää, mutta ongelmat on nyt huomattu ja niihin on nyt puututtava oikein ja niin että tulos on lopullinen. Asiahan on niin että koira on ottanut vähän pomon paikan tässä taloudessa.

Minni on aivan äärettömän suloinen koira. Erittäin ihmisläheinen eikä koskaan tehnyt mitään pahaa (purrut, murissut..) kellekkään. Meille on tulossa vauva ja olimme miehen kanssa sillä ajatuksella että Minni ei vauvalle mitään tee. Maanatai-iltana koira petasi sänkyyn, minun paikalle, kun kävin vessassa. Kun ajoin koiraa alas se murisi ja yritti näykkäistä. Luimistellen se siirtyi miehen viereen mistä se käskettiin alas. Tästä eleestä koko tämän kuvion hahmotus vasta alkoi.

Tein listausta siitä mitä "ongelmia" meillä oikeasti on Minnin kanssa ja äitini joka siis on vuosia koiria pitänyt sanoi että Minni näyttää meille keskaria parasta aikaa ja täyspäiväisesti. Tässä teillekin tietoa millaista elämä Minnin kanssa on ..

- Minni vetää hihnassa ja haukkuu vastaantulijat. Se saattaa jähmettyä paikoilleen jos vastaan tulee koira eikä sitä saa liikkeelle millään. Häntä sillä on aina niin ylhäällä kun vain saa, lisäksi se ruopii ja joskus jopa pissii jalka ylhäällä vaikka on siis narttu?

- Minni ei tee tarpeita ulos vaikka on jo 3-vuotias.. tai tekee jos huvittaa. Kerran Minni norkoili eteisessä, pyysi ulos ja vein sen eikä se tehnyt koko lenkillä elettäkään tarpeiden tekoon liittyen. Sisälle tultua koira kääntyi katsomaan minua ja kusi lattialle. Eikä ollut eka kerta. Kerran kutsuin koiraa ulos, koira löntysti petiinsä, kusi ja juoksi sohvan alle. Jos käymme vaikka kaupassa tai jätämme Minnin eri huoneeseen se tekee aina kuset/paskat sisälle vaikka se olisi käytetty juuri ulkona. Yleensä vielä matolle, jotka on siis nyt kerätty sovussa pois. Siihen ei voi luottaa tässä asiassa pätkääkään.

- Koira on kussut meidän sänkyyn, useasti,

- Jos olemme anoppilassa (missä on yorkki) Minni hyökkii talon koiraa päin "leikillään", ei päästä talon koiraa pois jostain tilasta (tukkii tien eikä toinen uskalla ohittaa sitä), varastaa lelut ja ruoat. Koirat ovat ottaneet myös yhteen muutaman kerran. Lisäksi Minni haukkuu kokoajan ulkona. Naapurissa on lapsia ja koira ja Minni räköttää kokoajan aidan vieressä naapuriin. Se ei ole hiljaa oikeasti hetkeäkään. Lisäksi se saa olla pihassa vapaana mutta se saattaa lähteä kadulle räköttämään jotain. Mies ei halua pitää sitä hihnassa, itse pitäisin sillä se voi jäädä auton alle koska ei ota käskyjä toisinaan kuuleviin korviin.

- Koira hakee kokoajan huomiota. Se seurailee meitä sisällä ja jää raapimaan esim. vessan ovea haluten sisälle. Se saattaa hypätä sänkyyn/sohvalle ja ängetä syliin rapsuteltavaksi. Söpöähän se on joo, mutta ei minusta toivottavaa käytöstä.

- Koira haukkuu rapun ääniä, ovikelloa ja postia. Se päivystää ovella jos kuulee jotain ja ravaa vinkuen pitkin taloa eikä osaa rauhoittua.

- Vieraita tulossa. Koira innostuu hulluna kun ihmisiä tulee sisään. Se hyppii päin, vinkuu, juoksee, pyörii hulluna ympyrää eikä anna ihmisten riisua rauhassa. Se ei rauhoitu millään. Ovelle se suuntaa aina ensimmäisenä eikä väistä vaikka kuinka käskisi tai jalalla ohjaisi muualle.

- Käskyjä koira noudattaa joskus ja jouluna. Tai oikeastaan silloin kun namipurkki on liki. Tajusinkin että koira ei noudata käskyä vaan tekee mitä vain saadakseen herkkua.

- Keväällä saimme naapurilta kirjeen missä hän kertoi että koira ulvoo ja haukkuu paljon yksin jäädessään. Asumme siis kerrostalossa, ylimmässä kerroksessa. En tiedä onko se eroahdistusta vai ihan puhdasta protestointia.

- Koira ei syö, ei siis sinäsnä ongelma, mutta se hyppää sitten pöydälle (salaa) etsimään jotain murkinaa ja varastelee esim. perunalastuja olkkarin pöydältä jos sinne sellaisia jättää.

- Koira on koittanut nylkyttää minua.

-Jos koiralle antaa jonkun käskyn se tekee koko temppukavalkaadinsa tai vaihtoehtoisesti sitä ei voisi vähempää kiinnostaa

- Koira kantaa meille lelujansa heiteltäväksi. Söpöä joo ja kyllähän sen kanssa on kiva leikkiä. Vetoleikeissä koira murisee ja IRTI käskyn kohdalla murina vain kasvaa ja koira kyttää silmiin. Irroittaa se aina, mutta luulisi että käskyn tullen koiran pitäisi irroittaa heti siitä mitä sillä ikinä suussaan onkaan.

Koiraa lenkitetään (siis ihan lenkitetään sanan merkityksessä) 3-4krt päivässä. Lähellä on myös pelto ja metsikkö missä olen pitänyt koiraa vapaana silloin tällöin. Älylelut ovat ihan must, koira rakastaa Kongeja, namipalloja etc. aktivointileluja ja on kyllä haka ratkaisemaan uusiakian ongelmia esim. namin laitto purkin alle / piilotus pitkin taloa. Koen siis että koira saa tarpeeksi aktiviteetteja niin päälleen kuin keholleen.

Tämän murina episodin jälkeen aloitimme koiralle jääkauden. Koira on rauhoittunut selvästi mutta hakee mieheltäni kokoajan huomiota. Se saattaa kytätä 15 minuuttia intensiivisesti miestä, joka on niin koiran lumoissa ja pitää sitä lässytyskaverinaan että sydän on toisella murtua. Mies pitää koiraa vähän vauvana mutta on kuitenkin tässä uudessa suuntauksessa mukana, oikean vauvan tähden. Jääkauden alussa koira feikkasi hyvää käytöstä : kulki vieressä ulkona, ei vetänyt, ei haukkunut ja muutenkin oli kunnolla. Toisena päivänä se ei enää jaksanut ja se alkoikin tuijotella, seurailla, haukkua yms. saadakseen meiltä jotain huomiota. Koira myös esittää oksentavansa (kyllä, eilen viimeksi) : se alkaa kyökkimään ja kova äänisesti muka oksentaa vaikka mitään ei tule ulos, vinkuen se sitten hakee lisähuomiota. Se yrittää sohvalle/sänkyyn mistä se nostetaan aina alas. Nyt se makailee vain pedissään ja nukkuu. Mies on varma että se on "masentunut", itse en sellaiseen usko vaan veikkaan että se nukkuu stressiä pois. Miestä kohtaan tuntuu olevan suurempi arvostus, miehen käskyt koira ottaa iloisesti vastaan mutta ei niitäkään aina tottele, minua se dissaa ihan täysillä. Se ei aina lähde kanssani edes ulos, iskee jarrut päälle tai kusee sisälle. Tuntuu että minä olen koiralle se "punainen vaate" tällä hetkellä.

Äitini mukaan meidän suurin virhe on se että koira huomioidaan kun se sitä tulee itse hakemaan. Lisäksi jatkuva koiralle puhuminen, lässytys, on virhe. Yhteisiä sääntöjä / tapoja toimia ei myöskään ole ennen ollut. Koiraa ei ole viety mihinkään tottelevaisuuskouluun vaan luotin että osaan peruskouluttaa pikkuisen piskimme.

Ollaanhan me mokattu tämän 3-kiloisen terroristin kanssa ihan totaalisesti. Itselläni on ennekin ollut koira, suomenlapinkoira, jonka koulutuksessa olen ollut osana ja se käyttäytyy varsin mallillisesti. Nolottaa että tämä minikoira on tälläinen täystuho, vaikka söpö onkin. Haluaisin nyt vinkkejä ylläolevien ongelmien poistamiseen / miten toimia niiden kanssa. Kumpikaan meistä ei jaksa koiran tolloiluja ja murinan takia pelkään että koira kävisi vauvaan kii. Varsikin kun on niin mieheni perään, että pelkään sen kokevan vauvan uhkana.

Alunperin ideana meillä olisi että tämän jääkauden jälkeen aloittaisimme koiralle kylmästi peruskoulutuksen alusta. Oikein. Niin että oppi ja kunnioitus meitä kohtaan jäisi sille kalloon loppuiäksi.

Vinkkejä?

Kuulostaa siltä että teillä on aika paljon haasteita koiran kanssa. Minä suosittelisin tähän paikkaan että hankitte hyvän kouluttajan, ja lähdette hänen opastuksella nyt hakemaan ratkaisua noihin ongelmiin. Eli ihan lähdette alusta asti miettimään hihnakoulutusta, miten koiran kanssa leikitään, miten koiran kanssa ollaan kotona ja miten koira saadaan sisäsiistiksi. Ihan mahdotonta antaa vain yhtä tai muutamaa neuvoa mitä tuossa tilanteessa pitäisi tehdä, kuin että hakea ihan konkreettista apua.

SiljaSiili kirjoitti:

Kuulostaa siltä että teillä on aik.steita koiran kanssa. Minä suosittelisin tähän paikkaan että hankitte hyvän kouluttajan, ja lähdette hänen opastuksella nyt hakemaan ratkaisua noihin ongelmiin. Eli ihan lähdette alusta asti miettimään hihnakoulutusta, miten koiran kanssa leikitään, miten koiran kanssa ollaan kotona ja miten koira saadaan sisäsiistiksi. Ihan mahdotonta antaa vain yhtä tai muutamaa neuvoa mitä tuossa tilanteessa pitäisi tehdä, kuin että hakea ihan konkreettista apua.

Kiitos vastauksesta. Ongelmia tosiaan on, osa isommpia osa pienempiä. Koulluttajan hankinta on käynyt mielessä. Täytyy tutkia lähikuntien kouluttaja tilannetta.

Vaikuttaa että koiralla on osittain stressiä (rauhoittumisongelmat, yksinjääminen, huomionhakeminen), ja ns. protestointihan on stressikäytöstä.

Toinen asia on, että onko koiralle opetettu mitään käytöksiä? Esim. irroittaminen, alastuleminen sängystä, eri käskyt palkkaamalla oikeasta käytöksestä? Mutta siis kouluttajan luo voisi mennä, ja jo ihan pelkästään johonkin arkitottiskurssille, missä voi kysyä apua noihin käskyjen opettamisiin ja katsoa siitä sitten miten jatkaa. Eroahdistus on sellainen ongelma, jonka kanssa täytyy tehdä pidempään töitä, niin siihen tarvitaan kouluttaja auttamaan jos ei lähipiiristä löydy kokemusta.

Aloittajan äiti on oikeassa. Samoin olet oikeassa siitä että olet punainen vaate koirallesi, joka osaksi johtuu raskaudesta.

Jääkauteen pitää liittää muutama asia, joita ilman jääkauden vaikutus jää hetkelliseksi. Tavoite on tottelevainen koira jonka kanssa hihnaohitukset sujuu kivasti, kuin myös vapaana ohitukset. Vapaana ohitukset ovat mittari siitä että koulutus on onnistunut. Ilman apua se on tuommoisen koiran kanssa lähes mahdotonta. Viikon jälkeen jääkauden aloituksesta tulee saada koira kulkemaan oikein hihna löysällä(eikä pidä mennä ohittelemaan koiria vielä tuolloin), siitä viikon jälkeen täytyy saada koira tulemaan luokse vapaana ollessa ja hienot hihnaohitukset, kolmannella viikolla kun jääkautta on jo purettu, koiralla on valmius mennä vapaana toisista koirista ohi. Jokainen vaihe tulee tehdä koiran luonne huomioiden, joten siksi en voi muuta tehdä kuin suositella Pevi-kouluttajaa. 3-4 käyntiä kouluttajalla niin teillä on aivan eri koira. Kun tuo lopputavoite on saavutettu, koiralta on jäänyt 95% kaikista ongelmakäytöksistä pois. :)

Itselläni oli kuin teillä, samoin käyttäytyvä pikkukoira ennen kuin tutustuin Peviin, n.20 vuotta sitten. Olen vakuuttunut että noita ongelmia ei olisi meillä ollutkaan jos Koirankorjauskirja olisi ollut olemassa.

Kuulostaa kieltämättä siltä, että koira on saanut vähän turhan suuret saappaat jalkaansa, mikä aiheuttaa stressiä, joka purkautuu sitten erilaisena ongelmakäytöksenä.

Olen myös samoilla linjoilla Porotus_82n kanssa. Miten koiralle on opetettu käskyjä? Esimerkiksi juuri tuo koko temppuvaraston esittäminen viittaisi siihen, ettei koira tiedä mitä siltä pyydetään. Ja jos koira istu -käskyn kuultuaan tekee istu-maahan-kieri-istu ja saa siitä palkan kun se nyt vihdoinkin istahti, oppii se istu -käskyn tarkoittavan kyseistä temppusarjaa. Itse lähtisin siis viemään arkitottelevaisuustaitojen opettamista ihan ruohonjuuritasolle.

Ja mitä tulee syömättömyyteen/ruuan varasteluun, niin koittaisin lähteä sammuttamaan sitä varastelutaipumusta. Käytännössä pitäisin siis kaiken ruuan sen ulottumattomissa. Sen omina ruoka-aikoina tarjoaisin sille sopivaa ruokaa vaikkapa juuri sen koulutuksen yhteydessä. Motivaatio totellakin kasvaa kummasti, kun ruokaa saa vain ihmisen kädestä. Nirsoilkoot alkuun jos tahtoo, ei se nälkään itseään tapata.

Ja tosiaan koira taajamassa kiinni, jos varmuutta sen hallinnasta ei ole. Metsässä ja pellolla voi sitten juoksuttaa vapaammin, esim. pitkässä liinassa, jos takuuta luoksetulosta ei ole.

Nyt vain tekemään päätöstä siitä, selviättekö yksin vai tarvitsetteko ulkopuolisen apua. Ulkopuolinen apu voi tosiaan olla kyllä paikallaan, etenkin jos raskautesi alkaa olla loppupuolella ja asioitten kanssa on kiire.

Alkukirjoituksen perusteella sinulla on selkeästi ymmärrystä ongelmien syistä ja ne on lueteltu kaunistelematta ja omaa toimintaa selittelemättä. Tästä asenteesta käsin on helppo onnistua, kunhan saa vain oikean tiedon käyttöön. Äidilläsi tuntui olevan ihan hyvät lähtökohdat. Koiraa ei väistetä, koiraa ei huomioida sen itse sitä hakiessa. Kaikki toiminta aloitetaan ja lopetetaan ihmisen toimesta. Koskaan ei luovuteta ja jätetä käskyä kesken. Kiellot matalalla äänellä varmasti ja napakasti. Näillä aloittaisin ja hyvä kouluttaja tai kokenut varma harrastaja, jolla koirien käytös hanskassa, olisi paikallaan. Pampulaisen kanssa samaa mieltä, että oikeille keinoin ongelmat poistunevat pikaisestikin.